|
|
|
Hankekoodi: S21093
Hankkeen nimi: Mahdollisuudet todeksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: K-S monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2542088-8
Jakeluosoite: Matarankatu 4, 2. krs, huoneet 202 ja 203
Puhelinnumero: +358504630120
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ceesay
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ceesay.anne(at)gmail.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504630120
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Jyväskylässä asuu liki 6000 vieraskielistä asukasta, joiden määrä kasvaa vuosittain noin 350 henkilöllä 2000 - luvulla (Tilastokeskus). 20 - 30 prosenttia Jyväskylässä tulee maahanmuutosta. Alueen yleisen työllisyystilanteen heikentyessä myös ulkomaalaisten työllisyystilanne on heikentynyt ollen vuonna 2016 yli 40 % (TEM työnvälitystilasto). Tammikuussa 2017 työttömien työnhakijoiden määrä Jyväskylässä oli yli 11 000 ja näistä maahanmuuttajia 6,6 %.
Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry on pilotoinut yhdessä Jyväskylän työllisyyspalveluiden kanssa pitkäaikaistyöttömille maahanmuuttajille suunnattua kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa Kotona Jyväskylässä - hankkeen tuella. Wari ry;n toteuttamissa Mahdollisuudet Todeksi 1 ja 2 - kursseilla on kokeiltu pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien työhönaktivointia kolme moduulia sisältävällä pilottikurssella. Kahden koulutuspilotion kokemukset osoittavat, että tarvetta on pidempikestoisen ohjauksen ja rinnallakulkemisen toteutukseen. Pilotit ovat myös osoittaneet, että kielitaidon osittainen puute on syynä pitkäaikaistyöttömyyteen, mutta suurempana syynä pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan osoittaa aktivointien vähyys ja puuttuvat toimenpiteet.
Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla halutaan saada aikaiseksi muutos siihen, että työttömät maahanmuuttajat unohdetaan kotiin vuosiksi. Tarvitaan hyvin kokonaisvaltaista tukea ja neuvontaa jotta maahanmuuttaja löytää oman polkunsa ja pääsee tavoitteisiin. Maahanmuuttajat tarvitsevat pitkäkestoisempaa ja pitkän tähtäimen erityistukea sekä sen rinnalla neuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta ja apua. Tarvitaan rohkeutta ja suosittelijoita harjoittelu-, oppisopimus- tai työpaikan löytämiseen. Tarvitaan apua hakemusten tekemiseen ja paikkojen etsimiseen. Työllistymiseen johtava polku voi olla hyvinkin pitkä ja sisältää työharjoittelua, kielen opiskelua, ammattiopintoja, palkkatukitöitä ym. välietappeja ennen kuin tarvittava ammatillinen ja kielellinen taso saavutetaan. Jaksaakseen ja osatakseen siirtyä nivelvaiheissa oikeaan suuntaan ja oikeaan paikkaan, maahanmuuttaja tarvitsee tukea. Tuen märä vaihtelee asiakkaista riippuen lyhytkestoisesta pidempään ja vaativampaan tukeen. Oleellista hankkeessa luotavassa toimintatavassa on se, että maahanmuuttajaan ollaan aktiivisesti yhteydessä ja hänet kutsutaan jokaisessa nivelvaiheessaan takaisin kurssille suunnittelemaan tuetusti seuraavaa askelta. Näin estetään se, että osallistuja putoaa pois toiminnasta ja palaa työttömyyskierteeseen.
Hankkeen uutuusarvona on myös uudet yhteistyön mallit eri toimijoiden kesken. Hankkeessa kolmannen sektorin toimija (Keski-Suomen maahanmuuttajayhdistysten liitto Wari ry) työskentelee tasavertaisena toimijana yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Näin mahdollistetaan maahanmuuttajayhdistysten tietotaidon hyödyntäminen maahanmuuttajien ohjauksessa ja ohjausmallin kehittämisessä. Pilottiryhmien kautta maahanmuuttajien tilanteet, tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi. Hankkeessa luodaan näin myös ennakkoluulottoman yhteistyön mallia ja verkostoa.
