|
|
|
Hankekoodi: S21072
Hankkeen nimi: Valmiuksilla vauhtia työllistymiseen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6
Puhelinnumero: 040 141 5140
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.osao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Kuha
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.kuha(at)osao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 703 7793
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutusneuvonnan, uraohjauksen, koulutuksen ja suomen kielen tukitoimien yhdistelmä, jossa moniammatillisen verkostoyhteistyön kautta parannetaan pitkään työttömänä olleiden maahanmuuttajien pääsyä joko suoraan työelämään, koulutukseen tai yrittäjyyteen.
Hankkeessa toteutetaan koulutusneuvontaa, uraohjausta ja toiminnallisia pilottiryhmiä erilaisista aiheista (esimerkiksi kieliryhmät, oppimisvalmiusryhmät) ja yhdistetään näihin kielituettua koulutuskokeilua tai työkokeilua pitkään työttömänä olleiden maahanmuuttajien saamiseksi koulutukseen ja työelämään. Hankkeen toimenpiteet ovat tarvelähtöisiä ja ne räätälöidään sopiviksi hankkeen asiakkaille.
Hankkeen tuloksena pitkään työttömänä olleiden maahanmuuttajien valmiudet kehittyvät niin, että heidän mahdollisuutensa työllistyä, hakeutua koulutukseen tai perustaa yritys paranee. Tuloksena on vähemmän pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajia Oulun alueella. Tasa-arvonäkökulmasta hanke parantaa naisten mahdollisuuksia päästä takaisin työelämään perhevapaiden jälkeen esimerkiksi ottamalla kotiäidit huomioon koulutusjärjestelyissä. Hankkeessa tarjotaan erityisesti naisten ja miesten tarpeisiin omia toimenpiteitä silloin kun se tukee paremmin heidän työllistymistään tai koulutukseen pääsemistään.
Lisäksi tuloksena on uusia yhteistyön muotoja alueella, minkä ansiosta jatkossakin maahanmuuttajien koulutus-ja työllistymispolut tehostuvat pitkällä aikavälillä. Lisääntynyt verkostoyhteistyö ja tiedon jakaminen johtavat parempiin tuloksiin maahanmuuttajien integroimisessa oululaiseen työelämään.
Hankkeen kohderyhmät ovat maahanmuuttajat, joiden perustyöllistymisvalmiudet ovat puutteelliset, koska he ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta, kotoutumiskoulutus on jäänyt kesken tai kotoutumiskoulutusta ei ole suoritettu lainkaan esimerkiksi perhevapaiden vuoksi. Hankkeen toimenpiteisiin otetaan mukaan asiakkaita, joilla on edellytykset työllistyä tai hakeutua koulutukseen hankkeen toimenpiteiden seurauksena. Kohderyhmään eivät kuulu esimerkiksi sellaiset maahanmuuttajataustaiset asiakkaat jotka eivät elämäntilanne- tai terveydellisten syiden vuoksi pysty hyötymään hankkeen toimenpiteistä.
Kohderyhmä on heterogeeninen ja syitä työttömyyden pitkittymiseen on monia. Osalla esteenä on vähäinen kielitaito, jos kotoutumiskoulutus on keskeytynyt tai jäänyt kokonaan väliin. Erityisesti perhevapaiden takia koulutuksen keskeyttäneitä naisia kuuluu tähän kohderyhmään. Vajavainen kielitaito voi olla työllistymisen esteenä myös koulutuksia käyneille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi - kipupisteet ja toimenpide-esitykset todetaan, että ammatillisessa koulutuksessa edellytettävän B1.1‐tason alapuolelle jää perusopetuksen päättävistä maahanmuuttajataustaisista oppilaista 13 % ja kotoutumiskoulutuksen opiskelijoista tavoitetason alle jää 75 %. Tällöin riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on suuri. Kohderyhmään kuuluu myös nuoria, jotka ovat tulleet maahan perusopetuksen päättövaiheessa, eivätkä ehdi saavuttaa sen aikana riittävää kielitaidon ja oppimisvalmiuksien tasoa.
Kielitaidon vajavaisuus työllistymisen esteenä voi olla myös sellaisilla maahanmuuttajilla, joiden taustakoulutus on sellainen, että työllistyminen alalle vaatii hyvin korkeaa kielitaitoa. Oulun alueella ei ole riittävää koulutustarjontaa kielitaidon parantamiseksi esimerkiksi asiantuntija-alojen vaatimalle B2-C1-tason kielitaidolle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi - kipupisteet ja toimenpide-esitykset todetaan myös tästä kohderyhmästä, että korkeasti koulutettujen koulutuspolut jumiutuvat ja pitkittyvät usein juuri korkeiden kielitaitovaatimusten tai epätarkoituksenmukaisten koulutusvalintojen takia.
Omassa oppilaitoksessa on todettu, että ammatillisten opintojen keskeyttämisen syynä tai hakeutumisvaiheessa karsiutumisen syynä ovat heikon kielitaidon lisäksi heikot opiskeluvalmiudet ja tietotekniset valmiudet. Heikot opiskeluvalmiudet ja tietotekniset valmiudet johtavat usein myös passiivisuuteen työnhaussa ja koulutuksiin hakeutumisessa, koska nykyään se tapahtuvat suuressa määrin tietoteknisten järjestelmien kautta.
Kohderyhmään kuuluu myös henkilöitä, joiden luku- ja kirjoitustaito on heikko. Erityisesti sosiaalipalvelut on tunnistanut tämän kohderyhmä riskiryhmäksi työttömyyden pitkittymisen kannalta. Suullinen kielitaito voi heillä olla kehittynyt, mutta kirjalliset taidot jäävät sellaiselle tasolle, että opiskelu ei onnistu. Tällä kohderyhmällä on olennaista, että heille tarjottujen toimepiteiden tavoite on työllistää heidät tai parantaa valmiuksia niin, että he pääsevät jatko-opintoihin. Kohderyhmään kuuluvalla asiakkaalla pitää olla sellaiset valmiudet, että hankkeen toimenpiteillä on mahdollista päästä tavoitteisiin, esimerkiksi riittävän hyvä muu kielitaito tai riittävä ammattitaito.
Välilliset kohderyhmät ovat kaikki maahanmuuttajien kanssa toimivat tahot, jotka voivat edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Välillisenä kohderyhmänä maahanmuuttajaperheiden lapset hyötyvät siitä, että heidän vanhempansa pääsevät etenemään kotoutumisessa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen yritykset, jotka saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja työyhteisöt moninaistuvat ja monikulttuuristuvat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 325 634
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 318 696
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 176
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 422 214
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Hailuoto, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 39
Suunniteltu: 190
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 6 |
| Hanketoimijat toimivat hankkeessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vältämme konkreettisten materiaalien ja tuotteiden luomista, ja hyödynnämme sähköisiä, digitaalisia eli aineettomia ratkaisuja aina kun mahdollista. OAKK:ssa on luotu ja käytössä kestävän kehityksen periaatteet ja toimintaa kehitetään ja arvioidaan jatkuvan parantamisen keinoin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hyödynnämme olemassaolevia palveluita ja vahvistamme verkostoja. Ohjaamme asiakkaita palveluverkostossa hänelle sopivan palvelun suuntaan. Viemme tarjoamiamme palveluja myös olemassa olevien palveluiden fyysisiin paikkoihin (esim. työllisyyspalveluhin) jolla vältämme asiakkaiden juoksuttamista paikasta toiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuus näkyy pitkällä tähtäimellä kohderyhmän ja alueen työllisyysasteen nousemisena ja vaikuttaa myös yrityksiin positiivisesti kun ne saavat osaavaa työvoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 5 |
| Tuotamme ja kehitämme aineettomia palveluja, joilla pyritään edistämään ja parantamaan paikallistaloutta paikallista työllistymistä edistämällä. Verkostoyhteistyössä käytämme mielekkäitä sähköisiä ja mobiilipalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 6 |
| Satelliittityöntekijä liikkuu olemassa olevien palvelurakenteiden keskuudessa, jolloin omalta osaltaan lisää asiakkaiden tavoittamista ja vähentää heidän liikkumistaan palvelupisteeltä toiselle. Hankepalvelut ovat hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärellä ja hankehenkilöstön on mahdollista liikkua myös toteuttaja-organisaation tarjoamilla polkupyörillä. Käytämme myös sähköisiä- ja mobiili-palveluja verkostossa. Tämä myös osaltaan vähentää liikkumistarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen tarjoamat palvelut lisäävät asiakkaiden hyvinvointia, osallisuuden ja osallistumisen kokemuksia ja tiedon saatavuutta. Työllistyminen nostaa asiakkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren ajan miesten ja naisten erot osallistumisessa palveluihin. Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla ohjausta sukupuoleen, ikään, uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta kaikille kohderyhmään kuuluville. Kannustamme ja ohjaamme myös ammatillisen segrekaation lieventämiseen. Edistämme ohjauksessa, opetuksessa ja oppimateriaaleissa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toteuttajaorganisaatiolla on laadittu tasa-arvo-ja yhdenvertaisuusperiaatteet, joiden mukaan toimitaan myös hankkeessa. OAKK:ssa toteutetaan säännöllisesti tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Viimeisin kysely on tehty 2017. Kyselyjen tulokset viedään kehittämistoimenpiteiksi ja toteutumista seurataan ja arvioidaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Tarjoamme palveluja tasavertaisesti kohderyhmään kuuluville, ymmärrämme kulttuuritaustan vaikutukset. Työkokeiluihin, koulutuskokeiluihin ja muuhun yritysyhteistyöhön liittyen tarjoamme kulttuuritietoisuusohjausta sekä maahanmuuttajille että valtaväestölle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia fyysiseen kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 4 |
| Toteuttajaorganisaatiossa huomioidaan ympäristöasiat päivittäisessä työssä. Omalla esimerkillä voimme vaikuttaa myös yhteystyökumppaneidemme ja asiakkaittemme ympäristötietoisuuden kehittymiseen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää koulutusneuvonnan, uraohjauksen, koulutuksen ja suomen kielen tukitoimien yhdistelmä, jossa moniammatillisen verkostoyhteistyön kautta parannetaan pidempään työttömänä olleiden maahanmuuttajien pääsyä joko suoraan työelämään, koulutukseen tai yrittäjyyteen.
Hankkeen toimenpiteet olivat tarvelähtöisiä ja ne räätälöitiin hankkeen asiakkaille sopiviksi. Hankkeessa toteutettiin henkilökohtaista koulutusneuvontaa ja uraohjausta, jota tarjottiin myös jalkautuvasti ilman ajanvarausta. Ryhmämuotoisia eri aihesisältöisiä valmennuksia toteutettiin kaikkiaan 20, esimerkiksi eritasoisia kielitaitovalmennuksia, ammattialakohtaisia valmennuksia, kielituettuja lupakorttikoulutuksia, yrittäjyysvalmennusta, asiakaspalvelutaitoja kehittäviä valmennuksia sekä työnhakutaitoja ja oppimisvalmiuksia tukevia valmennuksia. Kielitukea tarjottiin ja toteutettiin myös työpaikoilla työkokeilujen yhteydessä. Jonkin verran toteutui myös ammatillisia osaamiskartoituksia ja koulutuskokeiluita.
Hankkeessa kehitettiin kielituetun työkokeilun malli, johon voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä.
https://www.osao.fi/hankkeet/valmiuksilla-vauhtia-tyollistymiseen/
Lisäksi hankkeessa tuotettiin selkokielistä materiaalia kaupassa työskentelystä.
http://bit.ly/oppipuoti
Lisäksi materiaali löytyy AAVOn sivustolta, https://www.avoimetammatillisetopinnot.fi/
Hankkeeseen kirjattiin 178 asiakasta, joista 50 % oli naisia. Asiakaskunta oli heterogeeninen ja asiakkaiden palvelutarpeen kirjo oli laaja. Hankkeen tuloksena pidempään työttömänä olleiden maahanmuuttajien valmiudet kehittyivät niin, että heidän mahdollisuutensa hakeutua koulutukseen, työllistyä suoraan tai perustaa yritys paranivat. Toiminnan tuloksena noin 65% hankkeen asiakkaista sijoittui koulutukseen ja noin 20% työllistyi, joista muutama yrittäjänä. Noin 15% asiakkaista jäi työelämän ulkopuolelle tai työttömäksi ja heistä osa siirtyi kuntotuttavan työtoiminnan piiriin, sai työkokeilupaikan, jäi äitiysvapaalle, muutti paikkakunnalta pois tai lähti suorittamaan asepalvelusta. Tasa-arvonäkökulmasta hanke paransi sekä naisten että miesten valmiuksia hakeutua opiskelemaan tai työllistyä. Naisia opintojen aloittajista oli noin 60%. Hanke vähensi pidempään työttömänä olleiden maahanmuuttajien määrää Oulun alueella.
Hankkeen aikana maahanmuuttajatyössä toimivien eri tahojen, kuten oppilaitosten ja hanketoimijatahojen väliset verkostot vahvistuivat ja tämä edisti myös alueen asiakasohjausta ja tehostaa pitkällä aikavälillä jatkossakin maahanmuuttajien koulutus-ja työllistymispolkuja ja kohderyhmän integroitumista alueen työelämään. Valmiuksilla vauhtia työllistymiseen hankkeessa vahvistui ajatus, että alueella tarvitaan maahanmuuttajien Osaamiskeskus ja toiminnan ideointi ja suunnittelu käynnistettiin Oulun kaupungin kanssa. Tavoitteena on, että OSKE-palvelun rakentaminen alkaa toukokuussa 2020 Oulun kaupungin ja Koulutuskuntayhtymä OSAOn yhteistyönä.