Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21085

Hankkeen nimi: Yhteistyöllä kasvua Lapin yrityksiin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 0207984000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Einari Rekilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimiesimies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-374 668

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Lapin tahtotilana on Lapin säilyttäminen asuttuna turvaamalla hyvä elämänlaatu ja kilpailukyinen yritystoiminta ammattitaitoisella henkilöstöllä. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata niin arktisen alueen kuin myös globaalin maailman kysyntään. Meidän keskeisten elinkeinojemme yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla muutosten vauhti on nopeaa. Lapin keskeisiä ja kasvavia toimialoja ovat metsä-, matkailu-, metalli-, kaivos- ja luonnontuotealat. Matkailun kasvun imussa myös palvelusektori on kasvavia toimialoja. Kasvavien toimialojen kasvu vaatii menestyäkseen kansainvälisessä markkinakentässä ammatillista ja osaavaa työvoimaa. Viimeisempien julkaistujen Lapin pk-yritysbarometrien mukaan peräti 54 % yrityksistä katsoo, että kasvun esteenä on ammattitaitoisen työvoiman saanti. Tämän hankkeen keskeisin tavoite on löytää ratkaisu siihen, miten koulutuskuntayhtymän työelämäpalvelut voidaan rakentaa kiinteäksi osaksi asiakasyrityksen osaamisen kehittämisstrategiaa. Hankkeessa selvitetään, mitä etua on saavutettavissa sillä, että koulutusorganisaatio on osa yritysasiakkaansa hrd-prosessia (henkilöstökehittämisen prosessia).
Hankkeen tavoitteena on yhdessä valittujen yritysasiakkaiden kanssa löytää menetelmiä siihen miten yllä mainittu tavoite toteutuu. Hrd-pohjaisessa kehittämiskumppanuudessa tähdätään pitkällä aikavälillä henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja organisaation tulevaisuuden varmistamiseen. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita kasvuyritysten osalta erityisesti Lapissa ovat osaavan henkilöstön saaminen ja henkilöstön kehittäminen tulevaisuuden haasteisiin vastaamaan. Kasvuyritysten kasvun turvaamisessa on kyse nimenomaan henkilöstön osaamisen vahvistamisesta teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Monessa lappilaisessa kasvuyrityksessä otetaan parhaillaan mittavia digiloikkia yrityksen aikaisempaan historiaan nähden. Kiristyvässä kilpailussa mukana pysyminen ja kasvu edellyttävät aineellisten investointien lisäksi myös investointeja henkilöstön kehittämiseen. Pumppukärry, excelltaulukot, manuaalisesti hoidettu tuotannonohjaus korvautuvat robottiohjattavilla trukeilla, tuotannonohjaus siirtyy enenevissä määrin tietojärjestelmä ohjaukseen ja lähes kaikki muutkin ohjaus- ja aikaisemmat rutiinitoiminnot siirtyvät verkkopohjaisiin toimintoihin. Monessa kasvuyrityksessä Lapissa on tällä hetkellä jo ongelmana se, että teknologian kehitys etenee nopeammin kuin henkilöstön osaamista ehditään kehittää. Tuotantokoneistosta ei saada osaamisen vajeista johtuen läheskään kaikkea irti, tällöin kasvu hiipuu ja investoinnit eivät tuota sitä tulosta, jota investointivaiheessa on odotettu. Jos koulutusorganisaatio on osana yrityksen osaamisen kehittämisenprosessia, niin vastaaminen osaamistarpeisiin tapahtuu ennakoivasti ja nopeasti reagoiden.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet muodostuvat yritysasiakkaiden kanssa keskinäisen asiakasymmärryksen muodostamisesta sekä kuntayhtymän henkilöstön toiminnan kehittämisestä. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat 1. asiakaskuuntelu: haastatellaan Lapin keskeisten kasvutoimialojen yrityksien edustajia (noin 10 - 15 kappaletta) siitä, minkälaisia osaamiseen kehittämiseen liittyviä palveluja yritykset kasvunsa turvaamiseksi odottavat, 2. luodaan palveluprosessimalli osana asiakkaan osaamisen kehittämisenstrategiaa, 3. toteutetaan 3 - 5 hrd- yrityspilottia uudien asiakkaiden kanssa luodun palveluprosessin mukaisesti ja tehdään sen mukainen toimintaohjeistus kuntayhtymän henkilöstölle, 4. järjestetään viisi sisäistä koulutuspäivää koulutuskuntayhtymän henkilöstölle asiakasymmärryksen lisäämiseksi sekä 5. yhteensovitetaan koulutuskuntayhtymässä kehitettyjen toimintamallien esim. ennakointimallien kanssa. Piloteista saadut kokemukset arvioidaan ja prosessia jatkokehitetään saatujen kokemusten perusteella.
Hankkeen tuloksena syntyy Rovaniemen koulutuskuntayhtymään toimintamalli, jossa kuntayhtymän työelämäpalvelut ovat osa asiakkaan osaamisen kehittämisenstrategiaa. Oppilaitos on osa yritysten henkilöstön kehittämisprosessia eli on kiinteässä kumppanuussuhteessa yrityksen kanssa, jolloin pystyy ennakoimaan yritysten osaamistarpeita sekä nopeasti reagoimaan tarjoamalla oikeaa koulutusta tai hankkimaan tarvittaessa koulutuksen muualta. Hankkeessa luodaan yhdessä työelämäosapuolten kanssa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävälle toimintakäsikirja ja prosessimalli. Käsikirja pitää sisällään keskeiset eri asiakkuuksille suunnatut asiakaslähtöiset toimintatavat kuntayhtymän työelämän-, kehittämis- ja palvelutehtävälle. Keskeinen yhdessä työelämän kanssa ratkottava kysymys on, miten vastata kasvualojen jatkuvasti muuttuviin osaamisen tarpeisiin ja yhä pahenevaan henkilöstöpulaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat yrittäjät, ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, oppilaitoksen henkilöstö, muut elinkeinojen kehittäjät, opinto-ohjaat ja esimies- ja johtotehtävissä työskentelevät henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työntekijät kumppanuusyrityksissä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 422

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 422

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 88 028

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 88 028

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Kittilä, Kolari, Sodankylä, Rovaniemi, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Toripuistikko 5 -7

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 38

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjistä noin 1/3 on naisia. Eri toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja naisten ja miesten osuudessa; naiset ovat yliedustettuina pienissä palveluyrityksissä ja miehet tuotannollisissa työnantajayrityksissä. Hankkeeseen pyritään rekrytoimaan yrityksiä sekä mies että naistoimialoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, mm. tuetaan sitä, että osaamisen arvioinnissa tunnistetaan ja huomioidaan osaamiset siten, että erityistä huomiota kiinnitetään naisille ja miehille tyypillisenä pidettyjen taitojen ja osaamisten arvostamiseen yhtäläisesti. Naisille tyypillisen osaamisen arvostaminen uudella tapaa tärkeänä osaamisena voi tukea tasa-arvotyötä, esim. avata uusia urakehitysnäkymiä ja tehdä osaamisen kehittämisestä myös houkuttelevampaa myös naisille. Hankkeessa pyritään korostamaan myös yksittäisen työntekijän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä, mutta otetaan huomioon että eri alojen työntekijöillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja koskee eri tavoin naisille ja miehille tyypillistä osaamista. Sukupuolinäkökulman lisäksi myös ikääntymisen näkemyksiä pyritään huomioimaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
vaikutus on neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
vaikutus on neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeella pyritään oppilaitoksen osalta varmistamaan osaavan työvoiman saanti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeella luodaan uusi ketterä toimintamalli paikallisen osaamisen kehittämiseen
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Toimintamallin kehittämisellä luodaan prosessi joka tukee uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja yritysten kasvun tukeminen.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Mallin kehittämisellä pyritään löytämään toimintatavat jolla on merkitystä liiketoiminnalle niin nais- kuin miesvaltaisilla aloilla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Mallin kehittämisellä pyritään löytämään toimintatavat jolla on merkitystä yhteiskunnallisesti.
Kulttuuriympäristö 1 3
Lappilainen yritystoiminta perustuu kohtuullisen pitkälle alueen kulttuuriperimään.
Ympäristöosaaminen 1 2
Positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminnassa keskeisen tavoitteen muodostivat Lapin Koulutuskeskus Redun yritysyhteistyömallin prosessimallin kehittämisen. Kehitystyötä toteutettiin yrityshaastatteluin, yhteistyömallin testaamisin ja tarjoamalla henkilöstölle osaamisen kehittämistä liittyen juuri toimintamallin kehittämiseen. Toimintamallin kehittämistä tarkasteltiin kahden viikon välein työelämäpalveluiden tiimikokouksissa. Toimintamalli saatiin hankkeen aikana kehitettyä, kehitettiin alustoja tiedon keräämiseen ja jalostamiseen eri tasoisten kehittämiskumppanuuksien ja toimintojen tunnistaminen ja sisäisen informaation kulun varmistaminen. Eräs keskeinen toiminto on myös eri henkilöiden roolitusten selkeyttäminen. Jatkossa tulee panostaa toimintamallin käyttöönottoon kouluttamalla opettajia ja muuta henkilöstöä alustojen hyödyntämiseen ja tiedon jatkojalostamiseen. Hankkeen aikana luotiin malli yritysyhteistyöhön ja sen kehittämisen päälinjat on luotu huomioiden juuri eri osaajatasot. Mallin vieminen käytäntöön siirtyy toteutettavaksi myhöhemmin vuoden 2019 aikana uuden organisaatiorakenteen vakiintuessa.