Hankkeen tuloksena on toimiva ja tarvittaessa pitkäkestoinen, joustava ja kokonaisvaltainen työllistymisen tuen malli maahanmuuttajille. Uudella toimintamallilla edistetään maahanmuutajien työllistymistä ja ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden kierteen syntymistä. Toimintaa juurrutetaan hankkeen aikana pysyväksi toimintamalliksi tulevassa Jyväskylän työllisyys- ja maahanmuuttopalveluissa.
Jyväskylässä on käynnissä Kotona Suomessa - hankekokonaisuuteen kuuluva Kotona Jyväskylässä - pilottihanke. Hanke keskittyy kotoutumisajalla olevien maahanmuuttajien palvelu- ja kotoutumisprosessin uudistamiseen ja kaupungin kokonaisvaltaisempaan koordinaatioon maahanmuuttajien kotoutumisen osalta. Mahdollisuudet todeksi - hanke vahvistaa työllistymistavoitteineen Kotona Jyväskylässä - hankkeen suurempaa kotoutumisprosessia ja toimii kotoutumisen vahvistavana tekijänä myös kotoutumisajan jälkeen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kotokoulutuksen keskeyttäneet ym. pääasiassa jyväskylän, mutta myös pienissä määrin Jyväskylän lähikuntien pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat, joiden työllistyminen ei ole onnistunut tai se on estynyt jostain syystä (esim. terveys- tai perhesyyt).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja maahanmuuttotyöhön osallistuvat työntekijät, kuten kotoutumispalveluiden henkilöstö ja TE-palveluiden henkilöstö sekä Jyväskylässä toimivat yrittäjät, yrittäjäverkostot, järjestöt, hankkeet ja muut maahanmuuttajaverkostot. Kehitettävä maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen malli ja eri tahojen yhteistyömalli tulee osaksi heidän toimintaansa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 775
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 360
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 867
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 421
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Laukaa, Muurame, Toivakka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Retkillä roskat otetaan mukaan. Materiaaleja ei tuhlata. Kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (esim. kalusteet ja muut materiaalit). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 0 |
| Retkillä opetetaan suojelemaan luontoa ja opetetaan Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Kerromme myös jokamiehen oikeuksista ja siitä mitä luonnossa ei saa tehdä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Jätteiden lajittelu ja kierrätys. Kaksipuolinen kopiointi ja paperin säästäminen muutenkin. Kierrätysmateriaalien (esim. vanhojen aikakausilehtien) hyödyntäminen opetusmateriaalina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Maahanmuuttajien työllistyminen, yrittäjyys ja koulutuksen saaminen monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään uutena aineettomana tuotteena työttömien maahanmuuttajien palvelumalli sekä aineeton yhteistyömalli kolmannen sektorin ja Jkl kaupungin välille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeella on suora vaikutus kohderyhmän mielenterveyteen, henkiseen hyvinvointiin, esteettömyyteen, osallisuuteen, osallistumiseen, työllistymiseen, tiedon saatavuuteen, harrastemahdollisuuksiin, ja luovuuden totetuttamiseen. Mahdollisuudet todeksi-ryhmät auttavat kohderyhmiä löytämään oman polkunsa kohti haluttua ammattitaitoa ja työllistymistä. Tällä on suora vaikutus asiakkaiden mielenterveyteen, henkiseen hyvinvointiin, osallisuuteen , osallistumiseen ja työllistymiseen. Ryhmien tavoitteena on myös työ-, harjoittelu-tai työkokeilu- paikan löytyminen, työnhakuvalmiuksien lisääminen ja asenteiden muuttaminen työntekomyönteiseksi, sekä koulutuspolun selkiytyminen ja opiskelupaikan hakeminen. Näillä toimenpiteillä on suora vaikutus työllistymiseen. Huono suomenkielen taito on este työ- ja koulutuspaikan saannille sekä tiedonsaannille. Tiedon puute taas kaventaa osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Suomen kielen opetus, tietokoneiden käytön harjoittelu, KELA:n ym palveluiden verkkoasioinnin harjoittelu, työelämätietouden ja -lainsäädännön tuntemuksen lisääminen sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien tuntemuksen lisääminen vaikuttaa suoraan tiedon saamiseen, osallisuuteen, osallistumiseen , esteettömyyteen ja oman elämän hallintaan. Hankkeen tavoitteena on myös asiakkaiden kokonaisvaltainen huomioonottaminen. Maahanmuuttajan kohdalla kuulluksi tulemisen tärkeys, taustan ja perhetilanteen huomioiminen on erityisen tärkeää. Ryhmät tarjoavat sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuden muodostaa uusia ystävyyssuhteita. Samalla vaikutetaan ennakkoluulojen vähentämiseen (eri etnisten ryhmien välillä), sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen kierteen katkaisuun ja ehkäisyyn.Ryhmät tarjoavat myös virkistymistä erilaisten teemojan parissa. Kaikella tällä on suora vaikutus kohderyhmän hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen ja luovuuden toteuttamiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole prioriteettina, mutta koska tuemme naisten työllistymistä yhtä tärkeänä asiana kuin miestenkin, vaikuttaa se suoraan maahanmuuttajaryhmien sisäiseen tasa-arvoon. Vertaistuki ja esimerkit editävät myös tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 0 |
| Hankkeella on suora vaikutus kohderyhmän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Työllistyminen on olennainen osa yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Maahanmuuttajien kohdalla sillä on erityisen suuri vaikutus, koska työllistymisellä on niin suuri vaikutus kotoutumiseen, kokemukseen tasavertaisena kansalaisena toimimisesta, sekä itsensä toteuttamiseen. Toisaalta hyvä kotoutuminen ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omiin sekä yhteiskunnan asioihin ennaltaehkäiseen oman kulttuurisen ryhmän sisään sulkeutumista ja muista eristäytymistä. Se vähentää myös radikalisoitumisen vaaraa. Mahdollisuudet todeksi-ryhmät ovat heterogeenisiä ja monikulttuurisia ja ne väkisinkin lisäävät osallistujien erilaisuuden hyväksymistä, sekä vaikuttavat monikulttuurisuuden ja eri yhteiskuntaryhmien suhteita parantavasti. Kursseilla myös tietoisesti tuetaan osallistujien kulttuuri-identiteettejä ja monikulttuurisuutta kyselemällä kunkin omasta kulttuurista ja vertailemalla erilaisia käytäntöjä positiivisessa hengessä. Kursseilla käsitellään myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä asioita ja myös epäkohtia. Kaikkia ryhmäläisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja heidät kohdataan tasavertaisina ihmisinä taustasta riippumatta. Tämä on ehdoton edellytys sille, että luottamuksellinen suhde voisi syntyä ohjaajan ja ohjattavan välille. Kyseessä on asiakaslähtöinen ja kuunteleva toimintamalli, joka edellyttää toisen ihmisen kohtaamista yhdenvertaisena eri taustaoista huolimatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Maahanmuuttajien työllistyminen sekä kaksisuuntainen kotoutuminen muokkaa kulttuuriympäristöä moninaisemmaksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Retkien ja käsiteltävien asioiden ansiosta maahanmuuttajien ympäristöosaaminen ja -tietoisuus lisääntyy. | ||
Ennen hanketta Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry. toteutti yhteistyössä Kotona Jyväskylässä – hankkeen ja Jyväskylän kaupungin kanssa kuntouttavan työtoiminnan pilotin, missä tavoitteena oli helpottaa pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien työllistymistä Jyväskylän alueella. Maahanmuuttajien työttömyysaste on monikertainen valtaväestöön nähden. Kotoutumisajalla saavutetun kielitaidon taso ei usein riitä koulutus- ja työllistymisen polulle. Kielen oppimisen ja kielitaidon ylläpitämisen mahdollistavia koulutuksia ei kotoutumisajan jälkeen ole, tai niihin on vaikea päästä. Perinteiselle kielenopetukselle vaihtoehtoisia, kielenoppimisen ja työelämän yhdistäviä koulutusmahdollisuuksia ei ole riittävästi. Maahanmuuttajien aiemmin opitun hyödyntämisen ja osaamisen tunnistamisen mahdollistavia vaihtoehtoisia toimenpiteitä ei myöskään ole riittävästi. Pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat unohtuvat ja heidät unohdetaan vuosiksi kotiin. Kotoutumisajalla hankittu kielitaito unohtuu pitkään kotona oltaessa. Pilotissa kokeillun mallin kehittämistarpeiden perusteella toiminnalle haettiin hankerahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta ja Jkl kaupungilta. Kokonaisbudjetti hankkeelle oli 266 367 €, josta Jkl kaupungin osuus 66 092e. Hankkeen toiminta alkoi 1.9.2017 ja päättyi 31.8.2019 ja sitä hallinnoi Keski-Suomen Monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry. Hankkeessa oli kaksi kokoaikaista työntekijää ja kaikkiaan 4 eri harjoittelijaa.
1. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää pitkäaikaistyöttömille maahanmuuttajille sellainen pitkäkestoisen tuen malli, joka tukee asiakasta joustavasti ja kokonaisvaltaisesti hänen työllistymisen polullaan. Pilotissa kokeiltu 3kk-malli ei riittänyt oman polun selkiyttämiseen eikä useimmiten sopivan jatkopaikan löytämiseen . Asiakkaan eteneminen ryhmästä johonkin ei myöskään riitä, koska vaarana on, että sen jakson jälkeen asiakas palaa ja jää taas kotiin. Huomattiin, että työelämälainsäädäntöä ei kannata opettaa asiakkaille, joilla on heikko kielitaito tai joille se ei ole relevanttia siinä elämäntilanteessa. Suurimmaksi esteeksi etenemiselle mihinkään todettiin olevan suomen kielen puutteet. Suomen kielen lisäksi asiakkailla oli suuria puutteita työelämätietoudessa, tietotekniikassa ja nettiasioinnissa. Lisäksi heillä oli paljon haasteita terveyden, iän ja kotiasioiden kanssa. Pilotin perusteella oli selvää, että tarvitaan sellaista palvelua, joka antaa intensiivistä, mahdollisimman asiakaslähtöistä ja pitkäkestoista tukea, ja johon voi aina palata oman polun nivelvaiheissa. Vain näin voidaan varmistaa, että polku jatkuu kohti asetettua päämäärää ja tavoitteita.
Hankkeessa kehitetyssä mallissa asiakas sai asiakaslähtöistä, mahdollisimman pitkälle räätälöityä ryhmä-, pienryhmä ja yksilöohjausta. Kaikille yhteisessä ryhmäohjauksessa katsottiin ja käsiteltiin selkokielisiä uutisia, opiskeltiin suomen kieltä ja yhteiskuntatietoutta useimmiten sisältö edellä (terveysasiat, turvallisuusasiat, ajankohtaiset asiat, työelämätietous ym. sisällöt), mutta myös kieliopin kautta. Ryhmissä pohdittiin omia toiveita ja päämääriä mm. unelmakarttojen avulla. Ryhmät kävivät vierailuilla ja retkillä (mm. eri oppilaitokset, näyttelyt, museot, kirjasto, erilaiset tapahtumat ja info-tilaisuudet, kuntouttavat työtoimintapaikat, työpaikat, toiset hankkeet, luontopolku jne.) ja ryhmissä kävi vierailijoita esittelemässä omaa toimintaansa (mm. oppilaitokset, kansalaisopisto, muut hankkeet).
Pienryhmiin jako perustui asiakkaan koulutukseen, suomen kielen tasoon ja elämäntilanteeseen. Työelämän pienryhmissä opiskeltiin työelämälainsäädäntöä, lisättiin työelämävalmiuksia, käsiteltiin terveysasioita ja päivitettiin ansioluettelot ym. tarpeelliset asiakirjat. Kielenopetuksen pienryhmissä opiskeltiin suomen kieltä mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja oman tason mukaisesti.
