Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21092

Hankkeen nimi: Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0195035-8

Jakeluosoite: Torikatu 28

Puhelinnumero: 044 7341 500

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Vanhatupa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.vanhatupa(at)nuortenystavat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5586 017

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille on 28 kuukautta kestävä kehittämishanke, jota hallinnoi Nuorten Ystävät. Hankkeen päämääränä on tukea jokaista asiakasta yksilöllisesti heidän edetessä pienin askelin omalla polullaan kohti työelämää.
Hankkeessa työskennellään ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat olleet pitkään työttömänä keskeytyneen kotoutumiskoulutuksen, terveydellisten syiden tai perhevapaiden vuoksi ja joiden perustyöllistymisvalmiudet ovat puutteelliset tai vanhentuneet. He ovat monimuotoinen joukko eri kulttuureista tulevia ihmisiä, joiden koulutustausta voi vaihdella peruskoulun/ammatillisen koulutuksen puutteesta ylempään korkeakoulututkintoon. Kokemus suomalaisesta työelämästä on usein vähäinen. Myös suomen kielen taito voi olla puutteellinen. Edellä mainituista seikoista johtuen kohderyhmän henkilöt tarvitsevat yksilöllistä ja tarpeeksi pitkäkestoista työhönvalmennusta sekä monialaista sektorirajat ylittävää yhteistyötä omien työllistymispolkujen rakentamiseen kohti avoimia työmarkkinoita.

Kulttuurisensitiivisyys nousee yksilöllisen työhönvalmennuksen rinnalla tärkeäksi työotteeksi Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille -hankkeessa. Työotteeseen sisältyy hanketyöntekijöiden omien kulttuuristen arvojen ja normien tunnistaminen ja reflektoiminen. Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan tässä hankkeessa aitoa halua ja kykyä sekä herkkyyttä huomioida ja ymmärtää eri taustoista ja kulttuureista tulevia ihmisiä.

Asiakkaiden työllistymistä tuetaan monin eri tavoin tuetun työllistymisen (Supported Employment)-menetelmää soveltaen. Työnhakuvaiheessa asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisimman monipuolisesti itsenäiseen työnhakuun tai opiskelupaikan hakemiseen. Hankkeen työntekijät tukevat asiakkaita koko prosessin ajan mm. jatkopolkujen etsimisessä, opiskelu- tai työnhakuasiakirjojen työstämisessä sekä haastatteluihin valmistautumisessa. Ensimmäinen varsinainen askel työelämän suuntaan on yleensä työkokeilu, joka madaltaa työnantajien kynnystä uuden työntekijän palkkaamiseen. Siirtymävaiheissa hankkeen työhönvalmentaja on rinnalla kulkijana. Asiakkaat ohjataan ja saattaen vaihdetaan tarvittaessa muihin seudulla toimiviin hankkeisiin ja ammatillisten oppilaitosten palveluihin niin, ettei palvelujen väliin tule pitkiä odotusaikoja.

Työnantajilla on keskeinen rooli, kun tavoitteena on asiakkaiden työllistyminen. Yhteiskuntavastuullisuuden korostaminen sekä piilotyöpaikkojen etsiminen ovat oleellinen osa yritysyhteistyötä. Hanke panostaa erityisesti pienten ja keskisuurten yksityisten yritysten kanssa tehtävään työhön tiedottamalla omasta toiminnasta ja maahanmuuttajien työllistämisestä. Yritysyhteistyössä asiakkaat ovat aktiivisesti mukana ja osallisena koko prosessin ajan. Hankkeen työntekijät ja asiakkaat jalkautuvat yhdessä Oulun seudun yrityksiin etsimään työpaikkoja, joissa yritysten tarpeet ja työnhakijoiden taidot kohtaavat. Työhönvalmentajan tuki on sekä asiakkaan että työnantajan käytettävissä myös työllistymisen jälkeen. Työkokeilun tai palkkatyön alkaessa aktiivista työhönvalmennusta jatketaan jokaisen asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Työhönvalmentaja jalkautuu asiakkaan tueksi työpaikalle erityisesti perehdytysvaiheessa ja työyhteisöön tutustumisessa. Pitkäkestoinen työpaikalla toteutettava tuetun työllistymisen työhönvalmennus on hyvä keino varmistaa työn jatkuvuutta ongelmien ilmaantuessa. Työpaikalla tehdään työpaikka-analyysi, jonka avulla määritellään tarkasti työtehtävät ja työssä tarvittava osaaminen. Samaan aikaan arvioidaan, onko työntekijä ymmärtänyt työn ohjeistuksen sekä millaista perehdytystä ja tukea työntekijä tarvitsee.

Hankkeen avulla työelämän ulkopuolella olevien oululaisten ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työelämävalmiudet ja työllistyminen paranee. Yksilöllisellä tuella ja ohjauksella ihmisten hyvinvointi ja osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat olleet pitkään työttömänä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella esimerkiksi keskeytyneen kotoutumiskoulutuksen, terveydellisten syiden tai perhevapaiden vuoksi. Heidän perustyöllistymisvalmiudet ovat puutteelliset tai vanhentuneet ja kokemus suomalaisesta työelämästä on usein vähäinen. Kohderyhmä on monimuotoinen joukko eri kulttuureista tulevia ihmisiä, joiden koulutustausta voi vaihdella peruskoulun/ammatillisen koulutuksen puutteesta ylempään korkeakoulututkintoon. Myös suomen kielen taito voi olla puutteellinen. Edellä mainituista seikoista johtuen kohderyhmän henkilöt tarvitsevat yksilöllistä ja tarpeeksi pitkäkestoista työhönvalmennusta sekä monialaista sektorirajat ylittävää yhteistyötä omien työllistymispolkujen rakentamiseen kohti avoimia työmarkkinoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat Oulun alueen yritykset, koulutusorganisaatiot, julkinen sektori, kolmas sektori sekä erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu aina kun asiakas lähtee miettimään omaa polkuaan kohti työllistymistä.

Yritysten kanssa räätälöidään yksilöllisiä työpaikkoja ja tuetaan työnantajia työnhakijan työllistämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutetaan muun muassa tuettua oppisopimuskoulutusta sekä moniammatillista toimintamallia, jonka avulla siirtyminen koulutuksesta työelämään helpottuu ja nopeutuu. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyö koostuu erilaisista työllistämistoimenpiteistä. Järjestöjen kautta hanke saa myös lisää näkyvyyttä. Hankkeen toiminta julkisella sektorilla on asiantuntijarajoja ylittävää asiakkaan osallisuutta tukevaa moniammatillista yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 387

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 357

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 619

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 350 416

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 105

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 228

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 260

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelijat perehtyivät Valtava (sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen) kehittämisohjelman julkaisuihin ja hyviin käytäntöihin, pohtien hanketta sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolivaikutukset arvioitiin Valtavan osahankkeessa kehitetyn suvaus-koneen (sukupuolivaikutusten arvioinnin apuväline) avulla. Arvioinnissa todettiin, että hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmä on ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset. Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat molemmille sukupuolille ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin. Toimissassa otetaan huomioon myös naisten ja miesten väliset erot eri kuttuureissa ja toiveet esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä koulutusten ja ryhmätapaamisten järjestämisessä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kotona olevien naisten kannustamiseen kohti työelämää. Asiakkaita ei ohjata eri ammattialoille sukupuolisidonnaisesti, vaan jokaisen yksilön kiinnostuksen mukaan. Henkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että kumpikin sukupuoli on edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeen toiminnassa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Asiakkaita ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita kannustetaan niiden käyttämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei juurikaan ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen toimitiloissa toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei voi itse vaikuttaa tähän toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeessa työskennellään paikallisten palveluntuottajien ja työvoimapulasta kärvisiviä aloja edustavien yritysten/työnantajien kanssa. Työttömien työllistäminen luo seudulle uutta kasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa edistetään ja kehitetään toimintatapooja asiakkaiden yhteiskunnallissen osallisuuden ja työllistymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeet asiakkaat liikkuvat pyöräillen, kävelen sekä hanke suosii julkista liikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen päämääränä on asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen yhteiskunnallisen osallisuuden ja työllistymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 9 1
Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeen toiminnassa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä sekä osallistavaa palvelua taustasta ja kulttuurista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen toiminnassa tutustutaan Oulun kaupungin kulttuuriympäristöön sekä kannustetaan asiakkaita tiedostamaan kaupungin arvokas ympäristö.
Ympäristöosaaminen 4 2
Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin. Henkilöstön ympäristöosaamista kehitetään tarvittaessa lisää.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten Ystävien hallinnoima Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille -hanke toteutettiin Oulussa 1.9.2017-31.12.2019. Hanke oli osa valtakunnallista Kotona Suomessa -hankekokonaisuutta ja sen rahoituksesta vastasi Hämeen Ely -keskus, Nuorten Ystävät ja Oulun kaupunki. Hankkeessa oli töissä projektipäällikkö, kaksi työhönvalmentajaa sekä osa-aikainen hankeassistentti.

