RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21095, LUmOaVA hanke - Taidelähtöiset menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 068680200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Maaret Koivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Esittävän taiteen koulutusohjelmajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.koivula(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250771

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LUmOaVA - hankkeen avulla etsitään uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien toimintakyvyn parantamiseen sekä uusia keinoja tunnistaa heidän omaa osaamistaan ja kykyä. Hankkeen keskiössä ovat sosiaalinen kuntoutus, luovat menetelmät ja palvelumuotoilu, jossa hyödynnetään simulaatioympäristöä. Hankkeen perusajatuksena on uudenlaisen osallisuutta tukevan kulttuuri- ja taidetoiminnan käynnistäminen heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville oman toimintakyvyn lisäämiseen ja osaamisen tunnistamiseen. Toiminnan lähtökohtana on omien vahvuuksien löytäminen kohtaamisten kautta luovia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeessa on tarkoituksena luoda uusi taidelähtöinen menetelmä; Elävä portfolio, oman osaamisen tarkastelemiseen ja esille tuomiseen.
Hanke on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta ja ikääntyville, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella. Hankkeen kohderyhmäksi lasketaan kuitenkin kaikki nuorista ikääntyviin, myös keski-ikäiset huomioiden, jotta osallistujia saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan. Hankkeessa toteutettavaa asiakasasiantuntijuutta hyödyntävää kehittämistyötä tehdään Kokkolan alueella yhteistyökumppaneiden asiakkaiden kanssa. Kohderyhmälle suunnatut työpajat toteutetaan asiakaslähtöisesti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella. Varsinaiset toteutuspaikat määrittyvät asiakkaiden tavoittamisen myötä. Hankkeessa pyritään myös lisäämään maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta tekemällä mixed group - työskentelyä.

Hankkeen yhteistyöverkostossa on mukana kolmannen sektorin toimijoita ja heidän kanssaan pyritään löytämään palvelupolussa matalia askelmia sosiaalisten kontaktien lisäämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen. Yhteistyöverkoston toimijoiden palveluita ja toimintaympäristöjä on tarkoitus hyödyntää kokeilualustoina matalan kynnyksen toimintaan osallistumiseen. Esimerkkinä tästä on Yhteisöklubi Sillan tarjoamat palvelut kuten yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta.
Palveluohjauksen konseptia tullaan tarkastelemaan ja siihen etsitään uusia tulokulmia, jotta voidaan jatkossa paremmin ohjata juuri heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Palveluohjaus pyrkii löytämään asiakkaan voimavarat ja kartoittamaan palvelutarpeen. Palveluohjauksen kehittämiseen voidaan tässä hankkeessa hyödyntää palvelusimulointia, jossa tehdään asioita visuaalisesti näkyväksi ja pilottiryhmät voivat tehdä yhteiskehittämisellä malleja, jotka olisivat uudenlaista kohtaamista sisältäviä. Asiakasosallisuus ja -kehittäjyys tulisi tällä tavoin vahvasti esille kehittämistyössä.

Tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksen Osana-hankkeen kanssa maahanmuuttajien kanssa työskentelyn osalta sekä verkostoitua Sokra-hankkeen kautta alueen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään löytämään asiakasryhmän kanssa yhteistyössä yksilöllisiä palvelupolkuja, joissa käytetään luovia menetelmiä sekä palvelumuotoilusta nousevia elementtejä. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden, työllisyyspalvelujen sekä kansalaistoiminnan kanssa ja tarkoituksena on juurruttaa hanke osaksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueen toimintaa. Verkoston kautta pyritään löytämään uusia ratkaisuja osallistaa kohderyhmä tuetun kansalaistoiminnan kautta pienin askelin oma-aloitteisempaan toimintaan. Osallistujille järjestetään tuettuja kohtaamisia ja kokeiluja. Projektin tavoitteena on löytää voimavaroja, jotta kohderyhmän henkilöt kykenisivät tuntemaan itsensä merkityksellisiksi ja olemaan osallisina osana yhteisöjä. Hankkeen toiminta konkretisoituu muun muassa Elävä portfolio – menetelmän kehittämistyössä ja sitä varten järjestetyissä työpajoissa. Elävän portfolion toimintamalli antaa mahdollisuuden tarkastella omaa osaamista, minäkuvaa ja identiteettiä monipuolisesti taiteen keinoin. Yhteistyökumppaneiden verkostojen avulla muodostetaan erilaisia kehittäjäasiakasryhmiä Elävän portfolion ideoimiseen ja kehittämiseen samalla kun tavoitellaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia mukaan varsinaisiin kohderyhmää koskeviin kehittämiskokeiluihin ja menetelmän lopulliseen kehittelyyn. Menetelmä dokumentoidaan, levitetään ja jalkautetaan hankkeen ulkopuolelle järjestämällä paikallisille yhteistyökumppaneille hankeinfoja sekä toiminnallisia seminaareja.

