RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21096, Työelämän ulkopuolella olevien päihde-, laitos- ja rikostaustaisten nuorten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen työpajavalmennuksen avulla

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Spartak Kajaani ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1886736-6

Jakeluosoite: Kontiomäentie 60b

Puhelinnumero: 0456485150

Postinumero: 88530

Postitoimipaikka: Paakki

WWW-osoite: http://spartakkajaani.esy.es/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Karppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Taloushallinto/sihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.spartak(at)gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 045-8707023

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on tuottaa toimiva työpaja joka pohjautuu päihteettömyyteen, sosiaalisen valmennukseen,sekä työhönvalmennukseen. Toiminnassa kiteytyy päihteettömyys, yhteisöllisyys sekä toimimalla toipuminen. Hankkeessa keskitytään työelämän ulkopuolella olevien päihde, laitos- ja rikostaustaisten nuorten työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Työpajavalmennuksen kohderyhmään kuuluvat alle 29- vuotiaat päihde-ja laitostaustaiset nuoret heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Työpajatoiminnan asiakaskunta koostuu moniongelmaisuudesta, terveydellisistä tai sosiaalisista syistä heikkoon työasemaan joutuneista henkilöistä. Heikkoon työasemaan johtavia syitä voivat olla niin vamma , sairaus kuin päihdeongelmat, asenne- ja velkaongelmat, heikko kielitaito, vähäinen tai vanhentunut koulutus, pitkäaikaistyöttömyys, laitostuminen sekä työkokemuksen puutekin.
Hankkeessa huomioidaan asiakkaiden näkökulma sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä ja asiakaskehittäjyys on vahvasti osana hankkeen toimintaa.
Sosiaalinen vahvistaminen hankkeen ehkäisevässä päihdetyössä tarkoittaa kohderyhmän sosiaalisten taitojen, itsetunnon sekä nuoren oman arvomaailman tukemista niin, että nuorella olisi taidot, joiden avulla rakentuu terveyttä edistävä tapa elää ja suhtautua asioihin. Lähtökohtana on se, että vahvistamalla nuoren elämässä olevia suojaavia ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, suojataan nuorta myös päihteidenkäytön haitoilta. Hanke kohdentuu sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämiseen Kainuuseen ja siihen liittyen myös asiakastyön kehittämiseen.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä sosiaalisen kuntoutuksen osalta Kainuun soten SOS Kainuu –hankkeen, aikuissosiaalipalvelujen, kuntouttavan työtoiminnan, TE-toimiston, TYP:n, hankkeiden, kuntien, 3. sektorin ym. tahojen kanssa toimintamallien kehittämisessä ja käytännön asiakastyössä. Hankeyhteistyöstä on sovittu Kainuun soten kehittämis- ja suunnitteluyksikön hallinnoiman SOS Kainuu-hankkeen kanssa ja nyt haussa oleva hanke linkittyy sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen kokonaisuuteen Kainuussa.

Hankkeella on tavoitteena saada kohderyhmään kuuluvia asiakkaita kahden vuoden aikana n.60 jotka ohjautuvat mm. TYPan,TE-toimiston, Vankiloiden, Risen, hankkeiden ja yhdistyksien kautta. Työpajavalmennuksen tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan hyvinvoinnin ja työkyvyn parantaminen. Tuloksena aktivointisuunnitelman luominen, seuranta sekä suunnitelman toteutumisen myötä asiakkaan koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille työllistyminen (20 asiakasta hankkeen aikana).

Työpajatoiminta alkaa kuukauden mittaisena valmennusjaksona, joka koostuu ryhmä-ja yksilövalmennuksesta.Valmennusjakson pituus, sisältö ja tavoitteet määritelllään alkukartoituksen, nuoren elämäntilanteen sekä hänen ja työvalmentaja yhdessä asettamien tavoitteiden pohjalta. Asiakas osallistuu työpajatoimintaan 1-5 päivänä viikossa, 4-8 tuntia päivässä. Työpajavalmennuksen tukitoimet kohdennetaan tehokkaasti ja viranomaisten yhteistyötä eri sektoreiden välillä vahvistetaan jatkuvasti.Käytämme kykyviisaria hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämistoimenpiteisiin.