Yksilöohjauksessa sai apua omien asiakirjojen päivittämiseen, koulutus-, työ-, työkokeilu ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen hakemiseen, henkilökohtaisten asioiden hoitoon ja oman polun selkeyttämiseen. Asiakaspalavereita työllisyys- ja TE-palveluiden, sosiaalitoimen ym. tarpeellisten tahojen kanssa pidettiin säännöllisesti. Tarvittaessa asiakkaan kanssa käytiin tutustumassa hänen jatkopaikkaansa.
2. Hankkeen toisena tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden kierteen syntymistä. Ryhmiin osallituminen edisti näitä päämääriä. Ennaltaehkäistäkseen pitkäaikaistyöttömyyttä tehokkaasti kehitetty toimintamalli pitäisi kuitenkin ottaa käyttöön jo limitetysti kotoutumisajalla. Tällöin kotoutumisajan ohjauksesta siirryttäisiin joustavasti tavoitteelliseen jatko-ohjaukseen ilman, että asiakkaat putoavat tyhjän päälle. Oman polun aidosti asiakaslähtöinen suunnittelu jo kotoutumisaikana motivoisi asiakkaita pitkäkestoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn päämäärien saavuttamiseksi. Se toisi motivaatiota, mielekkyyttä ja jatkumoa myös suomen kielen opiskeluun.
3. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli mallintaa 3. sektorin toimijan ja Jkl kaupungin ja eri oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli myös mallintaa muiden hankkeiden ja MaTo – hankkeen välistä yhteistyötä. Jkl kaupungin työllisyys- ja TE-palveluiden ja sosiaalitoimen kanssa tehtiin monialaista tiivistä yhteistyötä asiakkaiden asioiden hoitamiseksi. Yhteistyö sujui erinomaisesti. Hanke todisti, että 3. sektorin maahanmuuttajatoimija pystyy toimimaan hyvin tehokkaasti maahanmuuttajien työttömyyden vähentämiseksi. Maahanmuuttajayhdistysten tietotaito maahanmuuttaja-asioissa kannattaisi ottaa laajemminkin käyttöön. Hankkeen työ tuki ja täydensi jo olemassa olevia palveluita. Työllisyyspalveluiden ja TE-palveluiden palveluohjaajilla ei mitenkään ole resursseja tarjota sitä kokonaisvaltaista ja paljon aikaa vievää tukea, mitä maahanmuuttaja-asiakkaat tarvitsisivat. 3. sektorin toiminnan etuna on myös se, että se ei ole viranomaistoimintaa. Tämä selkeästi helpottaa luottamuksellisen asiakassuhteen syntymistä, mikä on ehdoton edellytys sille, että asiakkaan toiveet ja haasteet saadaan kokonaisuudessaan selvitettyä.
Yhteistyö Jyväskylän kaupungin ja oppilaitosten yhteisen Poluttamo – toiminnan kanssa toimi myös erinomaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Kaupungin kuntayhtymä Gradian, Jyväskylän yliopiston, Palvelualojen opiston, Kristillisen opiston ja Jyväskylän kansalaisopiston opinto-ohjaajat vierailivat ryhmissä säännöllisesti kertomassa opiskelumahdollisuuksista oppilaitoksissaan. Ryhmät kävivät myös tutustumassa oppilaitoksiin. Opinto-ohjaajat pitivät hankkeen ajan tasalla varsinkin maahanmuuttajille suunnatuista opinnoista ja kursseista. Muiden hankkeiden ja toimijoiden, kuten kuntouttavaa työtoimintaa järjestävien tahojen kanssa tehtiin myös asiakkaiden poluttamiseksi paljon yhteistyötä. Mahdollisuudet todeksi – hankkeella oli hyvin laaja yhteistyöverkosto. Hanke osallistui koko ajan myös Jyväskylässä toimivan maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden yhteisen verkoston tapaamisiin.
4. Hankkeen neljäntenä tavoitteena oli toiminnan juurruttaminen Jyväskylän kaupungin tarjoamaksi palveluksi. Tämä tavoite ei ainakaan toistaiseksi toteudu. Tämä huolimatta siitä, että alun perin tarve pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien työllistymistä edistävälle toiminnalle tuli Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluista, ja että kaikki tahot ovat olleet erittäin tyytyväisiä toimintaan ja toiminnassa kehitetty malli todistetusti toimii.
Hankkeen numeeriset tulokset perustuvat hankkeen toimintaperiaatteeseen, missä asiakasta pidettiin hankkeen asiakkaana siihen asti, kunnes hän on vähintään saanut ammatin ja mielellään ammattia vastaavan työpaikan. Tuloksia ei tarkastella siltä perusteelta, mihin he lähtivät suoraan hankkeesta, vaan mihin he kerkesivät edetä omalla polullaan hankkeen loppumiseen mennessä. Tämä on perusteltua, koska hanke mallintaa sellaista pitkäkestoisen ja kokonaisvaltaisen tuen mallia, missä asiakas voi aina nivelvaiheissaan palata takaisin ryhmään. Tuloksia voidaan katsoa myös kahdelta näkökannalta, vain hankkeen aikaa 2017-2019, tai sekä pilotin, että hankkeen aikaa yhdessä 2016-2019. Viimeksi mainittu kuvaa paremmin asiakkaiden työllistymisen polkujen pituutta, koska siinä saadaan tuloksia pisimmillään kolmen vuoden jatkumolta. Pilotin ja hankkeen toiminnat menevät päällekkäin myös siksi, että 10 hankkeen asiakkaista oli aloittanut jo pilotissa. Asiakkaat myös lähtivät ja palasivat ryhmiin omien tarpeidensa mukaan. Yhteensä ryhmissä oli 3 kk jaksoihin jaoteltuna 93 asiakasta eli keskimäärin 15,5 asiakasta per ryhmä koko hankkeen ajan.
Hankkeessa (2017-2019) oli yhteensä 50 asiakasta, joista naisia 36 ja miehiä 14. Heistä 36% pääsi töihin tai opiskelemaan hankkeen loppuun mennessä (opiskelu 9, töihin 8, oma yritys 1).
Pilottivuosi mukaan lukien MaTo - toiminnassa (2016-2019) oli yhteensä 80 asiakasta,70 eri henkilöä, joista naisia 44 ja miehiä 26. Heistä 60% pääsi töihin tai opiskelemaan MaTo-toiminnan aikana 2016-2019 (opiskelu 20, töihin 21, oma yritys 1). Kuntouttavaan työtoimintaan pääsi 27, työkokeiluun 12, eläkkeelle pääsi 2, TE-palveluiden uraohjaukseen jatkoi 1, terveysongelmien takia ilman mitään jatkopaikkaa ryhmän jälkeen jäi 4, ja työllisyyspalveluiden palveluohjaajille ohjautui vielä ilman varmaa jatkopaikkaa hankkeen lopussa 5 asiakasta. Tulokset kuvaavat hyvin asiakkaiden työllistymisen polkujen pituutta.
Hankkeen numeerisena tavoitteena oli, että 50% hankkeen asiakkaista pääsee töihin tai opiskelemaan. Tähän tavoitteeseen ei päästy, koska asiakkaiden työllistymisen haasteet olivat paljon suurempia, kuin alun perin odotettiin. Paremmin hankkeen toiminnan tuloksia kuvaa se kuinka hyvin kukin asiakas on aktivoitunut, oppinut suomen kieltä lisää, pysynyt tavoitteellisesti omalla polullaan ja päässyt lähemmäksi ammatillista pätevyyttä. Tässä tavoitteessa onnistuimme hyvin.
Hankkeessa tuotettiin video ja julkaisu. Ne löytyvät osoitteesta http://wari.fi/mato.html