Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21091

Hankkeen nimi: ViVo - Virtaa ja voimaa nuorille!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35, PL 207

Puhelinnumero: 0400976751

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Peltola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutussuunnittelija, projektipäällikö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.peltola(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5607927

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, 0174775-5
Visio-säätiö, 1633418-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ViVo-Virtaa ja voimaa nuorille - hanke pyrkii helpottamaan nuorisotyöttömyyttä vahvistamalla nuorten työelämätaitoja. Erityisesti hanke pyrkii parantamaan seuraavia työelämätaitoja: luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, kommunikaatio ja yhteistyö. Tätä kautta voidaan päästä kohti laajempia tavoitteita, kuten elämä ja työura sekä kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu.

Hankkeen päätavoitteena on kulttuuri- ja liikuntalähtöisten sisältöjen ja toimintamallien avulla vahvistaa Keski-Suomen nuorten työttömien työelämätaitoja sekä sitä kautta edistää heidän aktivisuuttaan työmarkkinoilla ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. Tämä jakautuu seuraaviin osatavoitteisiin: 1. Nuorten työelämätaitojen lisääminen ja työllistymismahdollisuuksien vahvistaminen, 2. Uudenlaisten kulttuuri- ja liikuntalähtöisten, osallistavien toimintamallien pilotointi, mallintaminen ja levittäminen sekä 3. Verkostossa mukana olevien tahojen osaamisen vahvistaminen. Vastaamalla näihin tavoitteisiin hanke luo uusia toimintamalleja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi ja edistää työelämän osallistumista tukevien palvelujen monialaista hyödyntämistä.

Hanke perustuu kokeilukulttuuriin ja bottom-up -osallistamiseen, joten sen toimenpiteitä ei voida etukäteen määritellä tarkasti. Hankkeen kehittämispilotteihin osallistuvat nuoret tunnistavat itse kiinnostuksensa kohteet hankkeen mahdollistaman tarjonnan puitteissa, joka linkittyy liikunta- ja kulttuuriosaamiseen. Tämän pohjalta toteutetaan luovia toimintamalleja, joka vahvistaa nuorten työelämätaitoja. Vaikka toiminta on yhteisöllistä, niin samalla se vahvistaa nuorten henkilökohtaisia valmiuksia ja vastuunottoa.

Hanketta toteutetaan seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta.
1. Tiiminvetäjien valinta ja koulutus tehtävään
2. Kehittämispilottien toteuttaminen nuorten työelämätaitojen ja työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi
3. Toteutuksen jatkuva seuranta ja arviointi
4. Toiminnan mallintaminen ja parhaiden käytäntöjen juurruttaminen
5. Toiminnan ja tulosten julkaisu ja levittäminen

Hankkeen lyhyen aikavälin keskeinen vaikutus on siinä mukana olevien nuorten työelämätaitojen - kuten luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, kommunikaatio ja yhteistyö - kehittyminen. Nämä taidot myös lisäävät heidän työelämävalmiuksiaan ja tukeva tietä työelämään. Tässä käytetään apuna liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä sisältöjä ja toimintamalleja, joita myös reflektoidaan yhteisten keskustelujen avulla. Hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuus syntyy uudenlaisten nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja työelämätaitojen vahvistumista tukevien toimintamallien kautta, joissa hyödynnetään kulttuurisia ja liikunnallisia sisältöjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

ViVo-hankkeen varsinainen kohderyhmä on työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat keskisuomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset (16-35 vuotiaat).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhminä ovat keskisuomalaiset työllisyystoiminnan asiantuntijat sekä kulttuurin ja liikunnan toimijat, jotka saavat hankkeen toimenpiteistä uusia näkökulmia ja toimintamalleja omaan toimintaansa. Hankkeen toiminnan toimintamallien levittämisen kautta välilliseen kohderyhmään voi kuulua myös asiantuntijoita muualta Suomesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 240

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 570

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 386

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 723

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Petäjävesi, Hankasalmi, Kannonkoski, Jyväskylä, Uurainen, Pihtipudas, Karstula, Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa, Muurame, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 72

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta toteutettaessa huomioidaan se, että nuorten miesten työttömyys on kasvanut voimakkaammin kuin nuorten naisten. Suomessa työurat ovat varsin voimakkaasati sukupuolittuneita, jotan hankkeen kehittämispiloteissa pyritään ylittämään perinteiset ammatti-identiteetit. Tämän onnistumista seurataan myös hankkeen arvioinnissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen piloteissa nuoret tunnistavat ja rajaavat ongelmia ja tekevät päätöksiä myös sukupuolinäkökulmista ja rakentavat molempia sukupuolia tyydyttäviä ratkaisuja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite, koska nuorison syrjäytyminen koskettaa vahvasti molempia sukupuolia, joiden kummankin asemaa tulee tässä parantaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 1
Hanke toimii mahdollimman paljon sähköisten työvälineiden ja ratkaisujen kautta. Lisäksi hankkeen tilaisuuksiin mennään mahdollisimman paljon yhteiskuljetuksin, joka tukee tavoitetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 1
Hankkeen tilaisuuksiin mennään mahdollisimman paljon yhteiskuljetuksin, joka tukee tavoitetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen myötä syntyy uusia kohtaamisia ja verkostoja, joka vaikuttaa positiivisesti osallistujien työllisyyteen ja sitä kautta paikalliseen elinkeinotoimintaan. Toiminnallaan hanke tukee myös luovien alojen ja liikunnan elinkeintoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeen myötä syntyy uusia kohtaamisia ja verkostoja, joiden kautta syntyy myös uutta osaamista. Tämä voi myöhemmin tukea aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Hanke tukee erittäin merkittävästi siihen osallistuvien nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja kehittää heidän työelämävalmiuksiaan. Uusien toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen tuottaa myös välillisiä ja laajempia vaikutuksia tähän suuntaan.
Tasa-arvon edistäminen 4 2
Hanke tuo yhteen työttömiä nuoria molemmista sukupuolista. Yhteisen toiminnan ja uraidentiteettien ylittämisen kautta tasa-arvo ja keskinäinen ymmärrys lisääntyy merkittävästi. Yleisemmällä tasolla hanke lisää tasa-arvoa lisäämällä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Hanke luo pohjaa laajemmalle yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle yhdenvertaisuudelle. Uusien toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen tuottaa myös välillisiä ja laajempia vaikutuksia tähän suuntaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

ViVo - Virtaa ja voimaa nuorille -hankkeessa vahvistettiin nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä tätä kautta työelämätaitoja ja tunnetta kuulumisesta yhteiskuntaan. Hankkeen kohderyhmää olivat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat alle 35-vuotiaat keskisuomalaiset nuoret. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli edesauttaa nuoria omatoimisuuteen sekä ratkaisemaan osallisuuteen ja työelämätaitoihin liittyviä haasteita kokeilukulttuuria hyödyntäen.

ViVo-hanke oli Keski-Suomen ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahastosta rahoittama toimintalinjan 5 (ESR) hanke. Hankehallinnoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ja hankekumppaneina sekä osatoteuttajina Visio-säätiö ja LIKES-tutkimuskeskus.

Hankkeessa painotetiin etenkin kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintamuotoja, joiden avulla pyritään löytämään uudenlaisia nuorten hyvinvointia, toimintakykyä ja työelämävalmiuksia edistäviä tekijöitä. Kevään 2018 aikana toteutettiin Saarijärvellä Visio-säätiön sekä Jyväskylässä JAMK:n tiimivetäjien vetämät nuorten ryhmät ja hankkeen toinen ryhmätoiminnan pilotti toteutui talven ja kevään 2019 aikana samoilla paikkakunnilla. Ryhmätoimintaprosessia johtivat ryhmävetäjät, jotka olivat hankkeessa osa-aikaisessa työsuhteessa 5 kk ajan.
Hankkeen osatavoitteita olivat 1. nuorten työelämätaitojen lisääminen ja työllistymismahdollisuuksien vahvistaminen, 2. uudenlaisten kulttuuri- ja liikuntalähtöisten, osallistavien toimintamallien pilotointi, mallintaminen ja levittäminen sekä 3. verkostossa mukana olevien tahojen osaamisen vahvistaminen. Vastaamalla näihin tavoitteisiin hanke pyrki luomaan uusia toimintamalleja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi ja edistämään työelämän osallistumista tukevien palvelujen monialaista hyödyntämistä.

Osatavoitteista nuorten työelämätaitojen lisääminen ja työllistymismahdollisuuksien vahvistaminen toteutuivat yksilötasolla selkeästi ja noin puolet nuorista aloitti ryhmätoiminnan aikana tai välittömästi sen jälkeen osa- tai kokoaikaisessa palkkatyössä, työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, työharjoittelussa, kuntoutustoimenpiteessä tai opiskelun. Lähes puolet ryhmäläisistä aloitti ryhmätoiminnan aikana tai jälkeen opiskeluvalmiuksia tukevat tai tutkintoon johtavat opinnot suunnittelemallaan alalla tai omaa ammattitaitoa kehittävät ja työllistymistä tukevat opinnot. Ensimmäisen ryhmäpilotin nuorista yli puolet koki ryhmätoimintaan osallistumisensa jonkin verran tai todella hyödylliseksi arvioidessaan ryhmätoimintaa vielä seuraavan vuoden keväällä. Ryhmänvetäjät työllistyivät hanketyön jälkeen hyvin eli neljä kuudesta heti lähikuukausina heidän hanketyön päättymisen jälkeen ja yksi ryhmänvetäjä aloitti sosiaali- ja terveysalan opiskelun.

Uudenlaisia kulttuuri- ja liikuntalähtöisiä osallistavia toimintamalleja olivat tasavertaisen ja osallistavan luovan toiminnan ja liikkumisen mahdollistaminen. Ryhmät halusivat kokeilla useita erilaisia, itselle uusia ja ajanmukaisia liikkumisen ja luovan toiminnan muotoja. Erityisesti pelilliset yhdessä toimimisen ja liikkumisen muodot olivat nuorten ryhmissä toivottuja, ja niitä kokeiltiin kaikissa ryhmäpiloteissa. Niiden merkitys oli nuorille moninainen. Pelilliset kokeilut mahdollistivat eri tasoisten liikkujien ja eritaustaisten nuorten tasavertaisen osallistumisen ja luontevan yhteiseen tavoitteeseen suuntaavaan vuorovaikutuksen. Yhtenä kokeilujen tuloksena on selkeä havainto, että osalle ryhmäläisistä oli uutta ja tuntematonta ylipäätään kulttuuri- ja luovan toiminnan tarjonta, niiden löytäminen, hyödyntäminen saatikka niihin osallistuminen. Kulttuuri- ja liikuntapalveluihin tutustuminen edisti ryhmäläisten osallisuutta ja kansalaistaitoja tasavertaisen osallistujana ja palvelujen käyttäjänä muiden aikuisten nuorten joukossa. Ryhmien eri kokeiluista jaettiin tietoa ryhmäpilottien kesken sekä vastaavan kohderyhmän kanssa toimivien sidosryhmien ja muiden hanketoimijoiden kesken mitkä ideat ja toiminta olivat toimivia ja mitkä taas eivät. Osa ryhmien toteuttamista toiminnoista siirtyi myös osaksi heidän vapaa-aikaansa tai antoi ideoita heidän työllistymiseen esim. kausityöhön kesäaikana. Nuorten ryhmätoiminnan toteutusmallin havaintoja, kokemuksia ja todennettua tietoa on etenkin hankkeen toisen toimintavuoden aikana välitetty hanketoimijoiden verkostossa muiden hanketoimijoiden kesken ja uusien hankeideoiden suunnittelussa. Verkostossa mukana olevien tahojen osaamisen vahvistuminen on toteutunut hankkeen toiminnan aikana, mm. eritaustaisten toimijoiden tavoitteellisen hanketyön myötä sekä erityisesti käytännön kohderyhmätoiminnan kautta. Nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä ja työelämävalmiuksia sekä ryhmätoimintamallia arvioiva seuranta on sisällytetty osaksi hanketta alusta alkaen. LIKES-tutkimuskeskuksen koordinoima seurantakokonaisuus sisälsi ryhmätoimintaan osallistuvien nuorten alku- ja loppukartoitukset, ryhmätapaamiskertojen fiiliskyselyt, kevään 2018 ryhmäpilotissa mukana olleiden seurantakyselyn, vertaisohjaajina toimivien tiiminvetäjien haastattelut sekä hankkeen toteuttajatahojen reflektiohaastattelun. Seurannan avulla toimintaa pystyttiin reflektoimaan hankkeen aikana.

Seurantaprosessista opittiin uusia toimintatapoja toteuttaa tutkimusta hankkeen kohderyhmän parissa. Osatoteuttajien kesken opittiin hyödyntämään hankeprosessin aikana kertynyttä seurantatietoa ja suuntaamaan käytännön toimintaa sen mukaisesti. Hanketiimi käsitteli seurantatutkimuksen toteutusta, ryhmävetäjien roolia ohjeistuksessa sekä etenkin fiilis-kyselyjen tuloksia toiminnan arvioinnissa ja käytännön ryhmätoimintojen suunnittelussa.