Tavoitteena on, että toiminta tulisi osaksi Soiten sosiaalityön työmenetelmäpakkia. Kohderyhmän tavoittamisessa hyödynnetään ja kehitetään etsivää sosiaalityötä. Centria-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutussisältöjä kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen osalta yhteistyössä hankehenkilöstön, opetuksen, työelämän ja asiakkaiden kanssa vastaamaan paremmin sosiaalihuoltolain henkeä. Hankkeessa tuotettua Elävän portfolion sisältöä testataan nopeilla kokeiluilla Centria työelämäkumppaneiden kanssa jo olemassa olevan harjoittelusopimusverkoston puitteissa. Yhteiskehittämisen mallilla ja toimintasisältöjen nopeilla kokeiluilla vahvistetaan yhteistyömallia Centrian sosiaalialan opettajien ja opiskelijoiden ja sosiaalista kuntoutusta antavien yksiköiden välille. Centrian sosiaalialan opiskelijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta avautuu laaja yhteistyöverkosto ja näin ollen tulevilla sosiaalialan ammattilaisilla on tulevaisuudessa käytössään monipuolinen taidelähtöinen menetelmä, jonka on mahdollista juurtua rakenteisiin käytännön työssä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmiä hankkeessa ovat etenkin riskiryhmässä olevat nuoret, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan työkokemusta ja ikääntyvät, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella sekä maahanmuuttajat. Hankkeen kohderyhmäksi lasketaan kuitenkin kaikki nuorista ikääntyviin, myös keski-ikäiset huomioiden, jotta osallistujia saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan. Tarkempi rajaus tehdään hankkeen alussa kartoituksesta saatavien tietojen pohjalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat ja heidän asiakkaat. Kolmannen sektorin toimijat. Centria-ammattikorkeakoulun sosiaalialanopiskelijat ja opettajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 227 898

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 849

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 303 865

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 133

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Centria-ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa. Hanke on myös arvioitu käyttämällä Lapin letkan suvauskonetta arvioitaessa sukupuolinäkökulmaa ja siinä tuloksena saatu vastaus: Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Tasa-arvo on huomioitu hankkeen ongelmanasettelussa ja tavoitteissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeessa niin, että tarvelähtöisyys, toiminta ja vaikuttavuus koskevat niin naisia kuin miehiä tasavertaisesti. Hankkeen kohderyhmästä sekä asiakkaat että työntekijät otetaan tasapuolisesti mukaan hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta. Valtavirtaistaminen huomioidaan kaikissa hankkeen eri vaiheissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin mutta päätavoite on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien osallisuuden ja osaamisen tukeminen ja lisääminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hanke ei suoraan vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen kestävyyteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hanke ei suoraan vaikuta Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	5
Hanke pyrkii työskentelyssä huomioimaan materiaalien valinnassa taloudellisen kestävyyden ja minimoimaan materiaalien käyttöä. Työpajatyöskentelyn pääpaino on ihmisten vuorovaikutuksessa, toiminnallisessa työskentelyssä. Työskentelyssä testataan asiakkaiden kanssa verkon välityksellä tapahtuvaa toimintaa ja hyödynnetään yhteisöllisiä sosiaalisen median sovelluksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti toimintamalleja ja taidelähtöistä menetelmää. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen suorana vaikutuksen alueen koulutusorganisaation koulutussisältöjä kehitetään, sitä kautta osaaminen ja elinkeinoelämä kehittyy.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa kehitetään Elävän portfolion mallia, joka hyödyntää myös digitaalisuutta, jolloin syntyy aineeton palvelu ja tuote. Menetelmää pyritään levittämään mahdollisimman laajasti käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	3	2
Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään digitaalisia muotoja niin asiakkaiden tavoittamisessa kuin heidän kanssa toimimiseen. Tällä on näin ollen vaikutusta liikkumiseen ekologisesti kuin taloudellisesti. Suoran sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys kuitenkin korostuu hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke keskittyy osallistujien osallisuuden lisäämiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin kasvuun. Hankkeen lähtökohta on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeessa ehkäistään ensisijaisesti syrjäytymistä ja tuetaan sosiaalista osallisuutta. Palvelut rakennetaan matalan kynnyksen periaatteella ja tämä antaa tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuuden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja keskittyy näin ollen eriarvoisuuden vähentämiseen. Hankkeessa toimitaan myös monikulttuurisesti ja mahdollistetaan kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaaminen työskentelyn puitteissa.
Kulttuuriympäristö	5	7
Hankkeen tavoitteena on etsiä uusia toimintamalleja taidelähtöisiin menetelmiin perustuvien toimintojen avulla heikoimmassa markkina-asemassa olevien osallisuuden ja osaamisen tukemiseksi ja kasvattamiseksi. Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristöt osana toimintaa ja pyritään hyödyntämään niitä mahdollisuuksien mukaan.
Ympäristöosaaminen	0	3
Hankkeessa pyritään nostamaan esille digitaalisten alustojen ja yhteisöllisten sosiaalisten medioiden hyödyntämisen tuomat ympäristömyönteiset vaikutukset asiakkaiden tietoon ja sitä kautta lisäämään ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LUmOaVA-hankkeen tavoitteena oli etsiä uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien toimintakyvyn parantamiseen sekä löytää uusia keinoja tunnistaa heidän osaamistaan ja tukea ryhmämuotoisella toiminnalla osallisuutta luovien menetelmien avulla. Tavoitteena oli käynnistää uudenlaista osallisuutta tukevaa kulttuuri- ja taidetoimintaa kohderyhmän toimintakyvyn lisäämiseksi sekä osaamisen tunnistamiseksi. Hankkeessa oli tarkoituksena luoda uusi taidelähtöinen menetelmä; Elävä Portfolio, oman osaamisen tarkastelemiseen ja esille tuomiseen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevat aina nuorista ikääntyviin työikäisiin. Hankkeen toiminta-alueena oli Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alue, etupäässä Kokkolan kaupungin alue. Tavoitteena oli asiakasosallisuuden ja –kehittäjyyden tarkastelu kehittämistyössä ja kohderyhmän toiminnoissa. Projektin tavoitteena oli löytää voimavaroja, jotta kohderyhmän henkilöt kykenisivät itsensä merkityksellisiksi ja olemaan osallisina osana yhteisöjä. Kehittäjäasiakkuutta sekä luovia menetelmiä hyödynnettiin aktiivisesti läpi hanketyön, esimerkkinä tästä osallistavat ja toiminnalliset seminaarit yhdessä kohderyhmän kanssa.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyi Helmikortit –menetelmä, joka kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn kartoittamisen väline. Helmikortit pohjautuvat Työterveyslaitoksen kehittämään Kykyviisariin ja niitä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi sosiaalityössä, työ- ja opiskelijahyvinvoinnin tukena sekä ylipäänsä asiakastyössä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamiseksi. Helmikortit ovat positiivinen puheeksi ottamisen väline, jotka sisältävät sekä elämän eri osa-alueiden kartoittamisen että taidelähtöisiä tehtäviä osa-alueiden tueksi eli menetelmän myös jatkotyöskentelyä varten.

Elävä Portfolio –malli muotoutui kehittämistyössä kolmeksi erilaiseksi ratkaisukeskeiseksi, toiminnalliseksi monitaideprosessiksi; MyMovie -digitarina, Oman Elämän näyttämö ja Oman Elämän kehykset -prosessi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke