Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21101

Hankkeen nimi: Voi hyvin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Talouspalvelut, Ratatie 22

Puhelinnumero: +358 40 6830 156

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: VANTAA

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KANTOLA TARJA KRISTIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.kantola(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 6830 156

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

- Tavoitteet

Tavoitteena on tukea yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä tunnistamaan oman työhyvinvointinsa kriittiset kohdat ja haasteet sekä huolehtimaan itse omasta hyvinvoinnistaan osana arkista toimintaansa ja yritystoiminnan kehittämistä joko yhdessä muiden yrittäjien kanssa tai muilta oppia ja vertaistukea saaden ja sitä antaen. Hankkeen tavoitteena on myös luoda joustava malli ja sitä tukevia käytänteitä, joilla jatkossakin tuetaan yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän hyvinvointia osana yrityksen toiminnan kehittämistä ja testata tämän mallin ja käytänteiden toimivuutta yrittäjän arjessa. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan hakemuksessa yrittäjää tai ammatinharjoittajaa, joka työllistää vain itsensä, ja mikroyrittäjällä yrittäjää, joka työllistää vuositasolla alle 10 työntekijää itsensä mukaan lukien.

- Toteutus

Kahden vuoden (1.1.2018 - 31.12.2019) hanke käynnistyy yritysten rekrytoinnilla yhteistyössä Uudenmaan yrittäjät ry:n kanssa. Tämän jälkeen varsinainen hankkeen toiminta jaksottuu neljään toimintakauteen. Kukin toimintakausi alkaa uusien, hankkeen toimintaan mukaan tulevien yritysten kanssa NeedCamp-vaiheella. Vaiheessa tutustutaan hankkeeseen osallistuvien yrittäjien arkeen ja tunnistetaan kunkin yrittäjän kanssa yhdessä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät vahvuudet, tarpeet ja haasteet, niin että kukin yrittäjä voi luoda henkilökohtaisen kehityssuunnitelman työhyvinvoinnin tueksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tämän jälkeen yrittäjä voi osallistua oman valintansa mukaan 1-3 toiminnalliseen osioon (ActCamps). Lopuksi arvioidaan yhdessä yrittäjän kanssa saavutetut tulokset ja jatkosuunnitelmat hyväksi havaittujen toimintatapojen ja muutosten juurruttamiseksi yrittäjän arkeen (EvalCamp). Mikäli kehityskohteita on useampia, on yrityksen osallistuminen mahdollista jakaa myös useammalle toimintakaudelle. Hankkeen eteneminen on avattu tarkemmin seuraavassa:

1. NeedCamp: Hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja yrittäjäkohtaiset kehityssuunnitelmat
Tutustuminen hankkeeseen osallituvan yrittäjän arkeen (kesto 1 pv)
Yrittäjän hyvinvointitarpeiden kartoitus ja yrittäjäkohtaisen kehityssuunnitelman räätälöinti; yhteinen face2face tapaaminen (kesto 1 ap tai ip)

2. ActCamps: Toiminnalliset, yrityksen johtamista ja kehittämistä koskevat ja hyvinvointia tukevat kokonaisuudet

Yrittäjän kanssa luodaan hänelle parhaiten soveltuva kehityspolku, joka koostuu vaihtoehtoisista eri sisältöisistä ja eri tavoin toteutettavista toiminnallisista Campeistä, jotka voidaan toteuttaa face2face tai digitaalisesti toteutettavina tapaamisina ja työskentelynä. ActCampit koostuvat myös vertaisohjauksesta, jossa hyödynnetään digitaalista Camp-kanavaa.

Yrittäjän valittavissa olevat osallistavat, toiminnalliset ja yhteisöllisyyttä luovat Campit (1-3 kpl), joiden toteutus vaihtelee sisällön mukaan:
2.1 FutuCamp, Yrittäjän/mikroyrittäjän tulevaisuusskenaariotyöskentely
2.2 SelfCamp, Itsensä johtaminen
2.3 LeanCamp, Työtoiminnan ja sen sujuvuuden kehittäminen
2.4 MultiCamp, Yrittämisen ja muun elämän tasapainottaminen
2.5 HealthCamp, Yrittäjän terveys ja hyvinvointi

3. EvalCamp: Hyvinvoinnin arviointi ja jatkosuunnitelmat

Yrittäjän/yrityksen osalta hanke päättyy osioon, jossa arvioidaan työhyvinvoinnin eteneminen hankkeen aikana ja hahmotetaan lähitulevaisuus jatkohaasteineen ja hyvinvoinnin askelineen. Tavoitteena on, että vertaistoimintaan keskittyvä digitaalinen Camp-kanava jää toimimaan myös hankkeen jälkeen.

- Tulokset

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneet yrittäjät pystyvät huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan osana kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja osana yrityksensä kehittämistä ja arkea. Hyvinvoinninnista huolehtimista tukee osallistuminen vertaistoimintaan, joka tapahtuu pääosin digitaalisesti Camp-kanavan mahdollistamana. Hankkeen tuloksena yrittäjän pystyvyysuskomukset ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat vahvistuneet. Hankkeessa on tuotettu ja testattu toimintamalli ja käytänteitä, jotka tukevat yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän hyvinvointia osana arkista työtoimintaa.

- Horisontaaliset periaatteet
Horisontaaliset periaatteet huomioidaan koko hankkeen ajan. Tarvekartoitus- ja tunnistusvaiheessa ja tukitoimia suunniteltaessa tiedostetaan mahdolliset sukupuolispesifit erot. Toimintoja ei kuitenkaan kohdenneta erityisesti nais- tai miesyrittäjille. Sen sijaan tunnistetaan erilaisten toimenpiteiden houkuttelevuus eri sukupuolta edustavien yrittäjien keskuudessa. Hankkeessa panostetaan sukupuolistereotypioiden murtamiseen, jolloin työn ja perheen tai työn ja muun elämän tasapainottamista ei käsitellä erityisesti naisyrittäjien ongelmana vaan kaikkia yrittäjiä koskevana tematiikkana, johon voidaan ottaa monenlaisia lähestymistapoja yrittäjien tarpeista lähtien. Voi hyvin –hanke edistää erityisesti yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti kehittäen, huomioiden yksilön hyvinvoinnin ja yrityksen toiminnan yhteenkietoutumisen. Hyvinvoinnin edistäminen on näin ollen hankkeen ydintä ja läsnä hankkeen toteutuksessa kokonaisuudessan sisältyen kaikkiin Camp'eihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat hankkeeseen osallistuvat Uudellamaalla toimivat yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät sekä hankkeen tilaisuuksiin osallistuvat muut yrittäjät.

Uudenmaan Yrittäjät on lupautunut toimimaan kumppanina yritysten rekrytoinnissa rahoituspäätöksen tultua. Hankkeeseen rekrytoidaan kuitenkin osallistujiksi myös yrittäjiä, jotka eivät ole yritysjärjestöjen tai -verkostojen jäseniä. Laurea-amk on parhaillaan käynnistämässä tiivistä liiketalouteen fokusoituvaa yhteistyötä Lohjalla ja Hyvinkäällä keskustan kivijalkamyymälöiden kanssa, mikä yhteistyö auttaa myös yritysten rekrytoinnissa Voi hyvin -hankkeeseen.

Hankkeeseen ovat alustavasti lupautuneet mukaan seuraavat yrittäjät:

- Anna Grönqvist, AnnaG:n hyvinvointipalvelut - AnnaG:s service för välbefinnande; Porvoontie 157, 07700 Loviisa; +358 40 5833865 (yksinyrittäjä, sote)
- Päivi Lipponen, Hoitopalvelu Hermion; Vadelmapolku 6, 06100 Porvoo, +358 50 3852541 (yksinyrittäjä, sote)
- Eeva-Liisa Kangas, Kotihoitopalvelu- Hemvårdsservice Antoka Oy; Puustellintie 3, 06100 Porvoo, +358 0400 717550; (mikroyrittäjä, sote)
- Tarja Hämäläinen, Majatalo Loviisa - Gasthaus Loviisa; Sibeliuksenkatu 3, 07900 Loviisa, +358 40 8357997 (yksinyrittäjä, matkailu)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Uudenmaan Yrittäjien jäsenyritykset, jotka saavat järjestönsä kautta tietoa hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ammattikorkeakoulun sote-opiskelijat, jotka hankkeeseen osallistumalla voivat kehittää ammatillista osaamistaan työhyvinvoinnin alueella erityisesti yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän työhyvinvoinnin haasteisiin paneutuen. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös mukana Kisakallion liikunnanohjaajaopiskelijat ja opettajat, jotka osallistuvat HealthCampin suunnitteluun ja toteutukseen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös työhyvinvoinnin kehittämisen parissa työskentelevät toimijat ja myös suurempien yritysten osallistujat hankkeen tilaisuuksissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 562

