|
|
|
Hankekoodi: S21077
Hankkeen nimi: Ote työhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työväen Sivistysliitto TSL ry
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0215382-8
Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18 - 20 A (Hakaniemi, 6. krs)
Puhelinnumero: 020 745 7600
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.tsl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Takolander
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.takolander(at)tsl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0750 850
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli, joka ohjaa työhön ja koulutukseen pitkään työttömänä olleita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, erityisesti matalalla koulutustasolla liikkeelle lähteviä naisia. Hankkeen ympärille on koottu kattava yhteistyöverkosto, joka koostuu ammattijärjestöistä, työnantajakumppaneista, koulutusorganisaatioista ja kohderyhmän parissa työskentelevistä järjestöistä. Kehittämistyössä hyödynnetään Tampereen Yliopiston toteuttamaa seurantatutkimusta.
Hanke tulee toimimaan 1.10.2017-31.12.2019 Tampereella ja pääkaupunkiseudulla (Helsingissä).
Hankkeen päämääränä on, että hankkeeseen osallistuneiden pitkään työelämästä poissa olleiden maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet. Tulostavoitteena on, että alle 30-vuotiaista maahanmuuttajista vähintään 30 % on työllistynyt hankkeen aikana, yli 30-vuotiaista maahanmuuttajista vähintään 20 % on työllistynyt hankkeen aikana ja hankkeeseen osallistujista vähintään 50 % pystyy hankkeen päättyessä määrittelemään itselleen jatkosuunnitelman omasta koulutuspolustaan tai tulevaisuuden työllistymisväylistä.
Hankkeen tavoitteet, jotka edesauttavat päämäärään toteutumista ovat:
TAVOITE 1: Hankkeeseen osallistuvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työnhakutaidot, tiedot suomalaisesta työelämästä ja eri ammateista sekä taito toimia työssä suomen kielellä ovat vahvistuneet.
TAVOITE 2: Hankkeeseen osallistuvat työnantajat ovat valmiimpia palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä sekä tukemaan suomen kielen oppimista ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta työpaikalla.
Hankkeessa koulutetaan JHL-yhdistyksistä ja yhteistyökumppanien verkostoista ns. työelämäohjaajiksi pidempään maassa olleita ja työelämässä mukana olevia maahanmuuttajia sekä kantasuomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Työelämäohjaajilla on hankkeessa kolme roolia: he toimivat vertaisryhmien ohjaajina, mentoreina ja työpaikoilla tukena maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Yhteistyössä työelämäohjaajien ja hankkeen S2-asiantuntijoiden kanssa työpaikoilla järjestetään myös tietoiskuja selkeäkielisyydestä ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.
Hankkeessa toimii kahdenlaisia vertaisryhmiä - ympäri vuoden toimivat yleiset vertaisryhmät ja intensiivisemmät tiettyyn ammattialaan perustuvat vertaisryhmät. Osana ammattivertaisryhmiin osallistumista on tutustuminen joko työpajatyöskentelyyn tai työpaikoilla hankkeessa mukana olevilla työnantajilla. Vertaisryhmissä osallistujat pääsevät pohtimaan eri ammatteja, työpaikkojen arkea, työnhakua ja kouluttautumista. Yksilöllisempää tukea tarvitsevien on mahdollista saada mentori. Hankkeen S2-asiantuntijat vierailevat ryhmissä ja tukevat osallistujien kielen opiskelua, testaavat tarvittaessa osallistujien kielitaidon tasoa ja ohjaavat osallistujia itsenäiseen kielen oppimiseen esim. verkkokursseille. Hanke toteutetaan sukupuolisensitiivisesti ja esimerkiksi ryhmiä järjestetään tarvittaessa erilaisilla kokoonpanoilla (miesten ryhmät, naisten ryhmät, sekaryhmät). Sukupuolinäkökulma huomioidaan myös ammateista keskusteltaessa ja tuodaan esille, ettei Suomessa ole sukupuolesta johtuvia rajoitteita ryhtyä eri ammatteihin, vaikkakin Suomen työmarkkinat ovat hyvin sukupuolisegrekoituneet.
Hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajien tiedot ja taidot hakea työtä ovat vahvistuneet, työnhakuun ja työhön tarvittava kielitaito on vahvistunut, ymmärrys eri ammateista ja työelämän käytännöistä on kasvanut. He ovat päässeet kokeilemaan työskentelyä eri ammateissa, mahdollisesti työllistyneet ja saaneet työkokemusta tai löytäneet oman polkunsa esimerkiksi opiskelun kautta työelämään.
Hankkeen pitkän aikavälin vaikutus on ammattijärjestöjen lisääntynyt aktiivinen osallistuminen maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen. Lisäksi työpaikoilla tapahtuvat positiiviset muutokset edesauttavat jatkossa maahanmuuttajien työllistymistä ja yhdenvertaisempaa osallistumista työyhteisöihin.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä, johon toiminnot kohdistuvat, on maahanmuuttajat, joiden perustyöllistymisvalmiudet ovat puutteelliset johtuen siitä, että he ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta tai eivät ole lainkaan osallistuneet kotoutumiskoulutukseen esimerkiksi perhevapaiden vuoksi, ja joiden työttömyys on pitkittynyt. Tässä kohderyhmässä naisten osuus korostuu.
Työelämäohjaajakoulutukseen rekrytoidaan JHL-yhdistyksistä ja yhteistyökumppanien verkostoista pidempään maassa olleita työelämässä mukana olevia maahanmuuttajia sekä kantasuomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että JHL:n yhdistyksistä koulutettavat henkilöt työskentelevät hankkeessa mukana olevilla työnantajilla.
Kohderyhmänä ovat myös JHL:n aluetoimistot, JHL-yhdistykset ja JHL-ammattiliitto sekä laajemmin muut ammattiliitot, joilla on aktiivinen rooli toimintamallin kehittämisessä ja sen levittämisessä.
Hankkeessa kohdistetaan kehittämistoimenpiteitä myös työnantajiin ja työyhteisöihin.
Hankkeesta tulevat välillisesti hyötymään osatoteuttajien organisaatiot ja läheiset sidosryhmät, erityisesti ammattijärjestökenttä ja kotoutumisen parissa toimivat tahot.
Lopullisina hyödynsaajina hankkeessa ovat laajemmin maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka hakevat töitä tai ovat jo mukana työelämässä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 638
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 571
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 484
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 318 109
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys on osa nykyaikaista suomalaista työpaikkakulttuuria. Näin ollen vertaisryhmissä keskustellaan myös tästä aiheesta kun pohditaan suomalaisten työpaikkojen arkea. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Mm. kierrätys ja energia- ja materiaalitehokkuus kuuluvat osaksi työelämässä tarvittavia perustaitoja - työpaikka-arkea, joita käsitellään vertaisryhmissä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 10 |
| Osaava työvoima, osaavat työyhteisöt ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen lisääminen vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa ei juuri kehitetä painettua materiaalia vaan esimerkiksi työelämäohjaajien tuki tapahtuu verkkoportaalin kautta. Hankkeessa luotava toimintamalli perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja osallistujien kapasiteetin kasvuun, eli siinä ei hyödynnetä erikseen mitään erityistä materiaalia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toiminnot vahvistavat merkittävästi osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja sitä kautta hyvinvointia. Hanke vaikuttaa myös työhyvinvointiin työpaikoilla yksilö ja yhteisötasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään naisten ja miesten taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa vahvistamalla erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä. Hankkeessa pureudutaan myös koulutuksen ja ammattien sukupuolisegregaatioon jakamalla tietoa ja rohkaisemalla henkilöitä erilaisiin ammattivalintoihin. Hanke edistää hyviä väestösuhteita käsittelemällä työpaikoilla kulttuurien välistä vuorovaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeessa tuetaan monikulttuurisia työyhteisöjä, maahanmuuttajien työllistymistä (korkeammat työttömyysluvut) ja työoikeuksien yhdenvertaista ja tasa-arvoista toteutumista. Hanke lisää myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia yhdenvertaisesti osallistua työelämään ja muuten yhteiskuntaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hanke tukee kulttuurien välistä vuorovaikutusta työyhteisöissä, mikä vaikuttaa henkilöiden mahdollisuuksiin ilmaista omaa kulttuurista taustaansa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
Ote työhön -hankkeessa koulutettiin vertaisryhmien ohjaajiksi jo työelämässä mukana olevia maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisia ihmisiä, joita kiinnostaa ohjaustyö maahan muuttaneiden parissa.
Hankkeessa koulutettuja vertaisryhmien ohjaajia kutsutaan työelämäohjaajiksi. He ohjasivat tietopohjaisia vertaisryhmiä pitkään pois työelämästä olleille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Näissä vertaisryhmissä osallistujat saivat tietoa työelämästä yleensä, työnhausta ja ammateista Suomessa.
Lisäksi työyhteisöille tarjottiin kulttuurien välisen vuorovaikutuksen henkilöstökoulutuksia tukemaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja moninaisuuden ymmärrystä työpaikalla ja lisäämään siten työelämän vastaanottavuutta. Koulutus räätälöitiin kunkin työnantajaorganisaation tarpeiden mukaan.
Ote työhön -hankkeessa pilotoitiin uudenlaista vertaisohjausmallia, jonka keinoin parannetaan pitkään pois työelämästä olleiden maahanmuuttajien työelämävalmiuksia ja autetaan myös työhön tutustumisessa työpaikoilla. Lisäksi työnantajat saavat työpaikoille uutta osaamista kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja suomen kielen oppimisen tukemisesta työpaikoilla. Työelämäohjaajat voivat toimia työpaikoilla ikään kuin tutoreina tai kulttuuritulkkeina, tai he voivat vetää alakohtaisia ammattivertaisryhmiä esimerkiksi työkokeilun rinnalla.
Hankkeessa pilotoitu malli on avoin kaikille toteutettavaksi. Hankkeessa laadittiin Tuella tavoitteista totta –opas hankkeessa kehitetyn työelämäohjausmallin toteuttamisen tueksi. Sekä paperimuotoisena että sähköisenä versiona julkaistu opas sisältää ohjeet ja vinkit hankkeessa pilotoitujen toimintojen toteuttamiseen. Lisätietoja: https://www.otetyohon.fi/tuella-tavoitteista-totta-malli/
Ote työhön -hankkeessa pilotoitua työelämäohjaajakoulutuksen mallia suositellaan osaksi ammattijärjestöjen ja aikuiskoulutuskeskusten koulutustarjontaa, tai vaikkapa työpaikan henkilöstökoulutuksena. Työelämäohjaajakoulutusta tullaankin toteuttamaan mm. JHL-opistolla järjestökoulutuksena keväästä 2020 alkaen, ja TSL:ssä työelämäohjaajat tukevat työelämä- ja yhteiskuntatieto -kurssille osallistuvia maahanmuuttajaopiskelijoita. Myös muissa osatoteuttajaorganisaatioissa ollaan kiinnostuttu työelämäohjaajakoulutuksen järjestämisestä.
Hankkeessa toteutettiin neljä koulutuskokonaisuutta vertaisryhmiä ohjaaville työelämäohjaajille Helsingissä ja Tampereella, ja toteutettiin yhteensä 18 vertaisryhmää, joihin osallistui yhteensä 126 maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 81 oli naisia. Ryhmistä 5 oli ns. ammatillisia vertaisryhmiä, joissa perehdyttiin tiettyihin ammattialoihin ja niiden erityispiirteisiin, ja loput ns. yleisiä vertaisryhmiä, joissa keskityttiin yleisiin työelämävalmiuksiin. Ryhmien kesto oli 5–8 kertaa, 2–4 h/kerta. Ryhmän teemoja olivat suomen kieli; työelämän arki ja vuorovaikutus työpaikalla; työelämän oikeudet ja velvollisuudet; työnhaku: työhakemus, cv, työhaastattelu; erilaiset polut työhön. Alku- ja loppukartoituslomakkeeseen vastanneista osallistujista 62 prosentilla arvio omista työelämävalmiuksista oli kasvanut vertaisryhmän aikana. Osallistujista 41% kertoi saaneensa vertaisryhmästä tukea työnhakuun ja koulutukseen hakeutumiseen, ja 21% kertoi oppineensa lisää suomen kieltä ryhmässä ja esimerkiksi eri ammatteihin liittyvää sanastoa.
Työttömien osallistujien osuus kaikista hankkeen osallistujista pieneni vertaisryhmien aikana 61 prosentista 47 prosenttiin, eli 14 prosenttiyksikköä. Useita osallistujia onkin siirtynyt vertaisryhmistä suoraan työhön tai työharjoitteluun. Syksyn 2019 aikana toteutetussa osallistujaseurannassa 30% mainitsi jatkosuunnitelmistaan liittyen työhön tai opiskeluun, tai itseään kiinnostavan alan, ja 52% mainitsi ryhmän auttaneen heitä tai olleen hyödyllinen ja neljä vastaajaa sanoi löytäneensä ryhmän avulla joko opiskelu- tai työharjoittelupaikan.
Kolmantena toimenpiteenä hankkeessa järjestettiin yhteensä neljä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja selkoviestinnän henkilöstökoulutusta kahdelle hankkeen työnantajakumppanille. Koulutus oli hyödyllinen työyhteisöille, ja auttoi organisaatiota kehittämään perehdytyksen käytäntöjä ja materiaaleja toimivammaksi ja kaikille työntekijöille sopivammaksi.