Välittömänä tavoitteena on tuottaa ja kehittää toimiva päihdeluentopaketti. Päihdeluentopaketti pitää sisällään tietoa ja kokemuksia päihderiippuvuudesta, sen oireista sekä miten se vaikuttaa läheisiin sekä tietoa eri viranomaisille asiakkaiden työ ja tomintakyvystä sekä tuottaa kokoajan muuttuvasta päihdekulttuurista ajankohtaista informaatiota.
Teemme ehkäisevää työtä (päihde,rikos ja väkivalta) niin työpajalla kuin sosiaalisessa mediassakin. Tuotetaan toimintaa ja herätetään keskustelua
nuorten hyvinvointiin liittyvistä teemoista eri sosiaalisen median alustoilla ( esim. watsapp, sos.media,skype).
Yhteistyö yrityksiin
Kunnan yrityksiin jaetaan myös tietoa vankilasta vapautuvien valvonnasta ja tukitoimista. Näin yritämme muuttaa ennakkoasenteita ja olla tukena asiakkaan ja yrityksen nivelvaiheessa. Olemme tukena myös työkokeilun ja palkkatuen järjestämisissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Informatiivista työtä ammatillisten koulujen kanssa kehitetään jotta tulokset paranisivat nykyisestä.

Uutuusarvona hankkeessa on myös se että Kajaanin lähikuntien koulujen henkilöstöä ja oppilaita tiedotetaan päihdekoulutuspaketilla ja Kajaaniin siirtyville opiskelijoille tiedotetaan paikallisista harrasteista ja yhdistyksistä, näin tuemme asiakasta haastavassa nivelvaiheessa yhteistyössä koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. ( Paltamo, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka). Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen tarve on tullut esille niin asiakkaiden kuin viranomaisten taholta.
Kokemusasiantuntijatoiminnan tavoitteena on vastata palvelujärjestelmässä tarpeeseen kehittää käytännön asiakas- ja potilastyötä, sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää, palveluja
sekä ammatillista koulutusta. Kokemusasiantuntijatoiminnan välitön hyöty ja merkitys on siinä, että kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa työntekijät saavat tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta, kuntoutujien arjesta sekä oman asiakasryhmänsä palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän toimivuuteen kohdistuvista tarpeista. Kokemusasiantuntijoiden tieto on avuksi myös pitkäjänteisessä palveluiden kehittämisessä, asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa sekä järjestelmän pirstaleisuuden ja avun saatavuuteen liittyvien ongelmien korjaamisessa. Näin ammattilaiset voivat ymmärtää paremmin asiakkaidensa odotuksia ja tarpeita. Parhaimmillaan yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa auttaa uudistamaan palveluita.Kokemusasiantuntija tarjoaa asiakkaalle vertaistukea, toipumisuskoa ja realistista tietoa toipumisprosessista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat laitos-ja päihdetaustaiset työ- ja toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat, tukea
tarvitsevat ja pitkään työttömänä olleet henkilöt. Työpajavalmennuksen kohderyhmään kuuluvat alle 29- vuotiaat
(päihde-ja laitostaustaiset nuoret) heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Työpajatoiminnan asiakaskunta
koostuu moniongelmaisuudesta, terveydellisistä tai sosiaalisista syistä heikkoon työasemaan joutuneista henkilöistä.
Heikkoon työasemaan johtavia syitä voivat olla niin vamma , sairaus kuin päihdeongelmat, asenne- ja velkaongelmat,
heikko kielitaito, vähäinen tai vanhentunut koulutus, pitkäaikaistyöttömyys, laitostuminen sekä työkokemuksen
puutekin. Yhdyskuntapalvelu/ Valvontarangaistus asiakkaat voivat olla poikkeuksellisesti iäkkäämpiä kuin varsinainen
kohderyhmä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä hyötyjiä ovat Kainuu ja Kainuun yritykset, Kajaanin kaupunki, SoTe, A-klinikka, lastensuojelu,
rikosseuraamuslaitos, vankilat,Te-toimisto, Typa, Naksu-hanke,Nuppa-hanke,Kty, omaiset ja eri yhteistyökumppanit.
Kolmas sektori, hankkeet, koulut ja opiskelijat.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä sosiaalisen kuntoutuksen osalta Kainuun soten SOS Kainuu –hankkeen,
aikuissosiaalipalvelujen, kuntouttavan työtoiminnan, TE-toimiston, TYP:n, hankkeiden, kuntien, 3. sektorin ym. tahojen
kanssa toimintamallien kehittämisessä ja käytännön asiakastyössä. Hankeyhteistyöstä on sovittu Kainuun soten
kehittämis- ja suunnitteluyksikön hallinnoiman SOS Kainuu-hankkeen kanssa ja nyt haussa oleva hanke linkittyy
sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen kokonaisuuteen Kainuussa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 142

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 142

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 313 098

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 312 997

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysia tehty tilastojen kautta. Hankkeessa huomioidaan se, että Kainuussa on miehillä enemmän työttömyyttä, kouluttamattomuutta ja syrjäytymiskehitystä kuin naisilla eri tilastoindikaattoreiden mukaan. Näin ollen sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmässä on miehiä enemmän kuin naisia. Järjestösektorilla (mahdollisia sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita)toimijoina on paljon naisia, samoin julkisen sektorin toimijoina.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteissä, yksilöllisessä ja ryhmäohjauksessa huomioidaan se, että osallistujista valtaosa on miehiä. Yksilö- ja ryhmäohjauksen aiheet ja menetelmät täsmätään miehille sopiviksi ja kokonaisuudessaan asiakkaiden tuen tarpeisiin perustuviksi. Hankkeen toiminnassa rakennetaan asiakasymmärrystä, jonka kautta muodostuu käsitys myös sukupuolen vaikutuksesta kunkin yksilön kohdalla juuri hänen tekemisissään. Järjestö- ja julkisen sektorin toimijoina on usein naisia. Tämä asettaa erityisen huomioimisen siihen, että toiminta lähtee aidosti asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Hanke tarjoaa eri sukupuolta edustaville yhtä hyvät mahdollisuudet ja palvelut, ja hankkeessa työskennellään räätälöidyllä otteella: palvelutarvearvion mukaiset palvelut riippuvat yksilöllisesti asiakkaan tuen tarpeista. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat yhtä lailla käytettävissä ja valittavissa sukupuolesta riippumatta. Asiakkaat valitsevat palvelut. Hankkeen työtä tehdään sukupuolisensitiivisesti ja huomioidaan eri sukupuolten tilanne- ja olosuhdetekijät.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke palvelee kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja tähtää siihen, että he ovat osallisia omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	2
Hanke voi avata osallistujien ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja arvostusta luontoa kohtaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Kestävän kehityksen kierrätystä paja materiaalien suhteen. Kierrätämme pajamateriaalia uusiokäyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	4
Hanke vaikuttaa välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeen osallistujien työ- ja toimintakyky paranevat ja heillä on parempi mahdollisuus sijoittua elinkeinoelämän palvelukseen tulevaisuudessa. Hanke toimii Kainuun alueella ja parantaa ihmisten elinmahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	5
Hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, joissa nykyisin on sekä puute palvelujen olemassaolosta että sosiaalisen kuntoutuksen osaamisesta. Hanke kehittää tarvittavia palveluja, asiakasohjautuvuutta ja osaamista. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. työllisyyspalveluihin. Hanke parantaa osallistujien valmiuksia edetä työllisyyspalveluihin. Hanke edistää työllisyyttä ja päihteettömyyttä pitkällä jänteellä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	5
Hanke edistää osallistujien sekä heidän läheisten hyvinvointia. Hyvinvointivaikutukset näkyvät sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Hanke ehkäisee ja korjaa sosioekonomisia terveyseroja, jotka ovat Kainuussa suuret. Hanke vähentää päihdeongelmia, moniongelmaisuutta, työttömyyttä ja työttömyydestä sekä syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia.
Tasa-arvon edistäminen	7	0
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua omaan ja yhteiskunnan elämään.Hanke edistää vähemmistöryhmien yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	0
Hanke edistää osallistujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen osallistujat ovat erilaisista tilanteista ja taustoista.
Kulttuuriympäristö	7	0
Hanke avaa uusia toimintamahdollisuuksia ja elin- ja kulttuuriympäristöjä. Hanke rikastaa osallistujien elämänpiiriä.
Ympäristöosaaminen	2	0
Hanke voi avata osallistujan ymmärrystä ympäristöä kohtaan. Hankkeessa käytetään soveltuvin osin etäyhteyksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Spartak Kajaani ry:n So What- hankkeen tavoitteena on ollut työelämän ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden päihde-, laitos-, ja rikostaustaisten nuorten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen työpajavalmennuksen avulla. Tavoitteena on ollut parantaa asiakkaiden jokapäiväistä hyvinvointia, ehkäistä rikosten uusimista ja yhteiskunnasta syrjäytymistä, sekä tarjota osallistujille osallisuuden kokemuksia ja vertaistukea. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvistaa osallistujan valmiuksia opiskeluun tai työmarkkinoille.
So What- hanke on perustunut yhteistyöhön muun palvelujärjestelmän kanssa. Hankkeella on tiivistetty viranomaisyhteistyötä esimerkiksi koulutuksin, järjestetty työkokeiluja, työmahdollisuuksia, työharjoittelua, oppisopimuskoulutusta ja palkkatukityötä kolmannelle sektorille sekä avoimille työmarkkinoille. Yhteistyökumppaneita ovat olleet valtion laitokset, Kainuun sote, kunnat, eri yhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat. Hanke linkittyy sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiskokonaisuuteen SOS Kainuu – hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Hanke on ollut aktiivinen toimija verkostoissa ja osallistunut eri tilaisuuksiin sekä ollut niitä järjestämässä. Olemme tehneet yhteistyötä lastensuojelun, Typan, TE-toimiston, Kainuun soten, A-klinikan, Kajaanin Pietarin sosiaali- isännöitsijän, edunvalvonnan, sosiaalitoimen, Sukevan vankilan, Pelson vankilan, Sos. - Kainuu, Naksu - hankkeen, Risen, Sotkamon kunnan nuorisotoimen, Kainuun ammattiopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa aina tarpeen tullen.
Hanke on tiedottanut aktiivisesti toiminnoistaan eri seminaareissa ja luennoilla, lisäksi hanke on ollut näkyvästi esillä niin mediassa kuin sosiaalisenkin median puolella. Hanke on tiedottanut tapahtumista reaaliajassa niin yhdistyksen kuin hankkeen omilla sivuillaan sosiaalisen median puolella.

Valtakunnallisesti saimme näkyvyyttä osallistumalla Ehyt ry;n pohjois- -ja itä Suomen aluefoorumiin. Aluefoorumissa oli esillä Ehyt ryn rahoittama sekä Ktyn kanssa yhteistyössä Vicious, Altius, Fortius- nuorten tekemä elokuva huumemaailmasta. Elokuva on yksi työväline, jota hyödynnetään huumevalistuksessa- Ensivenkulan opas, olemme tukeneet rikostaustaisia nuoria, heidän läheisiään sekä kouluttanut eri viranomaisia.
So What- hankkeen pajatoimintaa on toteutettu muun muassa käsityöpajalla, jossa on tehty koruja ja käsitöitä, musiikkipajalla bändihuoneessa, autopajalla, jossa pienhuollot ja kunnossapito, puu -ja metallipajalla, jossa on tehty hitsaustöitä ja puutöitä. Pajatoiminnassa on toteutettu myöskin elokuvapaja. Ryhmätoimintoja on ollut 12 erilaisia, lisäksi asiakkaiden käytössä ovat olleet kuntosali ja nyrkkeilytilat.
So What- hankkeen tavoite on ollut, että hankkeeseen ohjautuisi 60 asiakasta kahdessa vuodessa.

Tavoite asiakasmäärän osalta on täyttynyt. Elokuun alkuun 2019 mennessä osallistujia oli kirjattu 86, joista naisia 30. Hankkeen tavoite ohjata 20 asiakasta kahdessa vuodessa opiskelemaan tai työmarkkinoille, näihin on ohjautunut 21 asiakasta.
Asiakkaiden määrää on seurattu täyttämällä hankkeen piiriin tultaessa aloituslomake ja hankkeen piiristä poistuttaessa, lopetuslomake. Asiakkaiden tilanneseurannassa on hyödynnetty VAT-mittaria.
Asiakkaiden, jokapäiväisen hyvinvoinnin kohentumista, on myös mitattu Diakonia ammattikorkeakoulun opiskelijan suorittamalla asiakaskyselyllä heinä-elokuussa 2019.
Sukevan vankila ostaa yhdistykseltä hankkeen jälkeen vertais-/ryhmätoimintoimintoja ja tukipalveluita asiakkailleen. Kainuun Opiston ostaa palveluna yhteiset ryhmätoiminnot, joissa opinnollistaminen ja kynnyksen madaltaminen opintojen pariin, ovat punaisena lankana. (Elokuva projekti hankkeen aikana)sekä kokemusasiantuntija koulutuksen.

Yhdyskuntapalvelua neljä nuorta suoritti 259 tuntia yhteensä hankkeen aikana sekä koevapauksia yhteensä 3x 6kk:tta sekä 2x3kk:tta onnistuneesti .
Osa So What -hankkeessa aloitetuista paja- ja ryhmätoiminnoista jatkuu 2019 vuoden loppuun saakka.

Hanke tavoitti kohderyhmän asiakkaita todellisuudessa paljon enemmän koska läheisiä, kaikkia luennoille osallistuneita ja kaikkia toiminnassa mukana käyneitä nuoria ei ole kirjattu hankkeeseen asiakkaaksi. Meihin oli yhteydessä monen perheen läheinen tai viranomainen, joka oli huolissaan nuoren huumeiden käytöstä tai nuorella oli toistuvia rikoksia. Hankkeessa annoimme myös läheisille, vertaistuen lisäksi myös ajankohtaisesta tietoa hankkeen palveluista tai ohjasimme heitä tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke