Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21100

Hankkeen nimi: Matkalla työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Väestöliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202602-8

Jakeluosoite: Kalevankatu 16 A

Puhelinnumero: 09 228050

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.vaestoliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Gunta Ahlfors

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: gunta.ahlfors(at)vaestoliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406530057

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkalla työelämään

Matkalla työelämään –hankkeessa luodaan uusi ja kustannustehokas työhön, koulutukseen tai yrittäjyyteen ohjaava mentorointimalli kotivanhemmuuden tai terveydellisten syiden vuoksi pitkään poissa työmarkkinoilta olleille maahanmuuttajille. Vapaaehtoisten mentorien toimintana toteutettava mentorointimalli edistää kohderyhmän työllistymistä, pääsyä koulutukseen tai ryhtymistä yrittäjäksi. Monisektoriseen yhteistyöhön perustuva mentorointimalli kehitetään yhdessä järjestötoimijoiden, työvoimaviranomaisten, kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Mallia kehitetään pilotoimalla vähintään 90 maahanmuuttajalle mentorointia, jossa järjestösektorin rekrytoimat vapaaehtoiset ja opiskelijat mentoroivat TE-toimiston ja järjestöjen kautta aktoreiksi valikoituneita, vapaaehtoisesti osallistuvia työelämään suuntaavia maahanmuuttajia. Hanketoimintaan osallistuvien mentorointi on aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa päämääränä on maahanmuuttajan työllistyminen, koulutukseen pääsy tai yrittäjäksi ryhtyminen.

Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajien, erityisesti naisten työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisriskin pienentäminen uuden toimintamallin avulla.

Hankkeen toimintoja ovat
1) pienryhmämentorointi ja mentorointikoulutukset pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden, kotoutumiskoulutusten ulottumattomissa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi,
2) valtakunnallisen mentorointimallin kehittäminen pilotoinnin kokemusten pohjalta sekä
3) aineistontuotanto: nettikurssin tuottaminen vapaaehtoisille mentoreille sekä verkkopohjainen tietolähde työvoimaneuvojien käyttöön vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien palveluohjauksen helpottamiseksi.
Hankkeen tuloksena toimintaan osallistuneiden pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllistyminen, koulutukseen siirtyminen ja yrittäjyys helpottuu. Tavoitteena on, että vähintään puolet pilottitoimintaan osallistuneista on löytänyt työpaikan tai hakeutunut koulutukseen 6-8 kuukautta kestävän mentorointiprosessin päättyessä. Vapaaehtoisilla mentoreilla ja työvoimaneuvojilla eri puolilla Suomea on käytössään välineitä tehokkaaseen ohjaukseen. Kunnilla, oppilaitoksilla, järjestöillä ja valtion (myöhemmin maakuntien) toimijoilla on käytettävissään monisektorinen toimintamalli, jossa erilaiset toimijat pystyvät yhdessä edistämään maahanmuuttajan työllistymistä yksilöllisesti ja tehokkaasti. Eri toimijat ovat tietoisia uudesta mentorointimallista ja mallia sovelletaan eri puolilla maata. Malli helpottaa kolmannen sektorin kanssa linkittymistä.

Hanke tuottaa valtakunnallisia tuloksia (mentorointimalli, nettikurssi, palveluohjauksen apuväline) ja toteuttaa toimintaa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella. Yhteistyökumppaneina ovat Stadin aikuisopisto, Uudenmaan Martat, Pohjois-Pohjanmaan Martat, Monik ry, Fida, Monika-Naiset Liitto ry, Vantaan Nicehearts ry, Oulun kaupunki, Suomen Diakoniaopisto, Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistojen kanssa rakennetaan yhteistyösuhde. Hankkeen päätyttyä toimintatapa jää elämään Väestöliitto ry:n toimintana, TE-toimistojen työvoimapalveluissa sekä muiden järjestöjen ja oppilaitosten arjessa. Mentorointimallista tulee yksi työkalu maahanmuuttajien heterogeenisen ryhmän yksilöllisessä ohjaamisessa työmarkkinoille ja siten työllisyysasteen kohottamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat kotoutumiskoulutuksen keskeyttäneet tai kotoutumiskoulutuksen jälkeen työmarkkinoiden ulkopuolella perhesyistä (hoitovapaa, ketjuttuneet vanhempainvapaat ja hoitovapaat) tai terveydellisistä syistä olleet maahanmuuttajat. Suurin osa kohderyhmästä on naisia.