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 562

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 804

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 804

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Raaseporin, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Lapinjärvi, Vihti, Järvenpää, Espoo, Lohja, Pukkila, Sipoo, Tuusula, Myrskylä, Hyvinkää, Pornainen, Askola, Vantaa, Porvoo, Nurmijärvi, Hanko, Kirkkonummi, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Raasepori, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa on noin 84 000 naisyrittäjää, kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjistä kolme neljäsosaa on yksinyrittäjiä, miehillä vastaava osuus on 63 prosenttia. Naiset toimivat miehiä useammin yrittäjänä osa-aikaisesti tai sivutoimisesti. Myös palveluyrittäjyys on naisilla yleisempää. Tutkimusten mukaan odotettu taloudellinen menestys on naisilla pienempi motivaattori yrittäjäksi ryhtymiselle kuin miehillä. Sen sijaan naisilla korostuvat perhe, hyvän elämän tavoittelu ja työtyytyväisyys, jossa riittävä toimeentulo on turvattu. Terveyden näkökulmasta, naiset elävät miehiä pidempään, mutta oireilevat ja hakevat myös apua oireisiinsa miehiä herkemmin. Esimerkiksi masennus on naisilla miehiä yleisempää. Naisilla yksinyrittäjinä/mikroyrittäjinä korostuvat työelämän ja arjen yhteen sovittamisen ja ajankäytön haasteet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Voi Hyvin –hankkeen markkinoinnissa huomioidaan erilaiset motivaatiotekijät hankkeen toimintaan osallistumiselle. Toiminnasta pyritään tekemään molempia sukupuolia houkuttelevaa. Hankkeessa huomioidaan tarvekartoitus/-tunnistusvaiheessa jokaisen yrittäjän tavoitteet ja tarpeet omalle työhyvinvoinnille ja yritystoiminnalle. Tukitoimet räätälöidään yrittäjälle sopiviksi. Tarvekartoitusvaiheessa ja tukitoimia suunniteltaessa tiedostetaan mahdolliset sukupuolispesifit erot. Mitään toimintoja ei kuitenkaan kohdenneta erityisesti nais- tai miesyrittäjille. Sen sijaan tunnistetaan erilaisten toimenpiteiden houkuttelevuus eri sukupuolta edustavien yrittäjien keskuudessa. Erityisesti pyritään panostamaan sukupuolistereotypioiden murtamiseen, jolloin esimerkiksi työn ja perheen tai työn ja muun elämän tasapainottamista ei käsitellä erityisesti naisyrittäjien ongelmana vaan kaikkia yrittäjiä jollain tasolla koskevana tematiikkana, johon voidaan ottaa monenlaisia lähestymistapoja yrittäjien tarpeista lähtien. Tarvekartoitusvaiheen perusteellisuus mahdollistaa yrittäjien herättelyn tunnistamaan myös sellaisia kehittämisen aihepiirejä, jotka eivät välttämättä ensimmäisenä itselle tule mieleen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Voi hyvin –hankkeessa tarkastellaan digitalisaation tuomia mahdollisuuksia yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien arjessa sekä oman hyvinvoinnin että oman yritystoiminnan tukena. Näin samalla tuetaan aineetonta taloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Yritysten menestys ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan se edellyttää panostamista myös yrittäjien ja yritysten henkilöstön hyvinvointiin. Erityisesti yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien resurssit hyvinvoinnista huolehtimiseen ovat rajalliset. Näin Voi hyvin –hanke tukee toimenpiteillään Uudenmaan elinkeinorakenteen monipuolista kehittämistä, luoden tilaa myös pienille toimijoille toimia kestävästi, omaa hyvinvointia samalla rakentaen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Voi hyvin –hankkeen keskiössä on yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän työhyvinvoinnin ja sitä tukevan mallin, käytänteiden ja myös palveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Voi hyvin –hanke edistää erityisesti yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti kehittäen, huomioiden hyvinvoinnin ja työtoiminnan yhteenkietoutumisen. Hyvinvoinnin kehittäminen ja sen mallintaminen yksinyrittäjän/mikroyrittäjän näkökulmasta on hankkeen ydintä. Yrittäjän sisäisen motivaation vahvistuminen hyvinvoinnin edistämiseen ja minäpystyvyyden vahvistuminen.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Voi hyvin -hanke tukee sekä nais- että miesyrittäjiä kokonaisvaltaisesti yrittäjänä toimimisessa ja oman hyvinvoinnin huomioimisessa. Toimintoja ei kohdenneta erityisesti kummallekaan sukupuolelle. Silti tiedostetaan sukupuolten väliset erot, jolloin yrittäjyys ja hyvinvointi voivat saada erilaisia painotuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien resurssit panostaa omaan hyvinvointiinsa ovat rajalliset. Voi hyvin –hankkeen avulla yrittäjillä on entistä paremmat edellytykset tunnistaa oman toimintansa hyvinvointia tukevat ja haastavat erityispiirteet ja tulevaisuudessakin, hankkeen jälkeen, toimia niin, että yritystoiminta rakentuu hyvinvointia tukien. Näin yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien mahdollisuudet pärjätä omalla toimialalla isojen toimijoiden puristuksissa paranevat ja tuetaan heidän edellytyksiä kasvun polulle, luoden positiivista yrityskulttuuria, joka houkuttelee osaajia ja mahdollistaa kilpailun suurten toimijoiden rinnalla paremmin edellytyksin.
Kulttuuriympäristö 4 3
Yrittäjän hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu luontaisessa kulttuurisessa kontekstissa ja sen huomoiden (yrittäjän paikalliset ja alueelliset kulttuuriset kytkökset), mikä tukee paikallisen ja alueellisen kulttuuriympäristön kehittymistä ja yrittäjän toimijuutta siinä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Voi hyvin -hanke oli kaksivuotinen (2018 – 2019) ESR-rahoitteinen hanke, jota koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa olivat lähtökohtina yrittäjän omien voimavarojen ja minäpystyvyyden vahvistaminen kuin myös yrittäjän resilienssin vahvistaminen. Tavoitteena oli, että yrittäjät motivoituvat huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja edistämään sitä osana yrittäjyyttään ja muuta elämäänsä ja että yrittäjät saavat välineitä hyvinvointinsa edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteena oli myös luoda joustava malli, jolla ammattikorkeakoulut ja alueen oppilaitokset voivat jatkossakin tukea yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän hyvinvointia omalla alueellaan. Hankkeessa luotiin yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi portaali www.yrityshyva10.fi. Portaali toimii myös hankkeen jälkeen yrittäjien tukena sekä opiskelijoiden ja ohjaajien työvälineenä heidän edistäessään yrittäjien hyvinvointia osana opiskelijoiden opintoja ja yhteistyössä yrittäjien kanssa. Hankkeen tulokset on kiteytyneinä www.yrityshyva10.fi -portaalissa.

Hanke toteutettiin toisiaan seuraavina kehittämiskokonaisuuksina eli Camp’einä. Ensimmäisessä vaiheessa (NeedCamp) paneuduttiin kunkin yrittäjän hyvinvoinnin edistämiseen liittyviin tarpeisiin ja luotiin yrittäjäkohtainen polku hankkeessa. Tämän jälkeen yrittäjät osallistuivat oman valintansa mukaan yhdestä kolmeen toiminnalliseen osioon (ActCamps), joita olivat FutuCamp (Tulevaisuustyöskentely), DevelCamp (Työtoiminnan ja käytänteiden kehittäminen), Health Camp (Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen), SelfCamp (Itsensä johtaminen) ja MultiCamp (Yrittämisen ja muun elämän tasapainottaminen). Hanke päättyi yrittäjän osalta yrittäjäkohtaiseen arviointiin ja jatkosuunnitelmiin oman hyvinvoinnin edistämiseksi (EvalCamps), jotka toteutettiin käytännössä osana viimeisiä toiminnallisia Campejä.

Kumppaneina hankkeessa olivat Kisakallio Urheiluopisto ja Uudenmaan yrittäjät.

Hankkeessa mukana olleet yrittäjät saivat välineitä oman hyvinvointinsa edistämiseen. Hankkeessa luotiin myös toimintamalli ja käytänteitä yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi. Laurea ja Kisakallion testasivat ja loivat yhteistyön käytänteitä kohderyhmän hyvinvoinnin edistämiseksi Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Kisakallion Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden ja ohjaajien yhteistyönä. Hankkeessa luotu hyvinvointiportaali www.yrityshyva10.fi erilaisine yrittäjän hyvinvointia edistävine osioineen ja välineineen jää elämään yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi palvellen paitsi hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä myös laajemmin tätä kohderyhmää. Portaali on myös hankkeen jälkeen opiskelijoiden ja ohjaajien työvälineenä heidän paneutuessaan yrittäjän hyvinvointiin ja edistäessään sitä. Portaalia päivitetään hankkeen jälkeen Laurean toimesta ja osana myös mahdollisia tulevia hankkeita yksin- ja mikroyrittäjän hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 32 yrittäjää, joista on 24 yksinyrittäjää ja 8 mikroyrittäjää. Mukana olevat yrittäjät olivat eri alojen yrittäjiä: hyvinvointi, terveyden- ja kauneudenhoito ja optiikka (17); taloushallinto, isännöinti; vähittäiskauppa (5); käsi- ja taideteollisuus, graafinen (4); ravitsemus, matkailu ja tapahtumatuotanto (3); muovi- ja rakennusala (3). Yrittäjistä 28 on naisia ja 4 miehiä. Hankkeen keskeytti 4 yrittäjistä.

Lisätietoa: www.yrityshyva10.fi