|
|
|
Hankekoodi: S21069
Hankkeen nimi: NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A
Puhelinnumero: 02 (263 350)
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ROININEN MILLA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.roininen(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 3550 528
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke keskittyy tulevaisuudessa yhä yleistyvään mobiiliin ja monipaikkaiseen työhön. Tämäntyyppisen työn volyymin tiedetään kasvavan ja sen myös tiedetään sisältävän monia etuja ja mahdollisuuksia monipuolistaa työn tekemisen ulottuvuuksia, jos ne osataan innovatiivisella ja kestävällä tavalla ottaa käyttöön. Tätä työtyyppiä on tutkittu aiemmin, mutta varsinaiset kehittämistoimenpiteet ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Näin tämä hanke pyrkimyksessään kehittää sekä mikro- ja pk-yritysten toimintaa että työterveyttä ylläpitävien toimijoiden työvälineitä ja käytäntöjä on uutta ja lisäarvoa tuottavaa.
NewWoW-hanke vastaa tarpeeseen tietää ja ymmärtää, miten mobiilit ja monipaikkaiset työntekijät muotoilevat – säädösten puitteissa – uusilla tavoilla rakentuvaa työaikaansa, työtapojaan ja käyttämiään moninaisia työtiloja. Lisäksi hanke käyttää mainitusta näkökulmasta kumpuavia tutkimushavaintoja oppina ja aineksena, jonka avulla pystytään tukemaan työntekijöitä sekä suoraan henkilökohtaisella tasolla että välillisesti heidän edustamiensa organisaatioiden kautta. Kyseinen NewWoW-hankkeen osuus tulee keskittymään erityisesti mikro- ja pk-yritysten henkilöihin, koska näillä ryhmillä on paitsi suuri potentiaali saavuttaa yksilötasolla mobiilin työn edut terveellisellä ja turvallisella tavalla myös vaikuttaa merkittävästi työvoiman hyödyntämisen tehokkuuteen valtakunnallisella tasolla. Hankkeen tavoite on siis kaksisuuntainen: se tuo ensinnäkin esille yhtäältä sekä uudelle tavalla rakentuvan työajan ja työtilojen ekosysteemin käytön ja kehityksen esteet että käyttämättömän potentiaalin, ja toiseksi myös tuottaa käytännön tason työvälineitä siihen, miten kyseinen potentiaali saadaan käyttöön. Projektin kolmas lähtökohta on yrittäjien ja pienten yritysten työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan tukeminen.
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa mobiilin ja monipaikkaisen työn työajan ja työtilojen hallinnan käytännöt, jotka työntekijät ovat muotoilleet tasapainottaakseen työnsä asettamat vaatimukset ja omat voimavaransa, ja jotka ovat siten lisänneet työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Toiseksi hankkeen tavoitteena on tämän tiedon valossa yhteistoiminnallisia menetelmiä käyttäen tuottaa kehittämällä ja kokeilemalla moderneja menettelytapoja työn muotoiluun sekä niihin liittyvä valmennusmateriaali. Toisin sanoen tottuneille mobiilin ja monipaikkaisen työn tekijöille kumuloitunut hiljainen tieto pyritään hankkeessa tuomaan näkyväksi ja mahdollisimman laajaan käyttöön.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu kuuteen työpakettiin:
TP 1: Nykytilan analyysi, jossa selvitetään mikro- ja pk-yritysten
Mobiilin ja monipaikkaisen työskentelyn toimintatavat ja -käytännöt, työajan hallinta ja työn muotoilun tulokset
Mikro- ja pk-yritysten työskentelyyn käyttämien paikkojen ekosysteemi (co-working paikat, sekä fyysiset ja sosiaaliset että virtuaaliset)
Mobiilin- ja monipaikkaisen työn työtilojen käytön hallinta sekä tilojen ja niiden käytön muotoilun tuloksena syntyneet toimintatavat ja -käytännöt
Työaikaan ja työtiloihin liittyvät kehittämistarpeet yrityksen, toimialan ja yhteiskunnan näkökulmista
Mikro- ja pk-yritysten sekä työterveyshuoltojen työterveysyhteistyön kyvykkyys huomioida mobiili ja monipaikkainen työ sekä työn muotoilun mahdollisuudet terveyden ja työkyvyn edistämisessä
TP 2: Eri toimialojen mobiilin ja monipaikkaisen työn hallinnan ja siihen liittyvän työn muotoilun spesifit piirteet ja toimialarajat ylittävät geneeriset, kaikille yhteiset piirteet.
Eri toimialojen ja projektiin osallistuvien yritysryppäiden työajan sekä fyysisten, sosiaalisten ja virtuaalisten työtilojen käytön yhteiset ja niitä erottavat piirteet siten, että tietoja voidaan käyttää sekä projektiin osallistuvien eri alojen mobiilin ja monipaikkaisen työtavan kehittämisessä että projektissa tuotettavien kaikille mikro- ja pk-yrityksille sekä niiden hr-palveluille ja työterveyshuolloille soveltuvien valmennusmateriaalien ja -menetelmien kehittämisessä
Em. asioihin liittyvät eri toimialojen hyvät käytännöt, joita voidaan yleistää ja levittää projektissa osallistujien kesken toimialasta riippumatta sekä julkaista projektissa tuotettavassa valmennusmateriaalissa
TP 3: Kehittää mikro- ja pk-yritysten työntekijöiden, tiimien ja johdon sekä työterveyshuoltojen käytäntöjä ja osaamista mobiilin ja monipaikkaisen työn työajan ja työpaikkojen ekosysteemin sekä fyysisten, sosiaalisten ja virtuaalisen työtilojen hallinnassa ja siihen liittyvien toimintatapojen sopimisessa
Työpaketin aikana työskennellään alueellisesti mikro- ja pk-yrityksissä ja ohjataan yhteistoiminnallisilla menettelyillä kehittämistä, joka suuntautuu:
Mobiilin ja monipaikkaisen työn mukanaan tuoman uudella tavalla rakentuvan työajan hallinnan keinoja siten, että ne edistävät työterveyttä ja -turvallisuutta ja tuottavuutta
Mobiiliin ja monipaikkaiseen työhön kuuluvien työpaikkojen ekosysteemin, työtilojen ja niiden käytön hallintaan siten, että tilat ja niiden käyttötavat edistävät työterveyttä ja -turvallisuutta sekä tuottavuutta
TP 4: Tuottaa valmennussisällöt ja -menetelmät yritysten (esim. HR-henkilöstön), työterveyshuollon ja koulutusorganisaatioiden käyttöön
Työpaketissa käytetään edellisissä työpaketeissa tuotettua tietoa ja rakennetaan sisällöt ja menettelytavat valmentaa mikro- ja pk-yritysten työntekijöitä, esimiehiä, hr-henkilöstöä, työsuojelussa toimivia ja organisaatioita tukevia toimintoja, kuten työterveyshuoltoa, hallitsemaan mobiilin ja monipaikkaisen työn työajan ja työtilojen suunnittelun ja käytön. Työpaketissa tuotetaan myös korkeakoulujen perusopiskelijoiden opetukseen ja täydennyskoulutuksen valmennusmateriaalia. Työ toteutetaan osallistavilla menetelmillä siten, että koulutusorganisaatioiden, työterveyshuoltojen ja yritysten edustajat osallistuvat kehitystyöhön.
TP5: Projektiviestintä ja tulosten juurruttaminen
Tässä työpaketissa kuvattu työpanos kohdistuu projektiviestintään ja tulosten juurruttamiseen.
Työpaketin keskeisenä tavoitteena on muissa työpaketeissa esille tulleiden tulosten, kuten hyvien käytäntöjen, esille tuominen näyttävästi uusilla tavoilla. Viestinnän, tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi varmistetaan, että hankkeen tulokset ovat mahdollisimman laajasti ja vaivattomasti niistä kiinnostuneiden sekä niitä tarvitsevien tahojen käytettävissä.
TP 6: Työpaketti 6: Hankkeen johtaminen ja laadunhallinta
Keskeiset toimenpiteet tässä työpaketissa ovat varmistaa hankkeen tehokas sisällöllinen ja laadullinen toteutus,vastata hankkeen ohjausryhmän nimeämisestä ja sen toiminnan organisoinnista, tukea muiden työpakettien toimintaa niin, että ne saavuttavat omat tavoitteensa, vastata yhteydenpidosta rahoittajaan sekä laadunvarmistus että arviointi.
Hankkeella saadaan aikaan seuraavia konkreettisia tuloksia ja lyhyen aikavälin vaikutuksia:
- Uusia käytäntöjä mikro- ja pk-yrityksiin tunnistaa ja edistää mobiilin ja monipaikkaisen työn hyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä
- Mobiilin ja monipaikkaisen työn hallintaa lisääviä valmennussisältöjä ja -menetelmiä yritysten HR-osastoille, koulutusorganisaatioille sekä yritysten kehitystä tukeville organisaatioille (kuten työterveyshuolto ja konsultointi)
- Työterveyshuolloille menettelytapoja kartoittaa mobiilisti ja monipaikkaisesti työskentelevien työoloja ja ohjata työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ratkaisuita palvelun kohteena olevissa mikro- ja pk-yrityksissä
- Hyvän työterveysyhteistyön mukainen malli mikro- ja pk-yritysten mobiiliin ja monipaikkaiseen työhön
- Käytännöllisiä työkaluja ja valmennuspaketteja mobiilin ja monipaikkaisen työn työterveysyhteistyöhön mikro- ja pk-yrityksissä työterveyshuolloille, yritysten toimijoille sekä työsuojelun, työhyvinvoinnin, yrittäjyyden ja henkilöstön kehittämisen asiantuntijoille
Hankkeessa saadaan aikaan seuraavia pitkän aikavälin vaikutuksia:
- Työntekijöiden osaaminen ja rohkeus muotoilla työtään kasvaa ja sen myötä työhyvinvointi ja tuloksellisuus paranevat
- Työterveysyhteistyö paranee mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä; työhyvinvointi ja liiketoiminnan tuloksellisuus paranevat
- Työterveyshuollon, pk-yritysten ja muiden muiden työterveysyhteistyön osapuolten työterveysyhteistyön osaaminen paranevat mobiilin ja monipaikkaisen työn kehittämisessä
- Hankkeen materiaalien, ohjeiden ja käytäntökuvausten levittämisen avulla mm. oppilaitosten koulutuskäytössä kehitetään työelämään siirtyvien ja siellä jo toimivien valmiuksia ja osaamista toimia, kehittää ja muotoilla omaa ja muiden töitä erityisesti silloin, kun työtyyppinä on mobiili ja monipaikkainen työ.
Hankkeen kohderyhmänä ovat mobiilisti ja monipaikkaisesti työskentelevät naiset ja miehet tai tähän suuntaan toimintojaan kehittävät mikro- ja pk-yritykset, niiden henkilöstö sekä yritysten johdon edustajat/yrittäjä-omistajat eli osallistuvien organisaatioiden eri henkilöstöryhmät. Erityisesti kiinnitetään huomiota henkilöstön toimintaan systeeminä, sillä nykytyön haasteet ovat erityisesti organisaatioiden eri toimijatahojen välisissä toimintatavoissa. Kyseisten ryhmien ohjaus ja valmennus työn muotoiluun liittyen on tehokas tapa lisätä heidän työhyvinvointiaan ja samalla tuottavuutta. Hankkeen kohderyhmät kootaan alueittain hankkeen toteuttajien ympäristöistä. Hanke kohdistuu erilaisiin toimialoihin siten, että hankkeeseen osallistuvalla alueella on kohteena erilainen toimiala (esimerkiksi terveysteknologia, matkailuala, hyvinvointipalveluiden tuottajat, pelialan edustajat) tai uudella tavalla työtä tekevä yhteisö, jonka sisällä toimii eri toimialojen edustajia. Esimerkiksi toimistohotellipalveluita käyttävät tai kampusareenalla toimivat yritykset edustavat monien eri toimialojen työtä ja tekijöitä, jotka ovat muodostaneet toisiaan hyödyttävän yhteisön ja verkostot. Tällaisten yhteisöjen yhteistyössä on kuitenkin edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia sekä yritystoiminnan että hyvinvoinnin edistämisen alueella.
Uudenmaan alueella hyödynnetään Aalto-yliopiston Startup saunan (http://startupsauna.com) kasvuyritysverkostoa, josta valitaan joukko (n. 5-8 kolmesta kuuteen henkilöstä koostuvaa) toimintansa jo jossain määrin vakiintunutta start up’ia. Lisäksi hyödynnetään Aalto Health Platformin (http://health.aalto.fi) yhteistyöyrityksiä.
Turun amk:n kohteena ovat Teknologia- kiinteistön toimistohotellipalveluita käyttävät mikroyritykset Turussa (nk. WERSTAS ympäristössä työskentelevät yritykset ja niiden henkilöstö) ja Salossa (HUB Salo -ympäristössä työskentelevät yritykset ja niiden henkilöstö). Niistä valitaan mukaan kummastakin noin kymmenen mikro- tai pk-yritystä ja niiden henkilöstö. Humap osallistuu toimintaan näiden yritysten kanssa ja tuo lisäksi mukanaan yrityksiä, joissa uudet työnteon muodot ovat vakiintuneet käytännöksi.
Tampereen teknillisen yliopiston analyysin ja kehittämistoiminnan kohteena ovat Tampereen “Kampusareenalla” toimivat yritykset, joista projektin kohteeksi valitaan noin kymmenen yritystä.
Lapin amk:n analyysin ja kehittämisen kohteena ovat matkailualan, hyvinvoinnin ja teollisuuden alan työntekijöitä. Matkailun ja hyvinvointialan yritykset ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella. Kemi-Tornion alueen yrityksistä valitaan lisäksi teollisuutta edustavia pk- yrityksiä, joista projektin kohteeksi otetaan asiantuntijatyötä tekeviä sekä ylempiä toimihenkilöitä.
Hanke palvelee yleisesti yritysten ja organisaatioiden esimiehiä ja henkilöstöhallinnon edustajia tarjoamalla heille työvälineitä edistää mobiilin ja monipaikkaisen työn työajan ja työtilojen muotoilua tavalla, joka lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. Näihin kuuluvat työn hallintaa ja muotoilua edistävät sisällöt, ratkaisut ja menetelmät. Mainitut keinot soveltuvat myös koulutusorganisaatioiden tarpeisiin.
Työsuojelun ja työterveyshuollon toimijat muodostavat tärkeän osan hankkeen välillisistä kohderyhmistä. Hanke palvelee heitä mobiiliin työhön liittyvissä terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämisen ja edistämisen kysymyksissä. Hankkeessa käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita myös arvioimaan yritysten käyttöön kehitettävän valmennussisältöjen soveltuvuutta terveydellisten vaikutusten näkökulmasta. Samalla arviointiin osallistuvat oppivat valmennussisältöjen hyödyntämistä niin, että he voivat tahoillaan levittää niiden käyttöä.
Tämän lisäksi tuloksista ovat kiinnostuneet lainsäätäjät ja työmarkkinajärjestöt, sillä esimerkiksi työtilojen hallintaan liittyy monia työturvallisuustekijöitä. Samoin työajan hallinta liittyy uudenlaisen työajan säätelyyn. Hanke on myös osa eurooppalaista työhyvinvoinnin lisäämistä koskevaa keskustelua, joka liittyy uusien työmuotojen etuihin ja niiden haittojen ehkäisemiseen (esim. Eurofound 2015, Popma 2013).
Hanke tuottaa tietoa ja osaamista myös tutkija- ja kehittäjäyhteisöille Suomessa ja ulkomailla. Suomi on ollut edelläkävinä mobiilin ja monipaikkaisen työn ja siihen liittyvän hyvinvoinnin tutkimuksessa. Hanke tuottaa tämän osalta uutta kehittämällä työn muotoilun käytäntöjä tällaisessa toimintaympäristössä.
Hanke tuottaa välillisille kohderyhmilleen valmennussisältöjä sekä menetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida, edistää ja ennakoida mobiilin ja monipaikkaisen työn työajan ja työtilojen hallintaa. Uudenlaisten työmuotojen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja niiden asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttävät hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvien toimijoiden aktiivisuutta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 548 418
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 536 486
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 706 110
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 689 392
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Hankkeen toiminnat suunnitellaan ekologinen kestävä kehitys huomioiden siten, että kanssakäymisessä osatoteuttajien kesken tullaan käyttämään pääosin sähköisiä viestintävälineitä (mm. virtuaaliset kokoukset, ja www-pohjaiset yhteiset työskentelyalustat) sekä vältetään turhaa kopiointia ja tulostamista. Mobiili- ja monipaikkainen työ itsessään edistää vähähiilisyyttä ja digitaalisuutta mm. vähentämällä työntekijöiden matkustamista ja lisäämällä virtuaalityötä. Projekti kohdistuu uusiin työnteon tapoihin, joissa yhtenä perusteena on vahvasti esillä myös ekologisuus. Kestävän kehityksen ja ekologisuuden teemat ovat esillä työpaketissa 3 järjestettävissä työpajoissa sekä myös työpaketin 1 haastatteluissa. Kemin kaupungin matkailun kasvuohjelmassa (2016-2020) todetaan eettisen ja vastuullisen matkailun merkityksen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen pohjautuvat matkailupalvelut kasvavat asiakkaiden ympäristö- ja kulttuuritietoisuuden kasvun ja muuttuvien arvojen myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Hankkeen osatoteuttajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan suosimaan liikkumisessa joukkoliikennettä ja muita vähähiilisiä liikkumismuotoja. Mobiili- ja monipaikkainen työ edistää ns. viisasta liikkumista, eli