|
|
|
Hankekoodi: S21088
Hankkeen nimi: PONNU - Perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2797994-1
Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4
Puhelinnumero: 050 529 9675
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)valo-valmennus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 529 9675
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleilla aikuisilla on usein vahvistunut uskomus omasta kyvyttömyydestä selviytyä koulutuksen ja työelämän vaatimuksista. Heikon koulutustaustan omaavien aikuisten koulutukseen osallistumista ja opinnoista suoriutumista vaikeuttavat heikot opiskelu- ja työelämätaidot, luku- ja numerotaito, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot sekä heikko itsetuntemus.
PONNU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa työllistymisen ja koulutukseen osallistumisen kannalta keskeinen perustaitojen (luku-, kirjoitus- ja numerotaidot sekä tietotekniset valmiudet) osaaminen ja kehittää tarvittavan osaamisen hankkimisen valmennusmalli osaksi kuntouttavia ja työllistymiseen tähtääviä palveluita. Hankkeen tavoitteena on parantaa edellytyksiä siirtyä kuntouttavista palveluista uraohjauksen tukemana suoraan koulutukseen tai työelämään, kun nykyisellään valtaosa kuntouttaviin palveluihin osallistuvista siirtyy palvelun päättyessä eteenpäin palvelujärjestelmän sisällä. Hankkeessa keskitytään myös parantamaan opiskelijan tutkinnon suorittamisen edellytyksiä perustaitoja vahvistamalla.
PONNU-hankkeessa
1) Kehitetään yksilöllinen suunnittelumalli perustaitojen kartoitukseen ja osaamisen kerryttämiseen jatkopolulle ohjausta varten. Suunnittelumallissa kartoitetaan asiakkaan luku-, kirjoitus- ja numerotietojen osa-alueita, tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia tai muita oppimista estäviä tekijöitä. Lisäksi tunnistetaan aiemmin hankittu perustaitojen osaaminen ja laaditaan yksilölliset tavoitteet osaamisen kerryttämiseen joko koulutukseen tai työelämään siirtymistä sekä tutkinnon suorittamista varten. Kehittämistyössä kartoitetaan olemassaolevat perustaitojen kartoitusmallit ja hyödynnetään niitä soveltuvilta osin kehitettävässä mallissa.
2) Kehitetään ryhmämuotoinen perustaitojen valmennusmalli, jossa harjaannutetaan keskeisimpiä luku-, kirjoitus- ja numerotietojen osa-alueita, tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä tuetaan positiivisen itsetuntemuksen muodostumista.
3) Mallinnetaan ja levitetään suunnittelu- ja valmennusmallia valtakunnallisesti erilaisissa kuntouttavissa ja työllisyyttä edistävissä palveluissa käyttöönotettavaksi asiakaslähtöiseksi toimintamalliksi.
Hankkeen tuloksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävä toimintamalli, jossa kuntouttavissa palveluissa, työpajoilla, opinnoissa ja työelämässä tapahtuvien palveluiden aikana voidaan suunnitelmallisesti kerryttää koulutuksessa ja työelämässä vaadittavia perustaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Hankkeen tuloksena yhä useampi heikoilla oppimisvalmiuksilla, pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ollut tai tutkintoa suorittava opiskelija saa tukea perustaitojen opetteluun, jolloin koulutukseen osallistumisen, työllistymisen ja opinnoista suoriutumisen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntoutuksessa (sosiaalinen kuntoutus, päihdekuntoutus, rikostaustaisten kuntoutus, mielenterveyskuntoutus) tai työllisyyspalveluissa (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö) olevat aikuiset, joiden peruskoulun jälkeinen koulutustausta on vähäinen, rikkonainen tai sitä ei ole lainkaan. Kohderyhmään kuuluvat myös maahanmuuttajat, joilla ei ole riittäviä valmiuksia perustaitojen osalta selviytyä ammatillisista opinnoista oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa sekä päihdehoitoon tai jälkihuoltojärjestelmiin kiinnittyneet aikuiset, joiden koulutus- ja työhistoria ei mahdollista suoraan koulutukseen tai työelämään siirtymistä hoitojakson jälkeen sekä erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea opinnoista suoriutumiseen.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluu myös kuntoutuksen, työllistämisen ja koulutuksen parissa työskentelevät organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä viranomaiset.
- Tulevaisuuden nuoret, jotka olisivat mahdollisesti vaarassa syrjäytyä opetuksesta ja osallisuudesta yhteiskuntaan
- Muut erityisryhmät, joiden kanssa kehitettyjä menetelmiä voidaan toteuttaa
- Työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työssäoppimis- tai työpaikkoja pitkään työelämän ulkopuolella olleille
- Työnantajat ja työpaikkaohjaajat
- Koulutuksen järjestäjät
- Ammatilliset erityisopettajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 630
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 370 501
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 738
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 966
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 345
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Opetuksen ja valmennuksen kehittämisessä huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttö. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Valmennuksissa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, verkkooppimisympäristöjä sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja siten kasvihuonepäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan valmennuksen kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Tavoitteita tuetaan välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Edistetään kuntotutustahojen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tuetaan työnantajia kouluttamalla heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Pyritään asiakkaiden nopeaan työelämään siirtymiseen kehittämällä heille yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia työllistymisen tukemiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Hankkessa hyödynnetään digitaalisia välineitä ohjauksessa ja valmennuksessa. Hankkeessa kehitetään osaamiseen liittyviä aineettomia palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Hankkessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tekemällä osaamista näkyväksi ja tukemalla positiivisen minäkäsityksen kehittymistä. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä poistamalla esteitä koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa kehittämällä heidän opiskeluvalmiuksiaan ja tukemalla positiivisen minäkäsityksen kehittymistä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 9 |
| Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja valmennuksen kautta. Kehitetään osallistujien perustaitoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen edistäminen ml. ohjaukset ja valmennukset. | ||
PONNU –perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen
Hankeen tavoitteena oli tunnistaa työllistymiseen ja koulutukseen osallistumisen kannalta keskeinen perustaitojen (joita tässä hankkeessa olivat luku-, kirjoitus- ja numerotaidot, sekä tietotekniset valmiudet) osaaminen ja kehittää tarvittavan osaamisen hankkimisen valmennusmalli osaksi kuntouttavia ja työllistymiseen tähtääviä palveluita. Tavoitteena oli perustaitojen valmennuksen avulla parantaa osallistujien edellytyksiä siirtyä kuntouttavista palveluista uraohjauksen tukemana suoraan koulutukseen tai työelämään.
Hankkeen tavoitteeksi oli asetettu sekä yksilöllisen että ryhmämuotoisen valmennusmallin luominen. Lisäksi hankkeen aikana oli tarkoitus suunnitella malli valmentautujan perustaitojen kartoitukseen ja selvittää myös valmentautujien mahdollisia muita oppimista estäviä tekijöitä. Hankkeessa tavoiteltiin myös palveluun osallistuvien aikaisemmin ja hankkeen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja sen näkyväksi tekemistä.
Laajempana tavoitteena oli hankkeessa syntyneen toimintamallin ja perustaitovalmennuksissa hyväksi havaittujen käytänteiden, sekä perustaitotietoisen työotteen levittäminen valtakunnallisesti erilaisten kuntouttavien ja työllisyyttä edistävien palveluiden käyttöön.
Toteutuksena hankkeessa suunniteltiin alkukartoitus, ryhmämuotoinen valmennusmalli, sekä yksilöllinen valmennusmalli. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin ammattilaisille suunnattu osaamispaketti moduulimuotoisena koulutuksena ja hankkeessa luodun ohjaajan oppaan avulla. Hanketoimijat järjestivät avoimia koulutuksia perustaitotietoisuuden ja ohjaustaitojen lisäämiseksi. Ohjaustyötä tekeville työntekijöille suunnattuihin koulutuksiin osallistui n.50 henkilöä. Malleja levitettiin verkostoyhteistyöllä ja osallistumalla valtakunnallisiin seminaareihin, sekä hankkeen loppuseminaarissa, joka järjestettiin yhdessä Tahti-hankkeen kanssa.
Hankkeen perustaitoja valmentavaan toimintaan osallistui yht. 233 valmentautujaa hankkeen toiminnan aikana. Suuri osa toimintaan osallistuneista koki hyötyneensä siitä.
Hankkeen tuloksena osallistuvien organisaatioiden osaaminen perustaitojen valmennuksessa työpajaympäristössä toteutettuna syventyi. Perustaitoja tukevaa toimintaa saatiin juurrutettua hankeorganisaatioiden pajatoimintaan usealla paikkakunnalla. Hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden ammattilaiset pystyivät kartuttamaan ohjausosaamistaan sekä perustaitotietoisuuttaan hankkeen koulutuksissa. Tietoa perustaitojen merkityksestä työpajoilla ja muissa kuntoutuksellisissa toimintaympäristöissä tapahtuvassa valmennuksessa on myös jaettu hankkeen blogissa, Facebookissa ja verkkosivuilla sekä eri tilaisuuksissa ja verkostoissa pidettyjen puheenvuorojen, workshoppien ja esittelyjen kautta. Hankkeen toiminnasta on myös julkaistu kaksi artikkelia.