|
|
|
Hankekoodi: S21100
Hankkeen nimi: Matkalla työelämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Väestöliitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0202602-8
Jakeluosoite: Kalevankatu 16 A
Puhelinnumero: 09 228050
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.vaestoliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Gunta Ahlfors
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: gunta.ahlfors(at)vaestoliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406530057
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Matkalla työelämään
Matkalla työelämään –hankkeessa luodaan uusi ja kustannustehokas työhön, koulutukseen tai yrittäjyyteen ohjaava mentorointimalli kotivanhemmuuden tai terveydellisten syiden vuoksi pitkään poissa työmarkkinoilta olleille maahanmuuttajille. Vapaaehtoisten mentorien toimintana toteutettava mentorointimalli edistää kohderyhmän työllistymistä, pääsyä koulutukseen tai ryhtymistä yrittäjäksi. Monisektoriseen yhteistyöhön perustuva mentorointimalli kehitetään yhdessä järjestötoimijoiden, työvoimaviranomaisten, kuntien ja oppilaitosten kanssa.
Mallia kehitetään pilotoimalla vähintään 90 maahanmuuttajalle mentorointia, jossa järjestösektorin rekrytoimat vapaaehtoiset ja opiskelijat mentoroivat TE-toimiston ja järjestöjen kautta aktoreiksi valikoituneita, vapaaehtoisesti osallistuvia työelämään suuntaavia maahanmuuttajia. Hanketoimintaan osallistuvien mentorointi on aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa päämääränä on maahanmuuttajan työllistyminen, koulutukseen pääsy tai yrittäjäksi ryhtyminen.
Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajien, erityisesti naisten työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisriskin pienentäminen uuden toimintamallin avulla.
Hankkeen toimintoja ovat
1) pienryhmämentorointi ja mentorointikoulutukset pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden, kotoutumiskoulutusten ulottumattomissa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi,
2) valtakunnallisen mentorointimallin kehittäminen pilotoinnin kokemusten pohjalta sekä
3) aineistontuotanto: nettikurssin tuottaminen vapaaehtoisille mentoreille sekä verkkopohjainen tietolähde työvoimaneuvojien käyttöön vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien palveluohjauksen helpottamiseksi.
Hankkeen tuloksena toimintaan osallistuneiden pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllistyminen, koulutukseen siirtyminen ja yrittäjyys helpottuu. Tavoitteena on, että vähintään puolet pilottitoimintaan osallistuneista on löytänyt työpaikan tai hakeutunut koulutukseen 6-8 kuukautta kestävän mentorointiprosessin päättyessä. Vapaaehtoisilla mentoreilla ja työvoimaneuvojilla eri puolilla Suomea on käytössään välineitä tehokkaaseen ohjaukseen. Kunnilla, oppilaitoksilla, järjestöillä ja valtion (myöhemmin maakuntien) toimijoilla on käytettävissään monisektorinen toimintamalli, jossa erilaiset toimijat pystyvät yhdessä edistämään maahanmuuttajan työllistymistä yksilöllisesti ja tehokkaasti. Eri toimijat ovat tietoisia uudesta mentorointimallista ja mallia sovelletaan eri puolilla maata. Malli helpottaa kolmannen sektorin kanssa linkittymistä.
Hanke tuottaa valtakunnallisia tuloksia (mentorointimalli, nettikurssi, palveluohjauksen apuväline) ja toteuttaa toimintaa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella. Yhteistyökumppaneina ovat Stadin aikuisopisto, Uudenmaan Martat, Pohjois-Pohjanmaan Martat, Monik ry, Fida, Monika-Naiset Liitto ry, Vantaan Nicehearts ry, Oulun kaupunki, Suomen Diakoniaopisto, Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistojen kanssa rakennetaan yhteistyösuhde. Hankkeen päätyttyä toimintatapa jää elämään Väestöliitto ry:n toimintana, TE-toimistojen työvoimapalveluissa sekä muiden järjestöjen ja oppilaitosten arjessa. Mentorointimallista tulee yksi työkalu maahanmuuttajien heterogeenisen ryhmän yksilöllisessä ohjaamisessa työmarkkinoille ja siten työllisyysasteen kohottamisessa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat kotoutumiskoulutuksen keskeyttäneet tai kotoutumiskoulutuksen jälkeen työmarkkinoiden ulkopuolella perhesyistä (hoitovapaa, ketjuttuneet vanhempainvapaat ja hoitovapaat) tai terveydellisistä syistä olleet maahanmuuttajat. Suurin osa kohderyhmästä on naisia.
Tavoitteena on heidän työllistymisensä helpottaminen ja nopeuttaminen.
Välillisinä kohderyhminä voidaan erottaa ammattilaiset, jotka työskentevät maahanmuuttajien työllistymiskysymysten parissa (TE-toimistot) sekä järjestötoimijat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös vapaaehtoiset kantaväestön edustajat, jotka rekrytoidaan toimimaan mentoreina. Yhteistyöjärjestöjen aktiivit laajemminkin ovat yksi välillinen kohderyhmä, johon vaikuttamalla vaikutetaan maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen ja hyvinvointiin asenneilmastoon vaikuttamalla ja monikulttuurisuusosaamista lisäämällä.
Hyödynsaajia ovat myös työllistyvien henkilöiden perheenjäsenet, joiden hyvinvointiin työllistymisen tuomat lisätulot ja vahvistuva mielen hyvinvointi vaikuttaa. Työllistyvä vanhempi antaa roolimallin jälkikasvulle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 292
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 244 186
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 158
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 325 582
Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Helsingin, Oulun
Kunnat: Oulu, Espoo, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Luonnonvarojen kestävä käyttö edistyy välillisesti arjen hallinnan paranemisen ja siihen kouluttamisen kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Arjen koulutuksissa puhutaan kierrätyksestä, jolloin materiaalien taloudellinen käyttö edistyy kotitalouksissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Kun maahanmuuttajien potentiaalinen työvoima ja osaaminen saadaan paremmin elinkeinoelämän palvelukseen, vahvistuu paikallinen elinkeinorakenne. Maahanmuuttajilla on paljon käyttämätöntä osaamista työntekijöinä ja yrittäjinä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 8 |
| Yrittäjyyteen lähtevät osallistujat voivat tuottaa myös aineettomia tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Uuden aineettoman palvelun kehittäminen lähellä ihmisten asuinpaikkaa tuottaa välillisesti järkevää liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Mentorointiin osallistujien maahanmuuttajien hyvinvointi paranee kun heidän kokemuksensa osallisuudesta ja toimijuudesta paranee. Heidän perheidensä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi vahvistuu mentorointitoiminnan ja kehitettävän mallin ansiosta. Lasten koulumenestys ja työllistymisodote paranee vanhempien tilanteen parantuessa. Yhteiskunnan mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa paranee kun ihmisten tukiriippuvuus saadaan katkaistua. Työllistyminen on yksi suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä maahanmuuttajien integroitumista edistävä tekijä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä lastenhoidosta työelämään. Maahanmuuttajien ja kantaväestön tasa-arvo edistyy hankkeen seurauksena kun työllisyyserot kapenevat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus paranee kun maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteiden ero kapenee. Maahanmuuttajien stigmatisoiminen ja syrjintä voi vähetä, kun heidän nähdään onnistuvan työllistymisessä. Syrjinnän ja ennakkoluulojen välinen kierre voidaan katkaista. Hankkeen avulla vahvistetaan monikulttuurista yhteiskuntaa ja mahdollisetetaan ennakkoluulojen väheneminen eri väestöryhmien välillä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 0 |
| Vuorovaikutus kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä luo mahdolisuuksia kulttuuristen tekijöiden ymmärtämiseen, jakamiseen ja arvostamiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Työllistymisen ja kantaväestön parissa verkostoitumisen vahvistuminen parantaa myös maahan muuttaneen väestön mahdollisuuksia oppia uusia ajattelutapoja ja hankkia koulutusta. Näin myös ympäristön kannalta kestävä kehitys mahdollistuu kun tieto kestävän kehityksen edellyttämistä elintavoista saavuttaa vähän koulutettuja maahanmuuttajia entistä paremmin. | ||
Matkalla työelämään –hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu uutta työhön, koulutukseen tai yrittäjyyteen ohjaavaa mentorointimallia kotivanhemmuuden tai terveydellisten syiden vuoksi pitkään poissa työmarkkinoilta olleille maahanmuuttajille. Vapaaehtoisten mentorien toimintana toteutettava mentorointimalli edistää kohderyhmän työllistymistä, pääsyä koulutukseen tai ryhtymistä yrittäjäksi. Mentorointimallia on kehitetty yhdessä järjestötoimijoiden, kuntien, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Mallia on kehitetty pilotoimalla 84 maahanmuuttajalle mentorointia, jossa vapaaehtoiset ovat mentoroineet työelämään suuntaavia maahanmuuttajaosallistujia. Hanketoimintaan osallistuvien mentorointi on ollut aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa päämääränä on ollut maahanmuuttajan työllistyminen, koulutukseen pääsy tai yrittäjäksi ryhtyminen.
Hankkeen päätavoitteena on ollut maahanmuuttajien, erityisesti naisten työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisriskin pienentäminen uuden toimintamallin avulla.
Hankkeen toimintoja ovat olleet
1) mentorointi ja koulutukset,
2) mentorointimallin kehittäminen pilotoinnin kokemusten pohjalta sekä
3) aineistontuotanto.
Hankkeen tuloksena toimintaan osallistuneiden pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllistyminen, koulutukseen siirtyminen ja yrittäjyys on helpottunut. Osallistujista jopa 71% on päässyt elämässään eteenpäin: 32% on työllistynyt mentoroinnin päättyessä, 8% on siirtynyt työharjoitteluun ja 31% koulutukseen. Hankkeen tulostavoitteena oli, että vähintään puolet pilottitoimintaan osallistuneista on löytänyt työpaikan tai hakeutunut koulutukseen 6-8 kuukautta kestävän mentorointiprosessin päättyessä. Tulostavoite ylitettiin selvästi. Toisena tulostavoitteena oli, että maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot ovat laajentuneet ja työmarkkinataidot parantuneet. Myös tämä tavoite on saavutettu osallistujien loppukyselyn tulosten perusteella. Nekin, jotka eivät mentoroinnin päättyessä olleet työllistyneet tai päässeet koulutukseen, olivat palautteiden perusteella löytäneet itselleen tärkeät verkostot ja uudet mahdollisuudet työhakutaitojensa parantamiseen. Kolmantena tulostavoitteena oli kehittää eri toimijoiden yhteistyön malli maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Tämä tulostavoite saavutettiin osittain. Hankkeen aikana osallistujien ohjaaminen juuri heille sopivimpaan toimintaan eri toimijoiden välillä edistyi kohtuullisen hyvin. Eri tahojen markkinointikanavien käytön haasteeksi muodostui eri yhteistyökumppaneiden fokusointi tietynlaiseen asiakassegmenttiin, joka ei aina ollut sama kuin hankkeella.
Hankkeen tuotoksia ovat mentoroinnin läpikäyneiden henkilöiden työllistyminen ja työelämätaitojen kehittyminen, mentorointimalli, verkkokurssi osallistujille ja mallin tulosten esite painettuna ja verkossa. Keskeisiä yhteistyökumppaneina ovat olleet Nicehearts ry, Fida, Monika-Naiset Liitto ry, Vantaan Venäläinen Klubi ry, Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Uudenmaan TE-toimiston kanssa kaavailtua aktiivista yhteistyösuhdetta ei syntynyt TE-toimiston rajallisten resurssien vuoksi.
Hankkeen päätyttyä hankkeen opit jäävät elämään osana Väestöliitto ry:n jatkuvaluonteista Womento-mentorointitoimintaa ja muiden järjestöjen ja oppilaitosten arjessa mentorointia harjoittavien M3-verkoston jäsentahojen työssä.
Linkit verkosta löydettäviin materiaaleihin:
Matkalla työelämään hankkeen nettisivu (josta löytyy myös linkit kaikkiin alla mainittuihin nettisivuihin):
http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/matkalla_tyoelamaan/
Matkalla työelämään -hankkeen työuramentorointimalli:
http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/11059884/Mentorointimalli+2020.jpg
Verkkokurssi mentorointiin osallistuville:
http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/matkalla_tyoelamaan/nettikurssi-tyokaluja-mentoroint/
Mallin ja hankkeen tulosten esite:
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/72637026174e108bd213ee57e2c2ba3c/1594909578/application/pdf/11066101/Matkalla%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n%20tulokset%202020.pdf
Osallistujien kokemukset hankkeesta:
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/a7ce9d7fbe5a762523c004cffdf409a5/1594808748/video/mp4/11492634/Osallistujien_kokemukset.mp4