Toiminnan aikana hankkeen asiakkuuteen kirjattiin 216 maahanmuuttajataustaista (naisia 85, miehiä 131), 18-65 -vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Lisäksi autettiin keveämmällä tuella yli seitsemääkymmentä henkilöä, jotka eivät sillä hetkellä joko itse halunneet osallistua pitkäkestoiseen työhönvalmennukseen tai he eivät olleet varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia, minkä vuoksi heitä ei kirjattu asiakkuuteen vaan ohjattiin sillä hetkellä heille sopivamman palvelun piiriin. Yli kolmekymmentä hankkeen asiakasta tarvitsi tutun työhönvalmentajan säännöllistä tukea vielä lopetusilmoituksen tekemisen jälkeen. Hankkeen asiakkaat olivat monimuotoinen joukko 50 eri kulttuurista tulevia ihmisiä, joiden koulutustausta vaihteli peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen puutteesta ylempään korkeakoulututkintoon. Suomeen he olivat tulleet eri syistä esim. pakolaisina, turvapaikanhakijoina, paluumuuttajina, opiskelijoina, puolisoina tai alun perin työntekijöinä. Usean asiakkaan kokemus suomalaisesta työelämästä oli vähäinen tai koostui useista peräkkäisistä työkokeiluista tai kuntouttavan työtoiminnan jaksoista. Asiakkaiden kielitaitotaso vaihteli suuresti. Hanke toteutettiin suomen kielellä, mikä vahvisti asiakkaiden rohkeutta käyttää kieltä myös muualla.

Hankkeen tavoitteena oli

1 Asiakkaiden työelämä- ja opiskeluvalmiuksien parantaminen
2 Asiakkaiden työllistyminen, opintojen aloittaminen tai muun itselleen mielekkään jatkopolun löytäminen
3 Hankkeen työllistämistoimien vastaaminen seudullisen elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeeseen

Hanke tuki jokaista asiakasta yksilöllisesti heidän edetessä pienin askelin omalla polulla kohti työelämää. Toiminta oli asiakkaille vapaaehtoista, jolloin asiakkaiden oma motivaatio ja halu edistää omaa tilannetta korostui matalan kynnyksen ohjauksessa. Erityisen tärkeää oli myös se, että eteneminen tapahtui asiakkaan toiveet ja kyvyt huomioiden. Onnistuneen työhönvalmennuksen taustalla oli aito halu kuulla, mitä asiakkaalla oli sanottavaa sekä luottamus asiakkaan, työnantajan ja työntekijän välillä, mikä mahdollisti myös sopivien haasteiden räätälöinnin asiakkaille. Myös epäonnistuneista työllistymisistä päästiin eteenpäin, kun luottamussuhde oli kunnossa. Kulttuurisensitiivisyys nousi työhönvalmennuksen rinnalla tärkeäksi työotteeksi. Hankkeessa kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitettiin aitoa halua ja kykyä sekä herkkyyttä huomioida ja ymmärtää eri taustoista ja kulttuureista tulevia ihmisiä. Hankkeen kokemuksen mukaan yksilötyöskentely oli ryhmätyöskentelyä tehokkaampaa ja mahdollisti henkilökohtaisten polkujen rakentamisen. Ryhmätoiminnalla täydennettiin yksilötapaamisia ja lisättiin asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja tarjottiin verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä uusia kokemuksia.

