|
|
|
Hankekoodi: S21082
Hankkeen nimi: MAKA - Maahanmuuttajista kasvua yrittäjyyteen, Nopeat kokeilut
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL207
Puhelinnumero: 0505434781
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Pelkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kuntoutuksen lehtori/Projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.pelkonen(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3585434781
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
MAKA- Maahanmuuttajista kasvua yrittäjyyteen -kokeilukulttuuriprojektin välittömänä tavoitteena on valmentaa yrittäjiksi aikovia maahanmuuttajia yritystoiminnan perustamisessa ja auttaa sitä kautta työllistämään itsensä sekä muita työttömiä henkilöitä olemassa oleviin yrityksiin Keski-Suomen, erityisesti Jyväskylän ja Saarijärvi-Viitasaaren alueella. Välillisesti tuotetaan tietoutta, ohjausmenetelmiä ja valmennusmalleja maahanmuuttajien tarpeisiin yrittäjyyttä edistäville ja maahanmuuttajien kanssa toimiville organisaatioille.
Keinoina käytetään pienryhmissä tapahtuvaa yrittäjyysvalmennusta Jyväskylän ja Saarijärven alueilla. Valmennuksen sekä käytetyn materiaalin ja valmennusmenetelmien vaikuttavuutta arvioidaan prosessin kuluessa ja hankkeen päättyessä.
Hankeen aikana valmennuksiin osallistuvat yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä valitut, yrittäjyyttä suunnittelevat työttömät, opiskelia- sekä kotoutujamaahanmuuttajat. Valmennukset toteutetaan pienryhmävalmennuksina eri tilanteissa olevien valmentautujien tarpeiden mukaisesti. Näin myös vertaistuki toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennusten tuloksena syntyy uusia yrityksiä ja yritysideoita tai liiketoimintasuunnitelman jo omaavat laajentavat mahdollisia asiempia suunnitelmiaan. Prosessin aikana yrityksiin pyritään työllistämään myös muita pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Lisäksi yrittäjyyttä tukevat ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät organisaatiot saavat käyttöönsä hankkeessa kehitettyä materiaalia, ohjaus- ja valmennusmalleja sekä tutkimustietoa hyödynnettäväksi tulevien maahanmuuttajayrittäjäksi aikovien ohjauksen tueksi.
Maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat, opiskelijat, kotoutujat ja muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka etsivät itselleen työllistymismahdollisuutta ja ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä tai suunnittelevat aloittavansa yritystoimintaa Keski-Suomessa.
Maahanmuuttajayrityksiä perustaneet ja uutta henkilöstöä palkkaavat yrittäjät (maahanmuuttaja- ja kantaväestön yrittäjät), yrityspalveluja tuottavat organisaatiot, TE-toimisto, Keski-Suomen Uusyrityskeskus, maahanmuuttajajärjestöt ja muut projektit sekä yrittäjyysopetusta tuottavat oppilaitokset ja korkeakoulut.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 35 700
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 444
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 49 980
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 42 621
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Saarijärvi, Jyväskylä, Viitasaari
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutukset selviävät hankkeen ja syntyvien yrittäjyysideoiden myötä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutukset selviävät hankkeen ja syntyvien työllistymis- yrittäjyysideoiden myötä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Hankkeen aikana toteutettavissa valmennuksissa tuodaan esille materiaalien käyttöön ja jätteiden lajitteluun yms. ympäristöasioihin liittyviä teemoja, joiden kautta opitaan toimimaan taloudellisesti kestävällä tavalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Kohderyhmää valmennetaan uusiutuvien energialähteiden käytössä, mikäli yhteys luontevasti aiheeseen löytyy. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hanke tuottaa uusia toimintamalleja, joilla edistetään elinkeinojen ja -rakenteiden kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hanke tuottaa uusyrittäjyyttä myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen tuottamiseksi ja niiden kehittämiseksi | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Vaikutukset selviävät hankkeen ja syntyvien työllisyys- ja yrittäjyysideoiden myötä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Hanke edistää osaltaan hyvinvoinnin kasvua maahanmuuttajayrittäjyyden ja työllisyyden kasvun myötä. Jatkossa työllisyys kasvaa edelleen tietoisuuden leviämisen ja uudenlaisen yrittäjyysvalmennuksen keinoilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hankeella tuetaan tasa-arvoista palvelujen, ohjauksen ja valmennuksen saatavuutta, joka edistää mm. maahanmuuttajien naisyrittäjyyden kasvua. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Hankkeen kautta tapahtuva yhdenvertaisuus maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken edesauttaa yhteiskuntaan integroitumista ja tasavertaisten palvelujen toteutumista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 8 |
| Hankkeen kautta laajennetaan Suomalaista kulttuuriympäristöä eri kulttuureista tulleiden ja kantaväestön yhteisellä toiminnalla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Ympäristöosaaminen kasvaa verkottumisen ja valmennuksen myötä. Vaikutukset selviävät hankkeen ja syntyvien yrittäjyysideoiden myötä. | ||
Maka- Maahanmuuttajista kasvua yrittäjyyteen (ESR nopeat kokeilut)- hankkeen 1.9.2017-28.2.2018 tuloksena on kehitetty ja toteutettu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä palveleva ura- ja yrittäjyysvalmennuskokonaisuus. Valmennusjaksoja toteutettiin nopean kokeilun aikana kaksi (2). Toinen Jyväskylässä ja toinen Saarijärvellä. Molemmat toteutettiin monimuotototeutuksina siten, että niistä syntyi viiden opintopisteen (5op) laajuinen kokonaisuus, josta kohderyhmään kuuluvat saivat osallistumistodistuksen. Näin valmennukseen osallistuminen voitiin katsoa omaehtoiseksi koulutukseksi ja osallistujat säilyttivät työttömyysturvansa valmennuksen ajalta. Monimuotovalmennukseen liittyi yhdeksän lähipäivää ja erilaisia välitehtäviä, tutustumiskäyntejä ja henkilökohtaista ohjausta.
Toiseen ryhmään osallistui seitsemän (7) valmentautujaa sekä kaksi (2) omankielistä tulkkia. Osallistujat olivat vuonna 2015 pakolais-statuksella maahan tulleita kotoutujia. Heidän Suomen kielen taitonsa oli erittäin heikolla tasolla, eivätkä he selviytyneet valmennuksesta myöskään englannin kielellä. Näin ollen jouduttiin pikaisella aikataululla turvautumaan kahden eri omankielisen tulkin (arabia ja persia) apuun. Myös tulkkeina toimineen henkilöt osallistuivat koko prosessiin tehtävineen. Toinen heistä perusti yrityksen kyseisen jakson jälkeen. Toiseen ryhmään osallistui vain kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka ovat olleet Suomessa jo pitkään. He ovat Suomen kansalaisia ja Suomen kielen taitoisia.
Suurimmaksi haasteeksi osoittautui kohderyhmän rekrytointi nopealla aikavälillä. Haasteiksi muodostuivat jo ennakolta tiedossa olevat seikat. Rekrytointia hidastivat muun muassa tyttömyysturvalaki ja hitaat asioiden käsittelyajat, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen markkinointiin ja nopean kokeilun asettamat aikarajat valmennusten toteuttamiaaikataululle. Nämä seikat asettivat hankehenkilöstön nopeiden muutosten paineeseen,joka on tyypillistä nopeiden kokeilujen toteutuksissa. Muutoksista selvittiin kuitenkin hyvin. Jokaisen valmennuspäivän päätteksi pyydetyn suullisen osallistujapalautteen perusteella pystytiin sisältöjä räätälöimään kohderyhmää paremmin palveleviksi.
Osallistujien kokemukset olivat kannustavia ja voidaankin todeta, että kyseisen kaltainen ura- ja yrittäjyysvalmennus palvelee hyvin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Suurin hyöty on ennakkoluulojen ja -asetelmien hälventämisessä yrittäjyyttä ja suomalaista palvelu- sekä verotusjärjestelmää kohtaan. Paras kohderyhmäpalaute saatiin vain vähän aikaa Suomessa olleilta kotoutujilta. Monet kotoutujat mainitsevat oppineensa suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja saaneensa tietoa uravalmiuksien kehittämisestä sekä yrittäjyydestä enemmän, kuin edeltäneen kahden vuoden aikana yhteensä. Näitä kokemuksia ja palutteita rikkaampana on hyvä jatkaa työskentelyä maahanmuuttajien ura- ja yrittäjyystoiminnan parissa.