|
|
|
Hankekoodi: S21098
Hankkeen nimi: Työelämän digitaitoja tutor-mallilla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: 20014 TURUN YLIOPISTO
Puhelinnumero: 040 707 8912
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://ruse.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sakari Ahola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija, hankkeen vastuullinen johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sakaho(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 354 8507
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomalainen työelämä on nopeatempoisessa muutoksessa, jossa digitalisaatio ja robotisaatio valtaavat alaa eri toimialoilla, ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Suomi on jäänyt tietyillä tieto- ja viestintäteknologian osaamisalueilla jälkeen kilpailijoistaan ja maassamme on pulaa osaavista tekijöistä. Kansainvälisessä aikuisten taitoja selvittävässä PIAAC-tutkimuksessa lähes puolella suomalaisista pelkän peruskoulun varaan jääneistä ja 41 prosentilla pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Lisäksi aikuiskoulutukseen edellisen vuoden aikana osallistuneet pärjäsivät tietokoneella tehdyissä ongelmanratkaisutehtävissä huomattavasti paremmin kuin aikuiskoulutukseen osallistumattomat. Haasteina on, etteivät perustaidoiltaan heikot usein itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä sekä se, että henkilöstökoulutus jakautuu työntekijöille eriarvoisesti. Suomalaisen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan ylempien toimihenkilöiden mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat miltei kolminkertaiset työntekijöihin verrattuna.
Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeessa syksyllä 2016 toteutettu kysely ja haastattelut osoittavat, että tieto- ja viestintätekniikkataitojen kohentamiselle on tarvetta: puutteelliset taidot hidastivat työntekoa ja haittasivat urakehitystä. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä työnantajien tulisi päivittää työntekijöiden tietotekniikkaosaamista säännöllisesti. Hankkeen kyselyssä kävi ilmi, että yritykset lähettivät koulutukseen pääasiassa esimiesasemassa olevia tavoitteenaan, että he jalkauttavat osaamistaan muulle henkilöstölle. Hankkeessa kehitettiin tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja mittaava testi, jonka avulla tutkittiin vuosien 2015–2017 aikana noin 500 kaupan alalla toimivan tietoteknologiataitoja. Tässä hankkeessa kyseistä testiä sekä hankkeessa syntynyttä koulutusmateriaalia hyödynnetään teknisen alustan osalta aikuisten digitaitojen kehittämiseen tähtäävän tutor-mallin pilotoinnissa.
Hankkeen tavoitteena on teollisuudessa suorittavaa työtä tekevien aikuisten puutteellisten tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen nostaminen. Näin vastataan eri toimialojen tietotekniikan osaamistarpeisiin ja digitalisaation tuomiin ammattirakenteiden muutoksiin sekä helpotetaan alalta toiselle siirtymistä ja koulutukseen hakeutumista. Hankekumppaneiden kanssa kehitetään tutor-malli suorittavaa työtä tekevien heikot digitaidot omaavien henkilöiden osaamisen kehittämiseksi. Eri toimialojen (erityisesti metalli-, konepaja- ja kemianteollisuus) yrityksistä koulutetaan henkilöitä tutoreiksi, jotka ohjaavat kokemattomampia työntekijöitä palvelujen, ohjelmistojen sekä laitteistojen käytössä. Hankkeen aikana muodostuvan yhteistyöverkoston (tutorit, yritysten henkilöstö, hanketoimijat ja sidosryhmät) tavoitteena on työelämän digitaitojen kehittämiseen tähtäävän tutor-mallin jalkauttaminen osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Lisäksi hanke tuottaa tutkimustietoa työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikkataidoista, olemassa olevien ongelmien ratkaisukäytännöistä kohdeyrityksissä, digitalisaation tuomista muutoksista sekä työn tulevaisuuden näkymistä. Tutor-malli on monistettavissa minkä tahansa yrityksen ja koulutusorganisaation käyttöön valtakunnallisesti. Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori on Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja osatoteuttajana Työväen Sivistysliitto TSL sekä kumppaneina työnantaja- sekä työntekijäliittoja.
Hankkeen kohderyhmä koostuu teollisuuden toimialoilla toimivista, suorittavaa työtä tekevistä henkilöistä, joiden tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat heikot. Tähän mennessä täydennyskoulutukset ovat kohdentuneet monissa organisaatioissa esimiehille, jolloin työntekijäasemassa olevat henkilöt jäävät koulutuksen katveeseen. Tässä hankkeessa nostetaan pelkän peruskoulun varassa olevien sekä matalasti koulutettujen työntekijöiden heikkoja tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Kohderyhmiä ovat sekä hankkeessa koulutettavat digitutorit, että ne yritysten työntekijät, joita digitutorit hankkeen toisessa vaiheessa opastavat. Työntekijöille suoritetaan taitojen kartoitus hankkeen alussa, kun digitutortoiminta on ollut riittävän kauan käynnissä. Kartoituksen tarkoituksena on seuloa sekä tietotekniikan käytössä eniten apua tarvitsevat työntekijät että tutoriksi sopivat työntekijät. Testiin osallistuminen on vapaaehtoista.
Teollisuuden yritykset, yritysten koko henkilöstö ja muut kouluttajat, jotka voivat hyödyntää kehitettävää mallia omassa koulutustoiminnassaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 718
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 211 900
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 692
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 266
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 18
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 4 |
| Osaamisen epätasainen alueellinen jakautuminen on riski Suomen elinkeinoelämän kestävälle ja tasapuoliselle kehittämiselle. Tieto-ja viestitekniikkataidot vaikuttavat yksilön työssäsuoriutumiseen ja tehokkuuteen ja näin ollen merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 4 |
| Henkilön osaamisella on yhteys työhyvinvointiin. Oman osaamisen kehittäminen ja sitä kautta työssä onnistumisen tunteet motivoivat henkilöä myös omaehtoiseen kouluttautumiseen. Kehittyneillä digitaidoilla on yhteys myös parempaan mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Hankkeen toimenpiteiden kautta henkilö kohentaa myös omaa työmarkkina-asemaansa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 2 |
| Teollisuudessa työskentelee matalasti koulututettuja miehiä, joiden koulutusmahdollisuuksia pyritään hankkeessa kehittämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteiden seurauksena työntekijöiden digitaidot kehittyvät, jolloin mm. kansalaisille suunnattuja viranomaisasioiden hoitamiseen kehittetyjä digitaalisia palveluja on helpompi käyttää. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
Suomalainen työelämä on nopeatempoisessa muutoksessa, jossa digitalisaatio ja robotisaatio valtaavat alaa eri toimialoilla, ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Suomi on jäänyt tietyillä tieto- ja viestintäteknologian osaamisalueilla jälkeen kilpailijoistaan ja maassamme on pulaa osaavista tekijöistä. Kansainvälisessä aikuisten taitoja selvittävässä PIAAC-tutkimuksessa lähes puolella suomalaisista pelkän peruskoulun varaan jääneistä ja 41 prosentilla pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Haasteina on, etteivät perustaidoiltaan heikot usein itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä sekä se, että henkilöstökoulutus jakautuu työntekijöille eriarvoisesti. Suomalaisen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan ylempien toimihenkilöiden mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat miltei kolminkertaiset työntekijöihin verrattuna.
Työelämän digitaitoja tutor-mallilla -hankkeessa kohennettiin metallialan tuotannon työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikkataitoja sekä valmistettiin tuotantotyöntekijöitä digitalisaation myötä laajeneviin työnkuviin. Tutoreita valmistui 38 ja yrityksiä oli mukana 11. Hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi. Hankkeessa koulutetut digitutorit jakavat osaamistaan työkavereilleen ja auttavat heitä digiasioissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aluksi tutustuttiin metallialan yritysten tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin haasteisiin haastattelemalla metallialan yritysten johtajia. Haastattelutulosten perusteella alettiin suunnitella digitaitoja mittaavaa testiä sekä digitutorkoulutusten sisältöä. Hanketta markkinoitiin yrityksille monin eri tavoin. Hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten tuotantotyöntekijöiden taidot testattiin hankkeessa suunnitellulla testillä ja yrityksille tehtiin yrityskohtaiset testitulosraportit. Työväen Sivistysliitto järjesti koulutukset digitutorin tehtävään ryhtyville metallialan tuotantotyöntekijöille. Tutor-koulutuksessa päivitettiin tieto- ja viestintätekniikkataitoja sekä opiskeltiin tutorin pedagogisia taitoja. Koulutuksen jälkeen tutorit aloittivat omassa toimipisteessään tutor-toiminnan. Koulutusten onnistumista ja tutor-mallin toimivuutta kartoitettiin kyselytutkimuksilla hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeen aikana muodostuneen yhteistyöverkoston tavoitteena on työelämän digitaitojen kehittämiseen tähtäävän tutor-mallin jalkauttaminen osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Hanke tuotti myös tutkimustietoa työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikkataidoista, olemassa olevien ongelmien ratkaisukäytännöistä kohdeyrityksissä, digitalisaation tuomista muutoksista sekä työn tulevaisuuden näkymistä.
Digitutor-mallista luotiin sähköinen työkalupakki, joka on vapaasti hyödynnettävissä hankkeen nettisivuilla. Hankkeessa tehdyn tutkimuksen avulla kartoitettiin alan erityistarpeita tieto- ja viestintätekniikan osaamispulmiin liittyen. Hanketta ja siihen liittyviä tutkimustuloksia esiteltiin useissa seminaareissa ja tapahtumissa. Kehitetty tutor-malli pitää sisällään konkreettiset askeleet tutorien valinnasta, tutorien kouluttamisesta sekä työntekijöiden taitojen testaamisesta aina varsinaisen tutor-toiminnan käynnistämiseen. Tutor-malli on levitettävissä ja sovellettavissa eri aloille. Hankkeessa kehitetty digitesti ja koulutusmateriaali jäävät avoimeen käyttöön hankkeen kotisivuille. Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori oli Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE) ja osatoteuttajana toimi Työväen Sivistysliitto (TSL). Hankkeessa oli mukana myös työnantaja- sekä työntekijäliittoja.