Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21097

Hankkeen nimi: Tuottava rannikkoseutu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kalajoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0185924-7

Jakeluosoite: Kalajoentie 5

Puhelinnumero: 08-46911

Postinumero: 85100

Postitoimipaikka: Kalajoki

WWW-osoite: http://www.kalajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miia Himanka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: miia.himanka(at)kalajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-4691246

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Raahen kaupunki, 1791817-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on uudistaa työpaikkoja pk- ja mikroyrityksissä vastaamaan kansainvälisen kaupan ehtojen kiristymiseen ja alueen suurhankkeiden asettamiin vaatimuksiin. Hankkeen avulla alueen yrityksissä otetaan käyttöön parannetut johtamisjärjestelmät ja uudistetut toimintamallit. Näin hankkeella edistetään yritysten työhyvinvointia ja kannattavuutta selkeämpien prosessien ja vastuumäärittelyjen avulla.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat kohderyhmälle räätälöidyistä valmennuksista, yritysryhmätyöpajoista ja yrityskohtaisesta kehittämisestä. Hankkeen lopputuloksena 50 yrityksessä otetaan käyttöön uudet johtamisjärjestelmät ja parannukset olemassa oleviin toimintamalleihin niin, että yrityksen resurssit, vastuut, valtuudet, työnkuvat, prosessit, viestintä ja palvelut edistävät työhyvinvointia ja osaamista. Toiminnan selkeytymisen ja tehostumisen kautta työhyvinvoinnin lisäksi myös kannattavuus paranee.

Hankkeen epäsuorina tuloksina on yritysten parantunut mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ja toimitusketjuihin, kun alueen pienten yritysten osaaminen on kansallisesti korkealla tasolla. Lisäksi mahdollisuudet yritysten kasvuun ja kehittymiseen ovat parantuneet.

Hankkeella muutetaan yritysten ajatusmalleja ja yrityskulttuuria työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointi on lopputulos siitä, että resurssit, vastuut, valtuudet, työnkuvat, prosessit, viestintä ja palvelut ovat kunnossa. Hankkeen toteutuksessa keskitytään työhyvinvointia edistäviin juurisyihin eli systemaattiseen johtamisjärjestelmien ja toiminnan kehitystyöhön. Suunnitellussa toteutuksessa yritysten työntekijät otetaan aktiivisesti mukaan kehitystyöhön ja haetaan selkeyttä tekemiseen ja viestintään.

Hankkeen toteuttajina ovat Kalajoen kaupunki / Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus ja Raahen kaupunki / Raahen seudun yrityspalvelut. Hanke on toimialariippumaton.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilökunta toimialasta riippumatta. Toimet voivat kohdistua aina valmistavista yrityksistä palvelusektorille. Vuoden 2008 laskusuhdanteen jälkeen hankkeella kuvattu toiminnan kehittäminen on useissa yrityksissä jäänyt tuuliajolle, hankkeen puitteissa uudistetaan olemassa olevia toimintamalleja. Kohderyhmiä tarkastellessa tulee huomioida, että hankkeen päällimmäisenä painopisteenä ei ole uusien työpaikkojen synnyttäminen, vaan uudistaa työpaikkoja, luoda kilpailukykyä ja parantaa kannattavuutta.

Alustavien kartoitusten perusteella tiedetään, että osallistujien toimialat tulevat olemaan monipuolisia, joka mahdollistaa avoimen ajatustenvaihdon ja uudenlaisten alan ulkopuolisten näkemysten esiintuonnin hankkeen työpaketeissa. Hankkeen maantieteellisenä rajauksena ovat Raahen ja Ylivieskan seutukunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on kaksi välillistä kohderyhmää:

1) Toteuttavat organisaatiot ja kunnat. Hankkeen avulla osaaminen ja tietoisuus nykypäivän vaatimuksista kasvaa näiden kohderyhmien osalta. Aikaisemmissa hankkeissa on mm. havaittu tilanteita, joissa konsultit ja yrityskehittäjätahot eivät välttämättä ole osanneet ottaa huomioon standardien tuomia johtamisjärjestelmävaatimuksia riittävän tarkasti. Tällaiset tilanteet ovat saattaneet aiheuttaa jopa puolen vuoden viiveen yrityksen liiketoiminnan käynnistämiseen. Koulutukset järjestetään avoimina tilaisuuksina, joihin myös näiden tahojen on mahdollista osallistua. Hankkeen puitteissa voidaan myös valmentaa soveltuvin osin toteuttavien organisaatioiden henkilöitä.

2) Suuremmat pk-yritykset (ja suuryritykset), joille annetaan mahdollisuus osallistua hankkeen valmennuksiin. Tämä tulee mahdollistaa, koska ko. kohderyhmässä on erityisosaamista ja pienille toimijoille halutaan tarjota matala kynnys verkostoitua suurempien toimijoiden kanssa. Isojen toimijoiden mukanaolon on aikaisemmilla hankkeilla ja toimenpiteillä huomattu houkuttelevan pk-yrityksiä mukaan toimintaan ja lisäävän hankkeen näkyvyyttä ulkopuolisille tahoille. Suuryritykset voivat olla mukana kuulemassa ja kommentoimassa hankkeen tapahtumissa ja valmennuksissa (Työpaketti 1), tarvittaessa niiden edustajia voidaan myös käyttää mahdollisesti valmentajana hankkeella mukana oleville yrityksille. Suuryritykset eivät osallistu hankkeen muihin työpaketteihin.

Välillisten kohderyhmien toiminnan on suunniteltu olevan pienimuotoista hankkeen kokonaisuuteen nähden.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 496

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 141 331

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 318 121

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 664

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan

Kunnat: Ylivieska, Kalajoki, Merijärvi, Raahe, Oulainen, Sievi, Siikajoki, Alavieska, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 71

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen tavoitteena on työolosuhteiden ja työssäjaksamisen edistäminen tasa-arvoisesti sukupuoleen katsomatta. Alueen elinkeinostrategioita tehdessä on nostettu esiin naistyöpaikkojen lisääminen alueella. Hankkeen toimenpiteissä tämä otetaan huomioon siten, että hankkeen myynnissä ja markkinoinnissa haetaan monipuolisesti yrityksiä toimialaan katsomatta. Mikäli tarkastellaan hankkeeseen lähtevien miesten ja naisten johtamien yritysten määrää, sekä yrityksessä työskenteleviä miehiä ja naisia, todennäköisesti miesjohtajia ja työntekijöitä tulee tilastollisesti olemaan hankkeella enemmän (tarve palvelulla kansainvälistyvissä yrityksissä, jotka alueella hieman miesvaltaisempia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toimii sukupuolineutraalisti, se edistää työssäoloa ja työssäjaksamista sukupuoleen katsomatta. Hanke pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään (valtavirtaistamaan) tasa-arvoa työelämässä. Alueen elinkeinostrategioita tehdessä on nostettu esiin naistyöpaikkojen lisääminen alueella. Hankkeen toimenpiteisessä tämä otetaan huomioon. Hankkeen myynnissä ja markkinoinnissa haetaan monipuolisesti yrityksiä mukaan toimialaan katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, vaan mahdollistaa kohderyhmään kuuluvien miesten ja naisten yhtäläinen mahdollisuus parantaa työhyvinvointiaan sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Toimintojen tehostumisen kautta luonnonvarojen kuormitus vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 3
Tehostumisen myötä energian kulutus vähenee tuotettua yksikköä kohden.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Ympäristöjohtamisen kautta näihin pieni vaikutus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Ympäristöjohtamisen kautta näihin pieni vaikutus. Lähinnä pienennetään riskiä isojen katastrofien osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Toimintojen tehostumisen kautta materiaalien tarve ja jätemäärät vähenevät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta suoraan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Projektilla tavoitellaan voimakkaasti alueellisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Johtamisjärjestelmien teossa syntyy uusia tuotteita ja palveluja (esimerkiksi riski- ja mahdollisuusanalyyseissä mahdollisuusosio on tarkoitus kääntää, eli olemassa oleva riski uudeksi mahdollisuudeksi/palveluksi).
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Ei suoranaisesti tavoitella logistiikkaan liittyviä asioita, mutta toimintatapojen uudistamisella saattaa olla logistiikan kannalta myönteisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen yhtenä päätavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen kohdeyrityksissä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Tasa-arvon edistäminen ei ole projektin varsinainen tavoite, mutta saattaa tulla sivutuotteena kohdeyritysten johtamisjärjestelmiä uudistettaessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Tämä ei ole projektin varsinainen tavoite, mutta saattaa tulla sivutuotteena kohdeyritysten johtamisjärjestelmiä uudistettaessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 5 3
Ympäristöjohtaminen on nouseva teema. Tämä tulee vaikuttamaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi