RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21070, Vamos - Matalankynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 16-29-vuotiaiden nuorten työllisyyttä välittömästi ja välillisesti. Hankkeessa rakennetaan matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu, johon pääsee oma-aloitteisesti tai yhteistyökumppanien ohjaamana. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään, mutta joilla on realistiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu suhteellisen nopeasti hankkeen antaman tuen turvin.

HANKKEEN TAVOITTEENA on varmistaa kohderyhmän kestävä kiinnittyminen koulutus- ja työllistymispoluille. Hanke tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja palveluiden ulkopuolella olevat nuoret sekä julkisen ja kolmannen sektorin kuntouttavista palveluista ohjautuvat. Hankkeen yhteistyötahoina on julkishallinnon toimijoita ja työnantajia. Hanke tiivistää yhteistyötä Nuorisotakuun kärkihankkeen sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kanssa.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ toteutetaan: 1) verkostoituminen ja uusien yhteistyörakenteiden luominen, 2) ohjauspalvelun käynnistäminen, 3) tehostetun uravalmennuksen muotoilu ja toteutus, 4) nuorten ohjaus ja valmennus, 5) palveluintegraatioiden luominen, 6) vaikuttavuuden mittaus ja arviointi, 7) viestintä, 8) hankkeen seuranta ja raportointi.

HANKKEEN TULOKSENA 850 nuorta on saanut ohjausta ja tukea, joista 340 on osallistunut uravalmennukseen. Hankkeen kautta 255 nuorta on työllistynyt avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön. Nuoria on työllistetty paikallisiin työllisyystarpeisiin. Nuoret ovat päässeet näyttämään osaamistaan yhteistyöyrityksiin, yhdessä luodun mallin mukaisesti. Myös opintojen keskeyttämistä on pystytty ehkäisemään.

LYHYEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA kohderyhmä on saanut ohjausta ja heidän tietämyksensä palveluista ja jatkopolkumahdollisuuksista on parantunut. Kohderyhmän työ- ja toimintakyky on selkeästi kohentunut, joka on johtanut sujuviin siirtymiin työ- ja koulutuspoluille. Toimeentulotukikustannukset ja työmarkkinatuen tarve ovat vähentyneet ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet. Kohderyhmän nuoret ovat solmineet kontaktin tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän kykynsä hyödyntää näitä palveluita on parantunut.

PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA kohderyhmän kuntoutuminen on ehkäissyt syrjäytymiskehitystä tulevaisuudessa, nuorten elämänlaatu on parantunut pitkällä aikavälillä ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt.

SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään, mutta joilla on realistiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu suhteellisen nopeasti hankkeen antaman tuen turvin.

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palveluilla on Kuopiossa käynnissä myös kaksi muuta hanketta (S20269 Vamos Kuopio 2015-17 ja keväällä 2017 käynnistyvä hallituksen kärkihanke Nuoristotakuuta yhteisötakuun suuntaan), jotka keskittyvät 16-29-vuotiaisiin nuoriin, joiden voimavarat tai kyvykkyydet eivät vielä mahdollista siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan. Hankkeiden kohderyhmät on eritelty liitteenä olevassa kaaviossa (LIITE 1).

Hankkeessa edistetään mahdollisimman varhaista puuttumista toisen asteen koulutuksesta putoamiseen. Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön kanssa. Koulupudokkuuden vaarassa olevia ei suoranaisesti tueta hankkeessa, vaan kohderyhmä on nimenomaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevissa nuorissa. Hankkeessa tiivistetään ohjausrakenteita 2. asteen oppilaitosten kanssa sekä tuetaan kestävää kiinnittymistä koulutukseen intensiivisen uravalmennuksen kautta.

Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Vuosien 2013-14 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää helsinkiläistä ja espoolaista nuorta, jotka edustivat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osasia nuoria (Alanen et al. 2014). Tutkimuksen mukainen kohderyhmän profiili on Vamoksen kokemuksen mukaan vastaavanlainen myös muissa kaupungeissa (Turku, Lahti, Kuopio), joten ei ole syytä epäillä, etteikö profiili vastaisi huono-osaisten nuorten erityispiirteitä valtakunnallisesti.

Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista (N=120) koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään. Osa nuorista oli saanut peruskoulun päättötodistuksen toisen asteen opintojen tai työelämän näkökulmasta puutteellisilla taidoilla, tai kärsinyt peruskoulussa kavereiden puutteesta, koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mikä vaikeuttaa etenemistä työelämään. Tutkituista nuorista suurin osa asui vuokra-asunnossa ja neljännes vanhempiensa luona. Tuetun asumisen piirissä oli noin joka kymmenes nuori ja asunnottomana suunnilleen yhtä moni. Asunnottomuus ei tarkoita nuorten kohdalla kadulla asumista, vaan niin sanottua putkikassielämää, jolloin nuoret nukkuvat tuttavien, sukulaisten ja kavereiden luona lyhyitä tai pidempiä ajanjaksoja. Tämä hidastaa nuoren kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja voi olla tuhoisaa hänen hyvinvoinnilleen, koska pitkittyessään asunnottomuus lisää monien muiden hyvinvointiriskien aktualisoitumista kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.

Nuorten toimeentulo koostui pitkälti sosiaalitukien eri muodoista. Yli puolet nuorista sai toimeentulotukea (60 %) ja työttömyyskorvausta runsas neljännes (28 %). Moni nuori ei kuitenkaan ollut hakenut toimeentulotukea, vaikka olisi oikeutettu, koska tuntenut tukijärjestelmää tai tiennyt oikeuksistaan. Merkittävällä osalla nuorista oli taustallaan traumatisoivia lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaisia kokemuksia. Ne liittyivät usein vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ja näistä kokemuksista johtuen moni nuori pelkää sosiaalisia tilanteita. Monen taustasta löytyi erityisesti kiusaamiseen, epäonnistumiseen ja häpeän tunteeseen liittyviä kokemuksia. Ryhmässä tai julkisella paikalla oleminen on monelle heistä vaikeaa. Epäonnistuneen ihmisen identiteetti on muodostunut monelle jo varhaisessa vaiheessa. Yli viidesosalla nuorista oli lastensuojelutausta. Rikosoikeudellisen tuomion ilmoitti saaneensa 14 % tutkituista nuorista.

Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien ja järjestöjen työntekijät, paikalliset yritykset ja oppilaitokset sekä vapaaehtoiset. Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi, mikä on erityisen ajankohtaista Suomen viettäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaansa teemalla ”Yhdessä”.

Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen.

TE-toimiston kanssa tehtävä yhteistyö toteutetaan siten, että TE-toimisto jalkautuu tarkoituksenmukaisesti matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluun ja hankkeen työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa, jotta työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan voidaan vaikuttaa. TE-toimiston kanssa on sovittu yhteistyötapaaminen rakenteisiin liittyen.

Uudenlaisten toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään kuntasektorin asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

Paikalliset yritykset ovat tärkeä välillinen kohderyhmä, koska ne ovat potentiaalisia nuorten työllistäjiä. Pohjois-Savon korkeista työttömyysluvuista huolimatta, alueella on runsaasti avoimia työpaikkoja. Alueella kärsitäänkin kohtaanto-ongelmasta: avoimet työpaikat ja niiden tekijät eivät kohtaa toisiaan. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kokevat työvoiman saatavuuden merkittävänä työllistämisen esteenä toimialasta riippumatta. Pienissä yrityksissä on niukat resurssit sopivan työvoiman etsimiseksi ja tunnistamiseksi, koska niillä ei ole erillistä henkilöstöhallintoa. Moni yritys toimii niin erikoistuneella alalla, että mistään koulutuksesta ei suoraan valmistu alan osaajia. Sesonkiaikaan saman alan yritykset kilpailevat samoista työntekijöistä. Lisäksi maakuntakeskusten ulkopuolella sijaitseviin työpaikkoihin on vaikea saada tekijöitä. Myös ammattirakenteiden murros aiheuttaa kohtaanto-ongelmaa: rutiininomaisia työpaikkoja häviää ja uusia työpaikkoja syntyy matalapalkkaisiin palveluammatteihin, esimerkiksi puhtaanapitoalalle ja erilaisten yhteyskeskusten asiakaspalvelun ja myynnin tehtäviin.

Toisen asteen oppilaitokset ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa suuri osa niiden opiskelijoista päätyy keskeyttämään opintonsa. Kyseessä on mittava ongelma kaikkien osapuolien näkökulmista. Tilanteessa jossa nuori ei selviydy velvoitteistaan opinnoissa, hänelle syntyy uusi negatiivinen kokemus pärjäämisestään yhteiskunnassa. Oppilaitoksille tämä tarkoittaa taloudellisesti haastavaa tilannetta, kun niiden rahoitus määräytyy tulevaisuudessa yhä korostuneemmin opintojen läpäisyn ja opintojen jälkeisten kestävien jatkopolkujen mukaan. Hankkeessa ei lähtökohtaisesti ole mukana opiskelija-statuksella olevia nuoria. Savon koulutuskuntayhtymän kanssa sovitaan entistä tiiviimmistä käytännöistä joilla opinnosta pudonneiden nuorten tilanteeseen voidaan puuttua tehokkaasti.

Vapaaehtoisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat nousevia trendejä Suomessa. Hanke antaa vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua merkitykselliseen työhön yhteiskunnasta syrjään ajautuneiden nuorten parissa. Vapaaehtoiset ovat heterogeeninen ja monimuotoinen joukko kansalaisia, joita yhdistää halu toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, halu toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja kantaa sosiaalista vastuuta, ja olla avuksi hyvin konkreettisella tavalla. Vapaaehtoisiksi soveltuvat myös henkilöt, joilla on itsellään taustalla vaikeita elämänkokemuksia. He tarvitsevat vain hieman enemmän rohkaisua, valmennusta, tukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 494 685

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 469 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 685 492

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 628 842

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 850

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Uusinta tutkimustietoa saatiin Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksesta, joka esitteli syrjäytyneiden nuorten profiilin perustuen 120 Vamos –nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusituvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	0
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen	5	0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen	0	1
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vamos - Matalankynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu -hankkeessa edistettiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien 16-29-vuotiaiden nuorten työllisyyttä välittömästi ja välillisesti. Hankkeessa rakennettiin matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu, johon nuoren oli mahdollista tulla ilman ajanvarausta oma-aloitteisesti tai yhteistyökumppaneiden ohjaamana. Palvelupisteen laajat aukioloajat mahdollistivat hankkeen saavutettavuuden nuorille ja nuorten verkostoille. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä oli nuoret, jotka eivät olleet kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään, mutta joilla on realistiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu suhteellisen nopeasti hankkeen antaman tuen turvin.

Hankkeen tavoitteena oli varmistaa kohderyhmän kestävä kiinnittyminen koulutus- ja työllistymispoluille ja tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja palveluiden ulkopuolella olevat nuoret sekä julkisen ja kolmannen sektorin kuntouttavista palveluista ohjautuvat nuoret. Matalankynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluhankkeen intensiiviseen uravalmennukseen (yksilövalmennus ja ryhmävalmennukset) osallistui 1.9.2017-31.3.2020 välisenä aikana 187 nuorta. Seurantatiedot kerättiin Hilkka asiakastietojärjestelmään näiltä nuorilta. Intensiivisessä uravalmennuksessa olevista nuorista 56 % siirtyi työ- ja koulutuspoluille. Hanke varmisti nuorten kiinnittymisen opiskeluihin ja työelämään tukien nuorta erityisesti siirtymävaiheessa ja tehden seurantaa hankkeessa päättämisen jälkeen kolmen ja kuukauden päästä. Hankkeen tavoitteiden mukainen intensiivinen valmennus oli kestoltaan alle puoli vuotta 32 % nuorista. 68 % nuorista oli valmennuksessa yli kuusi kuukautta ja keskimääräinen valmennuksen kesto oli kahdeksan kuukautta.

Hanke tarjosi ohjausta ja neuvontaa lyhytkestoisesti 1100 nuorelle sekä ohjausta 200 nuoren läheiselle, ystävälle tai muulle ohjaavalle taholle. Yhteydenottoja hankkeelle tuli 68 % nuorilta itseltään sähköisesti tai puhelimella, 14 % nuorista tuli ilman ajanvarausta ja 18 % yhteyden otti joku muu nuoren puolesta. Lyhytkestoisten ohjaus- ja neuvontapalvelussa asioivien nuorten osalta seurantatietoja oli haastavaa kerätä, sillä nuoret asioivat hankkeen palvelupisteellä lyhytkestoisesti ilman valmennussuhdetta. Lyhytkestoisten ohjausten osalta seurantatietoja kerättiin, jos nuori sai hankkeelta ohjausta enemmän kuin kerran. Näiden nuorten seurantatiedoista on nähtävissä, että nuoret saivat ohjausta erityisesti etuuksiin, terveyteen, uraohjaukseen ja työllistymiseen liittyen. Lyhytkestoisen ohjauksen kautta nuoret jatkoivat pääasiassa tutkintoon johtavaan koulutukseen tai työhön.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena 1) kohderyhmä on saanut ohjausta ja heidän tuntemuksensa palveluista ja jatkopolkumahdollisuuksista on parantunut. 2) Kohderyhmän työ- ja toimintakyky on selkeästi kohentunut, joka on johtanut sujuviin siirtymiin työ- ja koulutuspoluilla. Nuorista on kiinnittynyt työhön ja koulukseen tai niihin tähtääviin palveluihin, kuten työkokeiluun. 3) Toimeentulokustannukset ja työmarkkinatuen tarve ovat vähentyneet ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet. Hankkeen seurantatiedoista on nähtävissä, että hankkeelle ohjautuneista nuorista 16 % oli tulottomia, 10 % oli toimeentulotuella ja työmarkkinatuella 26 %. Hankkeessa päättämisen jälkeen toimeentulotuen piirissä tai tulottomia oli enää alle 6 %. Työmarkkinatuen määrä pysyi samana 4) Kohderyhmän nuoret ovat solmineet kontaktin tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän kykynsä käyttää palveluja on parantunut. Kohderyhmästä 75 % koki kykyjensä käyttää Vamoksen ulkopuolisia palveluita parantuneen tilanteesta ennen Vamosta.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kuntoutuminen on ehkäissyt syrjäytymiskehitystä tulevaisuudessa, nuorten elämänlaatu on parantunut pitkällä aikavälillä ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistettiin hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut hankkeessa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hankkeessa toteutettiin ryhmätoimintaa erikseen myös nais- ja miesryhmille, mikä sai kohderyhmältä hyvää palautetta. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitteita.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot