Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21074

Hankkeen nimi: The Nice Work Project

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää työttömien ja työelämänulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten työllisyyttä välittömästi ja välillisesti. Hankkeessa luodaan yritysyhteistyötä ja työtoimintaa, joka tähtää kohderyhmän työllistymiseen etenkin avoimille työmarkkinoille.

HANKKEEN TAVOITTEENA on työllistää vaikeasti työllistyvän kohderyhmän edustajia välittömästi taustaorganisaatioon sekä yhteistyöyrityksiin. Hanke työllistää välillisesti parantamalla hankeasiakkaiden työllistymismahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä, mm. työelämävalmiuksia kehittämällä, suomen kieltä kehittämällä, mentorointia hyödyntämällä sekä kasvattamalla osallisuutta ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Etenkin maahanmuuttajanaiset, joilla on perhesyistä kotoutuminen kesken tai toteutumatta eivät työllisty toivotulla tavalla. Hankkeessa kehitetään hakijaorganisaation ja yhteistyötyritysten kanssa uusia työllistämispolkuja ja hyödynnetään työkokeilu, oppisopimus- ja palkkatukitoimenpiteitä. Hankkeessa vähennetään kulttuurisia ennakkoluuloja yhteistyöyrityksissä ja tuodaan osallistujien kyvykkyyksiä esiin.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ toteutetaan: 1) tarkemman toimintasuunnitelman laatiminen 2) verkostointi ja asiakkaiden tavoittaminen, 3) asiakastyöskentelyn ja ryhmätoiminnan aloitus, 4) mentorointitoiminnan aloittaminen, 5) yksilöllisten työllistämispolkujen suunnittelu, 6) yritysyhteistyö ja työllistämistoimenpiteiden rakentaminen, 7) vaikuttavuuden mittaus ja arviointi, 8) viestintä, 9) hankkeen seuranta ja raportointi.

HANKKEEN TULOKSENA 240 maahanmuuttajataustaista naista on osallistunut hankkeeseen ja saanut siinä yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle työllistymispolulleen. 72 maahanmuuttajataustaista naista on työllistynyt tai solminut oppisopimuksen päättäessään toimenpiteessä. 120 maahanmuuttajataustaista naista on saanut itselleen työelämämentorin.

LYHYEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA kaikki hankeasiakkaat ovat edenneet työllistymispolullaan ja osa on työllistynyt. Osallisuus ja tieto ovat lisääntyneet kohderyhmässä ja kohderyhmästä. Kohderyhmä on saanut ohjausta ja heidän tietämyksensä palveluista ja jatkopolkumahdollisuuksista on parantunut. Kohderyhmän työ- ja toimintakyky on kohentunut, joka on johtanut sujuviin siirtymiin työ- ja koulutuspoluille.

PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA hanke on osaltaan vähentänyt maahanmuuttajanaisten työttömyyttä ja osattomuutta, mikä osaltaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyden lieveilmiöitä, kuten syrjäytymistä ja terveyden heikkenemistä. Hanke on osaltaan lisännyt yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla, lieventämällä ennakkoluuloja ja ratkaisemalla käytännössä esiin tulevia haasteita, joita voi syntyä, kun työyhteisöön tulee erilaisuutta.

SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa maahanmuuttajanaisten erityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajanaisille paremmat mahdollisuudet edetä kohti työelämää. Maahanmuuttajanaiset ovat haastavassa asemassa työllistymisen kannalta myös perhesyistä ja eivät välttämättä pysty itsenäisesti hakeutumaan töihin. Hanke pyrkii myös tuomaan maahanmuuttajanaisten kyvykkyydet esiin yhteistyöyrityksille. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta. Hanke tukee Kotona Suomessa - toimenpidekokonaisuuden Hyvä alku -hankeosion tavoitteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat kotoutumisvaiheen ylittäneet, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet maahanmuuttajanaiset. Kohderyhmän perustyöllistymisvalmiudet ovat puutteelliset johtuen siitä, että heillä on joko vähän tai ei lainkaan työkokemusta Suomesta, ja he eivät ole ehkä lainkaan osallistuneet kotoutumistoimenpiteisiin esimerkiksi perhevapaiden vuoksi.

Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen aikuisten perusopetukseen on jo useiden vuosien ajan hakenut ja hakeutunut suuria määriä hyvin vähäisen koulutaustan omaavia maahanmuuttajanaisia. Heille on tyypillistä, että he ovat olleet maassa erittäin pitkään, jopa 5-25 vuotta. He eivät ole olleet juuri minkäänlaisten kotouttavien toimenpiteiden parissa vaan hoitaneet perhettään. Heidän suomen kielen taitonsa on alkeistasoa eli A1.2 - A.2.2. Lukeminen ja kirjoittaminen on heille myös hidasta ja vaikeaa. Ymmärtävä ja analyyttinen lukutaito heiltä puuttuu lähes kokonaan. Matematiikan taidot ovat usein alkeistasolla ja heillä on myös isoja puutteita kognitiivisissa taidoissa mikä vaikuttaa oppimiseen. Aikuisena oppiminen on myös huomattavasti hitaampaa kuin lapsena, siksi heitä kotona usein auttavatkin omat lapset. He ohjautuvat perusopetukseen yleensä TE-toimiston kautta.

Näillä naisilla on usein kokonaisvastuu perheensä arjesta, heillä on useita eri-ikäisiä lapsia ja he saattavat olla yksinhuoltajia, tai perheenisä asuu toisaalla. Opiskelijoina he ovat tunnollisia ja erittäin koulutusmyönteisiä ja motivoituneita, joskin he tarvitsevat paljon tukea opiskelutaitojen harjaannuttamisessa sekä opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisessä. Heille suoriutuminen, suorittaminen ja koulun kriteeripohjaisiin vaatimuksiin tottuminen on myös uusi haaste, jossa ohjauksen ja tuen tarve on suuri. Käsitys omista työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksista voi olla yhtäältä epärealistinen, mutta toisaalta omia voimavaroja ei myöskään vielä ole löydetty.

Suomalainen peruskoulu ja aikuisten perusopetus on näille naisille haasteellista. Suurin osa heistä selvittää alkuvaiheen ja osa jopa päättövaiheen. Huolimatta siitä, että peruskoulun päättötodistus avaa ovet seuraavaan vaiheeseen eli toiselle asteelle, polku saattaa olla hyvinkin kivinen ja vaihtoehdot vähissä. Tämä johtuu usein siitä, että peruskoulussa ei saavuteta kaikesta ponnistelusta huolimatta ammatilliseen koulutukseen tarvittavaa B1-kielitaitotasoa tai niitä oppimaanoppimisen, itseohjautumisen tai itsearvioinnin taitoja joita ammatillinen koulutus edellyttää.

Lisäksi näiden naisten ongelmana on yhteiskunnassamme myös se, että tämänhetkinen koulutusjärjestelmämme tunnistaa ja tunnustaa melko heikosti heidän arjen- ja selviytymisen taitojaan.

Edellä mainittujen seikkojen valossa tavoitteena olisi etsiä nimenomaan ne keinot, joilla tämän tyyppiset naiset löytäisivät aitoja väyliä työllistymiseen. He ovat usein "unohdettu" kohderyhmä koska kotouttamis- ja työllistämistoimenpiteet osoitetaan useimmiten lyhyemmän aikaa Suomessa olleisiin maahanmuuttajiin. Ongelmana on myös kontaktien puute ympäröivään yhteiskuntaan - suomalaisuus avautuu heille lähinnä omien lasten kautta. Olisi ehdottoman tärkeää, että he löytäisivät väylät ja kontaktipinnat ympäröivään yhteiskuntaan omana itsenään ja omilla taidoillaan. Näin myös kielitaito voisi paremmin kehittyä sekä tunne oman elämän hallinnasta voimistua.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi, mikä on erityisen ajankohtaista Suomen viettäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaansa teemalla ”Yhdessä”.

Välittöminä kohderyhminä ovat yhteistyöyritykset ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja sen konserniyhtiöt. Niiden henkilöstö saa hankkeessa tukea ja valmennusta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan, erilaisen työyhteisön jäsenen vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen. He saavat ohjauksellisia ja työvalmennuksellisia työvälineitä työyhteisön moninaisuuden käsittelemiseen sekä parhaimmillaan uuden työntekijän ja työyhteisön jäsenen.

Maahanmuuttajanaisten työelämämentorit ovat tavallisia suomalaisia naisia, jotka ovat kiinnostuneet monikulttuurisuudesta ja ovat valmiita sitoutumaan noin vuoden mittaiseen mentorisuhteeseen, jossa on 2-4 tapaamista kuukaudessa. Mentorit saavat tarvittaessa työnohjausta.

Hankkeen toivotan hyödyttävän TE-palveluja, joiden työtaakkaa hanke osaltaan purkaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 006

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 045

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 006

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 241 045

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli maahanmuuttajataustaisten naisten syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten naisten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta, sekä Helsingin Diakonissalaitoksen pitkää kokemusta maahanmuuttajatyöstä. Vuonna 2011 suomalaistaustaisista työikäisistä (18–64-vuotiaat) 81 % oli suorittanut tutkinnon, maahanmuuttajataustaisista vain hieman yli puolet, 55 %. Sekä maahanmuuttaja- että suomalaistaustaisilla naisilla tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkeampi kuin miehillä. Myös naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin. Suomalaistaustaisista naisista lähes 40 % oli suorittanut vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon ja 11 % ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Maahanmuuttajataustaisista naisista vähintään alimman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 13 %. Vuoden Suomessa asuneiden naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on lähes 20 prosenttiyksikköä: työikäisistä miehistä on töissä hieman yli puolet, kun taas naisista vain noin kolmannes. Kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen ero on pienentynyt 10 prosenttiyksikköön, ja yli 14 vuotta Suomessa asuneiden kohdalla ero on enää marginaalinen, puoli prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti kotoutumistoimenpiteet ja osaaminen kotouttaa maahanmuuttajia ovat parantuneet, kuten TEM 2013 tuottamassa kotoutumisen kokonaiskatsauksessa toteaa. Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka ja kotoutumistoimenpiteet ovat parantuneet ja näin ollen maahanmuuttajaväestön kokonaistilanne on parantunut. Maahanmuuttajataustaisista miehistä 28 % ja naisista 35 % ei kuitenkaan ole töissä, koulutuksessa tai työharjoittelussa eli tulee määritellyksi NEET-ryhmään (not in employment, education or training). Jos otetaan huomioon perhetilanne eli poistetaan luvuista ne äidit ja isät, joilla oli perheessä alle 7-vuotiaita lapsia, NEET-nuorten osuudet pienenevät maahanmuuttajataustaisten naisten kohdalla 21 prosenttiin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajataustaisia miehiä matalampi. He ansaitsevat vähemmän kuin maahanmuuttajataustaiset miehet ja huomattavasti vähemmän kuin suomalaistaustaiset miehet ja naiset. Viidesosa nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista (alle 30 vuotta) on vailla työtä ja opiskelupaikkaa. Sukupuolinäkökulmasta suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten asemat muistuttavat toisiaan. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten mediaanitulo on miesten mediaanituloa pienempi. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista nuorista miehistä opiskelee pienempi osuus kuin naisista. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset naiset myös poikkeavat suomalaistaustaisista; esimerkiksi miesten ja naisten työllisyystilanteet ovat päinvastaiset: suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi, maahanmuuttajataustaisten kohdalla miesten työllisyysaste on korkeampi. Ehkä sukupuolta enemmän maahanmuuttajataustaisten naisten asemassa näkyy kuitenkin juuri maahanmuuttajataustaisuus. Esimerkiksi erot suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten työllisyysasteiden välillä ovat suurempia kuin erot ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten työllisyysasteiden välillä. Uudenmaan TE-toimiston kokemuksen mukaan heidän nuoret (alle 30 vuuotiaat) maahanmuuttajataustaiset asiakkaansa ovat etupäässä miehiä, koska nuoret naiset ovat kotona hoitamassa lapsia. Osa näistä naisista on lähtömaassaan ollut kotona ”auttamassa äitiä”, jolloin muodollinen pohjakoulutus voi puuttua kokonaan. On myös paljon nuoria naisia, joilla ei ole koulutusta, mutta sen sijaan paljon muin tavoin kertynyttä non- ja informaalista osaamista. Helsingin Diakonissalaitoksen työllistämishankkeiden kokemukset puolestaan kertovat, että osa maahanmuuttajataustaisista naisista ei välttämättä pidä kouluttautumista yhtä tärkeänä kuin suomalaistaustaiset naiset, koska heillä on halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, jotta he voivat lähettää rahallista tukea lähtömaahan jääneille läheisilleen. Tilastokeskuksesta tilatussa kuntakohtaisessa maahanmuuttajataustaisten nuorten aineistossa sukupuolten väliset erot eivät näyttäydy suurina. Huomionarvoisimmat erot löytyvät Turusta, jossa sekä arabin- että somalinkielisten kohdalla nuorten naisten syrjäytymisriski on nuoria miehiä suurempi. Näiden tietojen valossa tulisi syrjäytymisen vähentämisessä sekä kouluttautumisen ja työllistymisen edistämisessä kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten koulutuksen ja työn saantiin ja mahdollisuuksiin opiskella ja tehdä työtä. Etenkin jo kotoutumisaikansa päättäneet tai perhesyistä kotiin jääneet naiset ovat jääneet kaikkien palveluiden tavoittamattomiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa ihmisillä on usein tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojenkin valossa on totta, että naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että tietyt koulutukset ja alat miellyttävät maahanmuuttajataustaisia naisia enemmän kuin toiset. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa materiaalien ja jätteiden kestävä ja asianmukainen käsittely on huommioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka työllistyvät huonommin kuin kantaväestö.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille naisille soveltuvia palveluita, jotka auttavat heidän etenemistään opiskelu- ja työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Maahanmuuttajataustaisten naisten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee naisten omista tarpeista. Hän on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. Hanke varmistaa,että yhdenvertaiset ja tasaarvoiset mahdollisuudet ovat myös maahanmuuttajataustaisten naisten ulottuvilla.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön kuuluviin naisiin että maahanmuuttajataustaisiin miehiin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Koulutus- ja työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille naisille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös maahanmuuttajataustaisten naisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Maahanmuuttajataustaisilla naisilla on usein paljon tietoa kestävästä kehityksestä, sillä moni tulee maista, joissa luonnonvarojen riittämättömyys ja monimuotoisuuden katoaminen on ajanut heitä paon tielle. On osoittautunut, että aihe kiinnostaa heitä ja he kantavat huolta luonnosta myös heidän uudessa kotimaassaan, jossa he taloudellisistakin syistä ovat tottuneet kierrättämään. Siksi tässäkin hankkeessa pidetään esillä kestävän kehityksen teemoja ja kannustetaan naisia ymmärtämään suhdettaan luontoon ja vahvistamaan ympäristövastuullisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-