Tavoitteena on heidän työllistymisensä helpottaminen ja nopeuttaminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä voidaan erottaa ammattilaiset, jotka työskentevät maahanmuuttajien työllistymiskysymysten parissa (TE-toimistot) sekä järjestötoimijat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös vapaaehtoiset kantaväestön edustajat, jotka rekrytoidaan toimimaan mentoreina. Yhteistyöjärjestöjen aktiivit laajemminkin ovat yksi välillinen kohderyhmä, johon vaikuttamalla vaikutetaan maahanmuuttajavanhempien työllistymiseen ja hyvinvointiin asenneilmastoon vaikuttamalla ja monikulttuurisuusosaamista lisäämällä.

Hyödynsaajia ovat myös työllistyvien henkilöiden perheenjäsenet, joiden hyvinvointiin työllistymisen tuomat lisätulot ja vahvistuva mielen hyvinvointi vaikuttaa. Työllistyvä vanhempi antaa roolimallin jälkikasvulle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 334

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 165

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 158

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 148 220

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Oulun

Kunnat: Espoo, Oulu, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustaksi on kartoitettu tutkimus- ja selvitystieto maahanmuuttajien työllistymisen tasa-arvotilanteesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä lastenhoidosta työelämään.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ks. hankkeen tavoitteet. Naisten työllistymisen erityinen tuki heijastuu suoraan tasa-arvon edistymiseen. Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta päätavoitteen edistyminen vaikuttaa suoraan myös tasa-arvoa edistävästi, kun naisten työllistyminen edistyy.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Luonnonvarojen kestävä käyttö edistyy välillisesti arjen hallinnan paranemisen ja siihen kouluttamisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Arjen koulutuksissa puhutaan kierrätyksestä, jolloin materiaalien taloudellinen käyttö edistyy kotitalouksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Kun maahanmuuttajien potentiaalinen työvoima ja osaaminen saadaan paremmin elinkeinoelämän palvelukseen, vahvistuu paikallinen elinkeinorakenne. Maahanmuuttajilla on paljon käyttämätöntä osaamista työntekijöinä ja yrittäjinä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Yrittäjyyteen lähtevät osallistujat voivat tuottaa myös aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Uuden aineettoman palvelun kehittäminen lähellä ihmisten asuinpaikkaa tuottaa välillisesti järkevää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Mentorointiin osallistujien maahanmuuttajien hyvinvointi paranee kun heidän kokemuksensa osallisuudesta ja toimijuudesta paranee. Heidän perheidensä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi vahvistuu mentorointitoiminnan ja kehitettävän mallin ansiosta. Lasten koulumenestys ja työllistymisodote paranee vanhempien tilanteen parantuessa. Yhteiskunnan mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa paranee kun ihmisten tukiriippuvuus saadaan katkaistua. Työllistyminen on yksi suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä maahanmuuttajien integroitumista edistävä tekijä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä lastenhoidosta työelämään. Maahanmuuttajien ja kantaväestön tasa-arvo edistyy hankkeen seurauksena kun työllisyyserot kapenevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus paranee kun maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteiden ero kapenee. Maahanmuuttajien stigmatisoiminen ja syrjintä voi vähetä, kun heidän nähdään onnistuvan työllistymisessä. Syrjinnän ja ennakkoluulojen välinen kierre voidaan katkaista. Hankkeen avulla vahvistetaan monikulttuurista yhteiskuntaa ja mahdollisetetaan ennakkoluulojen väheneminen eri väestöryhmien välillä.
Kulttuuriympäristö 10 0
Vuorovaikutus kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä luo mahdolisuuksia kulttuuristen tekijöiden ymmärtämiseen, jakamiseen ja arvostamiseen.
Ympäristöosaaminen 0 5
Työllistymisen ja kantaväestön parissa verkostoitumisen vahvistuminen parantaa myös maahan muuttaneen väestön mahdollisuuksia oppia uusia ajattelutapoja ja hankkia koulutusta. Näin myös ympäristön kannalta kestävä kehitys mahdollistuu kun tieto kestävän kehityksen edellyttämistä elintavoista saavuttaa vähän koulutettuja maahanmuuttajia entistä paremmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-