työntekijät käyttävät töidensä tekemiseen varsinaisen fyysisen työpaikkansa lisäksi esim. asiakkaan tiloja, eri liikkumisvälineitä, julkisia tiloja ja omaa kotiaan. Tämä edesauttaa ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000- ohjelman kohteisiin. Mm. Lapin matkailustrategiassa (2015-2018) esitetyt toimenpiteet tai sen mahdollistama Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden käyttö eivät uhkaa luonto‐ ja lintudirektiivien lajien sekä luontotyyppien säilymistä alueilla. Lapin matkailustrategiassa painotetaan, että suunnittelun avulla matkailun kasvu ohjataan jo käytössä oleville reiteille ja taukopaikoille, jolloin kasvun aiheuttama välitön lisärasitus suojelualueiden luonnolle jää vähäiseksi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset (toimintamallien kuvaukset, asiantuntija- artikkeleiden laatiminen lehtien sähköisiin versioihin jne.) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminnassa mukana olevat yritykset hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energianlähteitä omassa toiminnassaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa hyödynnetään monialaisen verkostoitumisen synergiahyötyjä, mm. kehittämistoimenpiteiden tarjoaminen kohdeyrityksille. Tämä edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia ja kehittämispotentiaalia hankeajan jälkeenkin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ja testataan kohdeyrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / työtapoja/ verkkoympäristöjä yhteisen kehittämisen tukena osana työn muotoilua. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään erilaisia sähköisiä toimintaympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 9 |
| Valtakunnallisessa yhteistyössä hyödynnetään sähköisiä toimintaympäristöjä ja etäyhteyslaitteita hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen tuloksista raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet- keskitytään sähköiseen viestintään. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa edistävät osaltaan taloudellisesti kestävää hanketoimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet edistävät työhyvinvointia ja luovat vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla (oman työn muotoilu mahdollistuu, työhön sitoutuminen kasvaa jne.). Välillisesti yrittäjyyden kehittäminen lisää mikro- ja pk-yrityskentän innovointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyysvaikutuksia alueellisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 7 |
| Hanke lisää tasa-arvoa ja mahdollisuuksia eri henkilöstöryhmien välille. Hanke luo mahdollisuuksia ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja yhteistoiminnalliselle kehittämiselle. Hanke lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta luomalla uusia tapoja osallistua työelämään haasteellisesta työmarkkina-asemasta huolimatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 7 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten koko henkilöstön yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Hankkeella voidaan edistää ympäristötietoisuutta, esim. korostamalla mobiilin työn roolia paperijätteen vähentämisessä. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä vihreitä ja vähähiilisiä valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viisas liikkuminen ja digitalisaation lisääminen). Hankkeseen tulee mukaan myös GreenNet- yrityksiä, joiden toimintatavat ovat lähtökohtaisesti ekologisia ja jotka voivat levittää toimintatapojaan myös muille toimjoille kasvattamalla siten ympäristöosaamista laajemmin. | ||
NewWoW Crafting -hanke alkoi kesäkuussa 2017 ja päättyi marraskuussa 2019. Päämäärä hankkeessa oli tunnistaa erilaisia käytäntöjä työajan ja työtilojen hallintaan. Kohderyhmänä hankkeessa olivat mobiilia ja monipaikkaista työtä tekevien mikro- ja pk-yritysten työntekijät. Hankkeella oli kolme tavoitetta: tunnistaa mahdolliset esteet ja kehittää uudenlaisia työajan ja työtilojen ekosysteemejä samalla tuoden esiin niiden käyttämättömän potentiaalin. Toisena tavoitteena oli kehittää välineitä mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoiluun työntekijöiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kolmantena tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä osallistuvien mikro- ja pk-yritysten ja heidän työterveyshuoltojensa välillä.
Hankkeen alussa toteutimme kyselytutkimuksen jokaisessa osallistuvassa yrityksessä selvittääksemme kuinka suuri osuus henkilöstöstä jo muotoilevat työnsä vaativuutta ja resursseja (sisältäen työajan ja fyysisen työympäristön). Lisäksi kysely sisälsi kysymyksiä liittyen esimerkiksi työhön sitoutumiseen ja työmotivaatioon sekä tiimin suorituskykyyn. Kysely toteutettiin yhdessä PISKU-hankkeen (S20867) kanssa ja siihen vastasi 412 mikro- ja pk-yritysten työntekijää valtakunnallisesti. NewWoW-hankkeen kohderyhmäyritysten vastauksia kyselyssä oli yhteensä 161. Kyselyn tulosten perusteella mikro- ja pk-yritysten työntekijöillä on paljon joustoa ja autonomiaa oman työnsä ajankäytön suhteen. Kaksi kolmasosaa vastaajista saivat määritellä oman työaikansa. Sen lisäksi kyselyn tulosten mukaan 60 prosenttia työajasta vietetään työnantajan tarjoamissa tiloissa, kun taas 14 prosenttia työajasta vietettiin kotona etätöitä tehden. Koska suurin osa työajasta vietetään työantajan tiloissa, enemmistö vastaajista piti tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa työympäristöönsä. Yli 60 prosenttia vastaajista koki, että mahdollisuus valita työnteon paikka paransi heidän suorituskykyään.
Avoimena kysymyksenä kyselyssä toteutettiin ”Mikä on keskeisin haaste työssäsi?”. Kysymyksen analysointi antoi tulokseksi laajan näkymän mikro- ja pk-yritysten haasteista 22 eri kategoriassa. ”Ajanhallinta ja priorisointi” oli yleisin kategorioista sisältäen 25 prosenttia vastauksista. Vertailun vuoksi toiseksi yleisin kategoria oli ”Myynti ja sidosryhmäsuhteet” 9 prosentilla vastauksista ja kolmantena ”Organisaatio ja toimintojen hallinto” 8 prosentilla vastauksista. Nämä tulokset vahvistivat, että ajanhallinta ja priorisointi ovat tärkeimmät teemat uudenlaisten työn muotoilun tapojen kehittämisessä. Kyselyn tuloksia käytettiin antamaan jokaiselle yritykselle yleiskuva heidän yrityksensä työn vaatimuksista ja voimavaroista sekä tunnistaa kehittämisalueet. Tilannekuva kyselyn tuloksista esitettiin jokaisessa työpajassa keskustelun herättämiseksi.
Työpaikkojen hyvinvointia ja työterveysyhteistyötä tutkittiin hankkeen alussa mikro- ja pk-yritysten ja työterveyshuoltojen henkilöstölle suunnattujen kyselytutkimusten avulla. Kolme viidestä työntekijästä ja päälliköstä koki psyko-sosiaalista työkuormitusta ja kaksi viidestä tunsi työnsä olevan sosiaalisesti vaativaa. Lisäksi aikapaine kuten myös liian suuri työmäärä ja työn pirstaleisuus olivat yleisimmät stressin aiheuttajat. Työn suunnittelu, priorisointi ja tehtävien delegointi olivat yleisimmät stressinhallinnan keinot. Työn merkityksellisyyden lisäksi työhyvinvointia paransi toimiva työyhteisö ja hyvä johtaminen. Verkossa ja kasvotusten tapahtuva kommunikaatio tukivat työhyvinvointia. Työterveysyhteistyö oli aktiivisesti työntekijöiden käytössä. Yleisimmin käytetyt työterveyspalvelut olivat terveystarkastukset, lääkärien vastaanottoajat ja henkilökohtainen terveysneuvonta. Työterveysyhteistyön rooli ei ollut keskeinen mikro ja pk-yritysten toimivuuden edistämisessä. Yhteistyö toteutuikin enemmän yksilötasolla kuin organisaatioiden välillä.
Tärkein kysymys hankkeessa oli se, että voimmeko parantaa hyvinvointia ja tuottavuutta työpaikoilla työn muotoilun avulla? Jos voimme, niin miten? Hankkeen aikana yritykset osallistuivat kolmeen eri kehittämistyöpajaan, joissa jokaisessa oli eri teema: työaika, työtilat sekä työtavat ja menetelmät. Tavoitteena oli luoda mahdollisuuksia ajatusten jakamiselle ja yhteiskehittämiselle. Prosessi johti hyvin erilaisiin kokeiluihin ja muutoksiin työyhteisöissä kunkin pyrkiessä vastaamaan siihen, miten hallita paremmin mobiilin ja monipaikkaisen työn haasteita. Yhteisiä haasteita oli reflektiivisen (keskustelevan ja arvioivan) työajan lisääminen, keskeytysten ja häiriöiden hallinta, digitaalisten työtilojen hallinta, useissa eri kanavissa yhtä aikaa toimimisen hallinta ja yhteisöllisyyden saavuttaminen monipaikkaisessa työskentelyssä. Hankkeessa tuotimme uusia tapoja muun muassa edellä mainittujen haasteiden hallintaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Eräs hyödyllinen yleistyökalu haasteiden hallintaan on sääntöjen luominen eri näkökulmat huomioon ottaen.
Työterveysyhteistyötä parannettiin fasilitoimalla työpajoja mikro- ja pk-yritysten ja työterveyshuoltojen tiimien välillä. Työterveys-työpajojen fokuksessa olivat mobiilin ja monipaikkaisen työn piirteet, niiden vaikutukset terveyteen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Jokaisessa työpajassa löydettiin konkreettisia ratkaisuja mikro- ja pk-yritysten työntekijöiden haasteisiin, jotka vietiin käytäntöön yhdessä yritysten ja työterveyshuoltojen kanssa. Prosessin aikana luotiin työterveysyhteistyöhön hyviä malleja ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös muissa yhteyksissä.
“Wow what a workplace! – WoW mikä työpaikka! -loppuseminaari järjestettiin Turussa 24.9.2019. Hanketulokset julkaistiin digitaalisella Howspace-alustalla, jolle oli koottu valmennusmateriaalia työn muotoiluun mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä. Loppuseminaarin pääpuhujana oli Neil Usher, joka on kansainvälisesti tunnustettu ja erittäin kokenut työtilojen käytön asiantuntija. Usherin sanoma yleisölle oli, että jokainen ansaitsee fantastisen työpaikan. Se saavutetaan tiimikeskeisten työtilojen avulla, mikä tarkoittaa sitä, että työtilojen muotoilussa yksilöä tärkeämpää on ryhmien ja työyhteisön näkemykset. NewWoW-hankkeen yksi tärkeimmistä havainnoista tukee Usherin ajatusta: yksilön työn muotoilulla voidaan päästä vain tiettyyn pisteeseen asti: tarvitaan tiimin työn muotoilua, jos halutaan pidemmälle.
Kyselyistä ja työpajoista kootut tulokset räätälöitiin mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilun valmennuspaketiksi. Valmennuspaketti koostuu työkaluista, tutkimustiivistelmistä ja yksilötarinoista. Valmennuspaketin rakenne on yhdenmukainen työpajojen rakenteen kanssa eli se valmentaa siihen, kuinka muotoilla
1) työaikaa,
2) työtiloja / työnteon paikkoja,
3) työtapoja ja -menetelmiä,
4) työterveysyhteistyötä.
Punaisena lankana työkaluissa on käyttäjäystävällisyys sekä kokeilujen ohjeistus, seuranta ja tuki. On vaikeaa muuttaa työtapoja, jonka vuoksi jokainen työkalu lähtee liikkeelle nykytilanteen havainnoinnista, jotta voisi saada selville missä kohdin on kehitettävää. Tutkimustiivistelmät-osio sisältää uusimman tieteellisen tiedon edellä mainituista 4 teemasta.Yksilötarinat tuovat arjen lähelle katsojaa: ne näyttävät lyhyinä videopätkinä kuinka erilaiset henkilöt monilla eri toimialoilla muotoilevat työtään. Tarinoissa käsitellään muun muassa työn ja vapa-ajan yhdistämistä, kerrotaan konkreettisia vinkkejä sähköpostikaaoksen hallintaan ja kuinka toteutetaan virtuaalikahvihetki.
Uuden digitaalisen alustan (valmennuspaketti, Howspace) lisäksi hankkeessa tuotettiin julkaisu työn muotoilusta mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä. Se koostuu käsiteltyjen teemojen mukaisista artikkeleista ja niissä esitellään muutama noin 20:stä valmennuspaketin työkalusta. Julkaisu on myös löydettävissä digitaaliselta alustalta. NewWoW-alusta on avoimesti kaikkien työn muotoilusta ja työterveysyhteistyöstä kiinnostuneiden käytössä. Alustalle pääsee hankkeen nettisivujen (newwow.turkuamk.fi) kautta.