Työnantajilla oli keskeinen rooli hankkeen työllistymisen edistämisessä. Hanke teki tiivistä työelämän kontaktointia ja verkostoitui aktiivisesti alueen yritysten kanssa koko hankkeen ajan. Yritysyhteistyön tärkeimmiksi kulmakiviksi muodostui toimintaympäristön ymmärtäminen, yritysten tarpeiden kartoitus, mahdollisuuksien markkinointi ja ratkaisukeskeinen työote. Työnantajien ja työntekijöiden kohtaanto haasteeseen vastattiin kartoittamalla yritysten tarpeita ja tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja rekrytoida. Työnantajille tarjottiin konkreettista tukea työllistämisen eri vaiheisiin mm. antamalla tietoa työllistämisen tuen eri palveluista, tukemalla työnhakijoiden osaamisen kehittämistä ja jalkautumalla tarvittaessa varsinaiselle työpaikalle yhdessä työntekijöiden kanssa. Näin päästiin madaltamaan työllistämisen haasteita ja varmistettiin työn jatkuvuus myös mahdollisten ongelmatilanteiden yli. Työnantajien kokemukset toimintamallista olivat positiivisia ja työpaikalle annettavaa tukea pidettiin erityisen tärkeänä. Yritysvierailuilla tutustuttiin asiakkaita kiinnostaviin toimialoihin, laajennettiin omaa osaamista ja samalla asiakkaat pääsivät keskustelemaan mm. yrittäjyyden mahdollisuuksista yksittäisten yrittäjien kanssa. Tiiviin yritysyhteistyön tarkoituksena oli löytää työnhakijaa ja työnantajaa palvelevia ratkaisuja ja tarjota työllistymisen yli kestävää tukea. Osalle riitti kevyempi tuki ja tieto siitä, että oli tiedossa työhönvalmentaja, johon pystyi ottamaan yhteyttä tarvittaessa.

Hanke osallistui Kotona Suomessa -hankekokonaisuuden mallinnusraportin työstämiseen luottamuksellisen asiakassuhteen rakentamisen ja hyvän työnantajayhteistyön osalta. Mallinnusraportti ”Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta -kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen” on julkaistu Kotouttaminen.fi nettisivuilla https://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotona-suomessa-hanke-esitteli-kustannuksia-saastavia-ratkaisuja-maahanmuuttajien-tyollistymiseen.

Asiakkaita kannustettiin ja tuettiin koko hankkeen ajan mahdollisimman itsenäiseen työnhakuun tai opiskelupaikan hakemiseen, jotta toimenpiteet eivät jäisi vain hetkelliseksi avuksi. Toimintamallin merkityksellisyys korostui oikea-aikaisella, yksilöllisellä ja kasvokkain tapahtuvalla tuella työllistymisen eri vaiheissa. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisen haasteeksi koettiin Oulun alueella korkeat kielitaitovaatimukset ja yleinen asenneilmapiiri. Pitkäjänteisellä työllä kyettiin luomaan hyviä alkuja positiiviselle asennemuutokselle ja onnistuttiin erinomaisesti työllistämistavoitteissa. Odotetusti löytyi aloja, joille on vaikea saada kantaväestöstä työntekijöitä, jolloin motivaatio ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen oli korkeampi. Asiakkaita työllistyi pääsääntöisesti seuraaville aloille hallinto- ja tukipalvelutoiminta, kiinteistöala, majoitus- ja ravitsemistoiminta, tukku- ja vähittäiskauppa. Näiden lisäksi työllistäviä aloja olivat mm. rakentaminen, kuljetus- ja varastointi, terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus, koulutus, julkinen hallinto ja maanpuolustus, informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Lähtökohtaisesti hanke pyrki kiinnittämään asiakkaat Oulun seudulle, mutta töihin sijoittumisia tapahtui jonkun verran myös eteläiseen ja lounaiseen Suomeen. Näissä tapauksissa muutto johtui yksinkertaisesti siitä syystä, että sopivat työt tai opiskelupaikat löytyivät sieltä. Tämä oli tietoista ja tarkoituksenmukaista liikkuvuuden edistämistä valtakunnan tasolla.

Hankkeen tuella 59% asiakkaista pääsi kiinni työelämään joko täysiaikaisen tai osa-aikaisen palkkatyön (104), palkkatukityön (15) yrittäjyyden (4) tai opiskelun (3) kautta. 79 asiakasta ohjautui hankkeen kautta työkokeiluun ja 52 lähti opiskelemaan tai suorittamaan muuta koulutusta. Hankkeen loppuvaiheessa KPMG teki hankkeelle kustannushyötyanalyysin, minkä tavoitteena oli tarjota tukea kehitetyn toimintamallin vakiinnuttamiseen. Analyysi tarkasteli toteutuksen kustannusten ja yhteiskunnallisten hyötyjen välistä suhdetta. Pohjana käytettiin valtioneuvoston kanslian tilaamaa ja Pellervon Taloustutkimuksen toteuttamaa Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle -tutkimusta, missä arvioidaan työttömyydestä syntyvien suorien kustannusten (työttömyysturva, työvoimapalvelut, työllistämistoimenpiteet) lisäksi epäsuoria kustannuksia (verotulojen menetys, sosiaali- ja terveyspalvelumenot, työttömien tulonmenetys). Tarkasteltujen asiakasryhmiin kuuluvien henkilöiden työllistyminen toimintamallin avulla säästää vuositasolla n. 900 000 euroa yhteiskunnan varoja.

Hankkeen toimintamallista tekee merkittävää toimiva yritys- ja verkostoyhteistyö sekä tarpeeksi pitkäkestoinen ja yksilön tarpeista lähtevä, ketterä tuki. Hankkeen asiakkaat kokivat, että tekemisen puute on ollut suurin kotoutumisen este: ”Minä haluan jotakin tekemistä, ei ole hyvä olla yksin kotona”. Työn puuttumisen lisäksi kavereiden ja kielitaidon puute estävät integroitumista. Hankkeen aikana vahvistui ajatus siitä, että suomen kielen taito on erittäin merkittävä tekijä työllistymisen edistämisessä, etenkin Oulun seudulla, missä hyvä (natiivi) englanninkielen taitokaan ei riitä työllistymään. Asiakkaat kokivat, että kielitaito vahvistuu nopeimmin olemalla yhteydessä suomalaisiin joko vapaa-ajalla tai työelämässä, mutta he tarvitsevat lisää verkostoitumisen paikkoja. Työelämän voidaan ajatella nopeuttavan maahanmuuttajataustaisen kykyä toimia suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Työnantajat korostivat rekrytoinnissa ensisijaisesti hyvää asennetta, minkä lisäksi he pitävät tärkeänä hyvää kielitaitoa sekä motivaatiota kielen kehittämiseen työn ohessa. Työpaikalle pääsy heikollakin kielitaidolla tukee kielen oppimista ja monesti aito halu kuulla, mitä toisella on sanottavaa, auttaa pääsemään puutteellisen kielitaidon yli. Työn tekemisen kautta voi myös oppia alaan liittyvää terminologiaa, samalla kun työkulttuuri tulee tutuksi ja arkikielitaito vahvistuu. Huomattavan isolla osalla asiakkaista oli puutteita tietoteknisissä valmiuksissa, mikä voi estää työllistymisen tai koulutukseen hakeutumisen ja heikentää arjessa selviytymistä. Asiakkaiden digiosaamisen vahvistamisen tukeminen on tärkeää, jotta eriarvoistumista ja digisyrjäytymistä ei pääse tapahtumaan.

Hanke pystyi parantamaan työelämän ulkopuolella olevien Oululaisten ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja työllistymistä sekä vahvistamaan ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksilölliselle ja pitkäkestoiselle tuelle, ohjaukselle sekä monialaiselle sektorirajat ylittävälle yhteistyölle on edelleen tarvetta. Tiiviillä tuella ja kokonaisvaltaisella asioihin keskittymisellä säästetään aikaa, resursseja sekä yhteiskunnan varoja ja rakennetaan onnistuneita työllistymispolkuja kohti avoimia työmarkkinoita.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi