Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21105

Hankkeen nimi: Action! Harrastustoimintaa Kuopiossa asuville kantasuomalaisille ja maahanmuuttajanuorille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen Piirijärjestö ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0975833-6

Jakeluosoite: Puijonkatu 9 B 20

Puhelinnumero: 0400570822

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.suomivenajaseura.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maria Karita Lepistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.lepisto(at)venajaseura.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400570822

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa Kuopiossa asuvia syrjäytymisvaarassa olevia 14-20-vuotiaita kantasuomalaisnuoria, maahanmuuttaja- ja pakolaisnuoria kuopiolaiseen opiskelu-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin konkreettisin keinoin tarjoamalla heille aktiivista ohjattua toimintaa, niin, että nuoret puhuvat nuorille ja toimivat keskenään. Mentoreina hankkeen nuorille voivat toimia mm. Valman opiskelijat sekä paikallisten nuorisojärjestöjen jäsenet.

Hankkeessa on kaksi toimintoa: kattavan esitteen tekeminen neljällä kielellä jaettavaksi mm. kouluihin, nuorisotaloihin, monikulttuurikeskus Kompassiin ja sosiaalitoimiston lastensuojeluyksikköön sekä konkreettisten harrastus- ja koulutusmahdollisuuksien tutuksi tekeminen toiminnan ja ohjauksen avulla.

Ensimmäisessä toiminnossa heti hankkeen alettua Kuopiossa olevista harrastus- ja koulutusmahdollisuuksista kootaan nelikielinen nelisivuinen esite selkosuomeksi, arabiaksi, venäjäksi ja englanniksi. Siinä esitellään laajasti eri palvelut, harrastusjärjestöt ja nuorisoasteen oppilaitokset sekä niiden yhteyshenkilöt. Esitteestä tulee A4-kokoinen tiivis ja värikäs tietopaketti, jota jaetaan mm. kouluissa, kymmenessä Kuopion alueella toimivassa nuorisotalossa, Kulttuuriareena 44:ssä ja monikulttuurikeskus Kompassissa, VAMOS-hankkeen tiloissa, lastensuojeluyksikössä ja pakolaisyksikössä. Jokaiseen esitteeseen tulee perustietojen lisäksi myös eri toimijoiden yhteyshenkilöiden yhteystiedot sekä maininta asianomaisten tahojen kielitaidosta. Esite tulee sähköisessä muodossa myös Suomi-Venäjä-Seuran nettisivuille ja sieltä sitä voivat jakaa sähköisesti muutkin tahot.

Toisessa toiminnossa jalkaudutaan syksyn aikana kouluihin, nuorten tapaamispaikkoihin, nuorisotaloille, monikulttuurikeskus Kompassiin ja Tyttöjen Talolle kertomaan hankkeen toiminnasta. Pyrimme löytämään nuoret aktiivisesti heitä etsimällä luokkien Watsapp-ryhmien, koulujen opinto-ohjaajien, nuorisotyöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden avulla ja toiminnastamme informoimalla myös perusopetuksen monikulttuurisilla luokilla (pakolaisopetuksessa), Savon ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajaopetuksen ryhmissä ja pakolaisyksikössä. Yhteistyökumppaneina ovat eri harrastusjärjestöt (mm. Kuopion 4H yhdistys ry, Kuopion parkourakatemia, Järvisissit) ja oppilaitokset (Sakky, Savonia). Viranomaisten ja nykyisten hankkeiden lisäksi hyödynnämme Facebookia nuorten rekrytoinnissa. Otamme selvää myös eri luokkien Whatsapp-ryhmistä, jotta viestiä hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista pystyisi välittämään sitä kautta, ja tiedustelemme myös Wilma-viestien käytön mahdollisuutta, jotta vanhemmat saisivat hankkeesta tiedon ja pystyisivät välittämään tiedon lapsilleen. Monissa kulttuureissa vanhemmat ovat mukana lasten kanssa päättämässä, mitä lapset harrastavat. Toiveissa tietenkin on, että nuoret ovat omasta vapaasta tahdostaan hankkeessa mukana. Hankkeessa järjestetään mm. keilausiltoja, ruuanlaittotapahtumia ja retkiä mentorinuorten kanssa yhdessä.

Hankkeen pedagogisena pohjana on konstruktiivinen yhdessä oppimisen teoria ja ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on löytää nuorille mielekästä tekemistä, madaltaa kynnystä eri oppilaitoksiin tutustumisessa ja ehkäistä syrjäytymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja. Hankkeessa pidetään tärkeänä myös rasisminvastaista työtä, koska yhdessä tekemällä nuoret oppivat tuntemaan eri kulttuureita ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa mukavan tekemisen ja yhteisten kiinnostuksen kohteiden parissa.

Tulkkeja käytetään oppilaitoksiin tutustuttaessa hyödyksi, jotta informatiivinen tieto tavoittaa nuoret. Harrastustoimintaan tutustuessa tulkkeja käytetään harkinnanvaraisesti, koska tarkoituksena on, että maahanmuuttajataustaiset mentorinuoret keskustelevat ja auttavat hankkeeseen osallistuvia nuoria. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että tekemällä ja osallistumalla eri harrastuksiin suomen kieltä pystytään käyttämään monipuolisesti, ja toivottavaa olisi, että nuoret alkaisivat myös itse käyttää suomen kieltä eri tilanteissa, mikä puolestaan helpottaa kotoutumista.

Hankkeen kokemukset kirjataan ylös paitsi hankeraportin myös pienimuotoisen hankejulkaisun muodossa. Julkaisussa kerrotaan, mitä hankkeessa on tehty, keitä hankkeeseen on osallistunut (nuorten iät, taustat, kansallisuudet), millaisia huomioita hankkeen aikana havainnoitiin, jotta tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa ja saman taustan omaavien nuorten kanssa työskentelyssä osattaisiin ottaa huomioon. Julkaisu on jatkossa hyödynnettävissä eri organisaatioiden, nuorten ja maahanmuuton parissa työskentelevien tahojen käytössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on Kuopion alueella asuvat syrjäytymisvaarassa olevat kantasuomalaiset, maahanmuuttaja- sekä pakolaistaustaiset nuoret. Ikähaitari on 14-20 vuotta, sillä pakolaisnuorten koulutuspolku ei ole samalla tavalla ikäsidonnainen kuin muilla. Toissijaisena kohderyhmänä ovat eri oppilaitoksissa jo opiskelevat maahanmuuttajanuoret.

Nuoret rekrytoidaan hankkeeseen Kompassin, Vamos-hankkeen, Etsivän nuorisotyön, venäjänkielisille maahanmuuttajille suunnatun Mosaiikki-lehden, pakolaisyksikön, koululuokkien Watsapp-ryhmien, koulujen Wilma-viestien (erityisesti Pohjantien, Neulamäen ja Saaristokaupungin koulut), SAKKY:n Valma-ryhmien, Nuorisotalojen, Kulttuuriareena 44:n ja kaupungin sosiaalityöntekijöiden ja koulujen opinto-ohjaajien avulla. Virastojen ja oppilaitosten työntekijöille lähetetään hankkeesta tietoa sekä sähköisesti että postitse. Nuorille käydään juttelemassa ja kertomassa hankkeesta nuorisotaloilla. On tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät henkilöt ovat hankkeesta tietoisia ja voivat ohjata nuoria hankkeen pariin, koska nuoret ovat luoneet luottamussuhteen näihin omiin tuttuihin työntekijöihinsä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten parissa työskentelevät viranomaiset, jotka saavat hankkeen kautta tukea ohjaus- ja kotouttamistyöhön. Välillisenä kohderyhmänä on myös Suomi-Venäjä-Seura, joka pyrki toiminnallaan lisäämään suomalaisten sekä venäjänkielisten välistä vuorovaikutusta ja ystävyyttä. Toimintamme on tuttua jo aikuiselle maahanmuuttajaväestölle – nuorten mukaan saaminen on yksi tulevaisuuden haaste. Kohderyhmänä on viime kädessä myös koko Kuopio, sillä hanke edistää laajasti maahanmuuttajanuorison hyvinvointia, kotoutumista sekä sosiaalista osallisuutta. Hanke ehkäisee nuorten syrjäytymistä sekä vähentää keskinäisiä ennakkoluuloja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 20 096

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 096

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 23 864

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 23 864

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naiset osallistuvat harrastustoimintaan miehiä aktiivisemmin. Harrastusmahdollisuuksia miettiessä tulee ottaa huomioon, että ne sopivat tasapuolisesti sekä miehille että naisille. Hanketta suunniteltaessa on kuultu maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten kanssa töitä tekeviä tahoja ja otettu huomioon heidän kokemuksensa sukupuolien jakautumisesta harrastuksissa. Esim. pakolaisnuoret tytöt saadaan liikuntaharrastuksen pariin helpoiten tarjoamalla sulkapallotunteja heille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Harrastustoiminnat valitaan niin, että ne sopivat molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeella pyritään tavoittamaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. On myös tärkeää, että nuoret oppisivat toimimaan eri sukupuolta olevien henkilöiden kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja, eli paperia esitteissä. Lisäksi harrastusmahdollisuudet valitaan niin, ettei ne kuormita luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Esitteiden jakelu Kuopion kaupunkialueella tapahtuu jalkaisin ja pyörällä. Harrastusmahdollisuuden valitaan niin, ettei niillä ole ilmastoon negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Harrastusmahdollisuuksiin valitaan myös luonnossa toteutettavia harrastuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Paperiset esitteet ovat helposti hävitettävää jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Paperin käyttö esitteissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Kehitetään harrastusmahdollisuuksien tarjoamista laajemmalle kohderyhmälle: syrjäytymisvaarassa olevat kantasuomalaiset ja maahanmuuttajanuoret.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuoret kulkevat jalkaisin, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä keskustaan harrastamaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hanke edistää nuorten hyvinvointia saadessaan mielekästä tekemistä vapaa-ajalle.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hanke on kaikille avoin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeessa pyritään edistämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajanuorten osallisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Harrastusmahdollisuuksissa esitellään erilaisia harrastuksia nuorille, mukana on mm. liikuntaa, kulttuuria, eri kohteisiin tutustumista.
Ympäristöosaaminen 0 1
Harrastamme myös luonnossa ja kerromme nuorille esim. jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö ry sai hankerahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta ja Kuopion kaupungilta Action!-nuorisohankkeen toteutukseen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Suomen rakennerahasto-ohjelmasta 1.9.2017-31.12.2018. Hankkeen tarkoituksena oli tutustuttaa Kuopiossa asuvia 14-20-vuotiaita kantasuomalaisia ja maahanmuuttajanuoria kuopiolaiseen opiskelu-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin konkreettisin keinoin tarjoamalla heille aktiivista ohjattua toimintaa, niin, että nuoret puhuvat nuorille ja toimivat keskenään.

Hankkeessa oli kaksi toimintoa: kattavan harrastuksista kertovan esitteen tekeminen neljällä kielellä jaettavaksi mm. kouluihin, nuorisotaloille, monikulttuurikeskus Kompassiin, VAMOS-hankkeen tiloihin, lastensuojelu- ja pakolaisyksikköön, Kuopion kaupungin nettisivuille sekä konkreettisten harrastus- ja koulutusmahdollisuuksien tutuksi tekeminen toiminnan ja ohjauksen avulla.

Hankkeen pedagogisena pohjana oli konstruktivistinen yhdessä oppimisen teoria ja ryhmäytymiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoitteena oli löytää nuorille mielekästä tekemistä, madaltaa kynnystä eri oppilaitoksiin tutustumisessa ja ehkäistä syrjäytymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja. Hankkeessa pidettiin tärkeänä myös rasisminvastaista työtä, koska yhdessä tekemällä nuoret oppivat tuntemaan eri kulttuureita ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa mukavan tekemisen ja yhteisten kiinnostuksen kohteiden parissa. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota siihen, että tekemällä ja osallistumalla eri harrastuksiin suomen kieltä pystytään käyttämään monipuolisesti, ja toivottavaa oli, että nuoret alkaisivat myös itse käyttää suomen kieltä eri tilanteissa, mikä puolestaan helpottaa kotoutumista.

Hankkeen kokemukset kirjattiin ylös paitsi hankeraportin myös pienimuotoisen hankejulkaisun muodossa. Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä hankkeessa on tehty, keitä hankkeeseen on osallistunut (nuorten iät, taustat, kansallisuudet), millaisia huomioita hankkeen aikana havainnoitiin, jotta tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa ja saman taustan omaavien nuorten kanssa työskentelyssä osattaisiin ottaa huomioon. Julkaisu on jatkossa hyödynnettävissä eri organisaatioiden, nuorten ja maahanmuuton parissa työskentelevien tahojen käytössä.

Hankkeen nuoret

Hankkeeseen osallistui suomalaisia, venäläisiä, virolaisia, somaleja, afgaaneja, turkkilaisia, saksalaisia 15-25-vuotiaita nuoria kaikkiaan 52 henkilöä. Kullakin tapaamiskerralla nuoria oli mukana 2-27 tutustumiskohteen kiinnostavuudesta ja ajankohdasta riippuen. Nuoret olivat muuttaneet Kuopioon hyvin erilaisten syiden takia: opiskelemaan, perhesyiden vuoksi ja turvapaikan hakijoina. Kaikki nuoret osasivat vähintään auttavasti suomea ja hankkeen tapaamisten kielenä oli suomi, jota nuoret mielellään käyttivät. Hankkeen mentorinuoret olivat pääsääntöisesti suomalaisia ja he keskustelivat hankkeen nuorten kanssa suomeksi, jolloin kaikki pääsivät käyttämään suomen kieltä luonnollisessa ympäristössä natiivipuhujan kanssa.

Nuorten rekrytointi
Hankkeesta tiedotettiin laajalti Kuopiossa maahanmuuttajien kanssa työskenteleville tahoille. Tietoa lähti Monikulttuurikeskus Kompassille, Vamos-hankkeelle, Kuopion kaupungin pakolaisyksikölle, peruskoulujen erityisopettajille ja rehtoreille, nuorisotaloille, Setlementti Puijolan Tyttöjen talolle, Savon ammattiopistolle sekä maahanmuuttajakoordinaattoreille. Lisäksi hankkeesta kerrottiin Kuopion kaupungin ja Kansalaisopiston järjestämissä maahanmuuttajatyön palavereissa.

Hankkeen esittelytilaisuuksia pidettiin Tyttöjen talolla Petosella, maahanmuuttajien valmistavalla luokalla Pyörön koululla ja Savon ammattiopistolla. Osa nuorista oli nähnyt hankkeen julisteen Savon ammattiopiston ilmoitustauluilla ja hakeutuivat omatoimisesti mukaan ryhmään. Afgaani- ja somalinuoret tulivat ryhmään yhdessä maahanmuuttajaohjaajansa kanssa. Parasta oli, että muutaman osallistumiskerran jälkeen, nuoret itse toivat ystäviään ja tuttaviaan mukaan ryhmään, mikä kertoo heille mieluisasta toiminnasta.

Hankkeessa pidettiin tärkeänä nuorten ryhmäytymistä, jotta suomalaiset ja Suomessa jo pidempään asuneet nuoret pystyisivät jakamaan keskenään omia kokemuksiaan vasta hiljattain Suomeen tulleille nuorille. Ilahduttavaa oli huomata, että vaikka ryhmässä oli monia eri kansallisuuksia ja eri kieliä, niin nuorten ja ohjaajien yhteinen kieli oli alusta lähtien suomi. Nuoret eivät arkailleet käyttää kieltä ja kysyä tuntemattomien sanojen kohdalla niiden merkityksiä toisiltaan ja ohjaajiltaan. Hankkeen nuoret eivät jännittäneet toisiaan, vaan harrastustilanteessa, joka saattoi kaikille olla uusi ja tuntematon, ryhdyttiin rohkeasti toisten pareiksi ja toisilta pyydettiin tarvittaessa apua.

Konstruktivismi oppimisen tukena
Hankkeen pedagogisena pohjana oli konstruktivistinen yhdessä oppimisen teoria. Konstruktivismissa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon konstruointiprosessina eli tiedon rakentamisen prosessina. Konstruktivismin keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa. Hankkeessa uuden oppiminen ja tiedon omaksuminen tapahtui eri harrastuksiin tutustumalla ja konkreettisten toimintojen kautta. Oppijan omat aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät hyvin paljon sitä, mitä hän asiasta havaitsee ja miten hän asiaa tulkitsee. Olennaista on, että oppijassa heräävät omiksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Se on tilannesidonnaista, kontekstuaalista eli asiayhteyteen sidottua ja vuorovaikutuksen tulosta. Itseohjautuvuus, minän kasvu ja itsereflektiiviset valmiudet ovat mahdollisia ihmisille, mutta ne on opittava. Subjektiivisista kokemuksista muodostuu objektiivista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppijoiden keskinäisen yhteistoiminnan kautta. Positiivista oli mm. se, että nuoret kokivat hankkeen positiivisena kutsumalla ystäviään mukaan ryhmään.
Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright (1994) kuvaavat konstruktivismia seuraavilla yleistyksillä:
• uutta tietoa omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua
• oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta
• toimintaa ohjaa sen tavoite, ja tavoitetta ohjaavat oppimisen kriteerit – mutta oppimista säätelee se, mitä oppija tekee
• ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä
• sama asia voidaan käsittää ja tulkita monella eri tavalla
• opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen kytkeytymisestä toisiinsa
• sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa
• tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia
• oppimisen arvioinnin tulisi olla monipuolista
• opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuvuuskin.(Lähde: https://oppimateriaalit.jamk.fi)

Hankkeen mentorit
Hankkeeseen rekrytoitiin kuusi mentorinuorta auttamaan hankeohjaajaa tapaamiskerroilla käytännön asioiden hoitamisessa ja ryhmäytymisessä. Nuoret olivat pääsääntöisesti Savon ammattiopiston nuoria, jotka olivat omatoimisesti hakeutuneet hankkeeseen osallistujiksi. Mentoreiden tehtävänä oli puhua ryhmän nuorten kanssa suomea ja osa nuorista ystävystyi mentoreiden kanssa ja viettävät nyt myös vapaa-aikaa keskenään.

Harrastukset
Hankkeessa oli tarkoitus tutustua 14 eri harrastukseen ja opiskelupaikkaan. Tapaamiskertoja kertyi kuitenkin kaikkiaan 21. Osa harrastuksista maksoi budjetoitua vähemmän ja jotkut harrastusseurat esittelivät toimintaansa ilmaiseksi, jolloin harrastusesittelyjä pystyttiin tekemään aiottua laajemmin. Osaan harrastuksista tutustuttiin myös useamman kerran eri kokoonpanoilla (esim. valmistavan luokan ja Tyttöjen talon nuorten kanssa). Hankkeen ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitettiin nuorten kiinnostusta eri harrastuksia kohtaan. Tämän avulla kaikkein suosituimmat harrastuskerrat valittiin ensimmäisille kerroille, jotta nuoret saatiin mahdollisimman monilukuisina paikalle ja ryhmäytyminen käyntiin heti hankkeen alussa. Hankkeen edetessä nuoret pyysivät itse ohjaajilta eri harrastusten esittelyjä, jolloin kiinnostus tapaamisia kohtaan pysyi aktiivisena ja mielenkiinto yllä.

Hankkeen aikana tutustuttiin seuraaviin harrastuksiin:
- partio
- keilaus (2 tapaamiskertaa)
- trampoliinihyppely (2 tapaamiskertaa)
- ilmajooga
- boulderointi
- miekkailu
- vesijumppa
- keramiikka
- aikido
- rullaluistelu
- jalkapallo
- karting (2 tapaamiskertaa)
- parkour
- nyrkkeily
- ratsastus
- sirkustaide
- kymmenet eri harrastukset Feel Your Movement -messuilla

Ryhmään osallistui enemmän miehiä, joten kiinnostuksen kohteet painottuivat liikunnallisiin harrastuksiin. Tosin keramiikkatyöpajassa osa nuorista miehistä osoittautui todella taitaviksi keramiikan valajiksi. Kesätauon alkaessa käytiin yhdessä Kallavesi-risteilyllä ja maahanmuuttajataustaisista nuorista oli mielenkiintoista nähdä Kuopion kaupunki vedeltä käsin.

Hankkeen aikana käytiin tutustumassa myös Savon ammattiopistossa eri opintolinjoihin. Valitettavasti nuoria osallistui tälle kerralle vain kaksi, mutta he pääsivät keskustelemaan henkilökohtaisesti omista opiskelutoiveistaan ja kyselemään tarkemmin eri opintolinjoista omien mielenkiintojensa mukaan. Nuorille mainostettiin myös tapahtumaa Kuopion torilla 21.6.2018, missä pääsi tutustumaan eri oppilaitoksiin Kuopiossa.

Nuorille seuraavista tapaamiskerroista tiedotettiin tavatessa ja aina seuraavan tapaamisen lähestyessä muutamalla tekstiviestillä. Tekstiviestimuistutukset toimivat hyvin, koska nuorille on tapana kertyä paljon ohjelmaa ja muistutus edellisenä ja samana päivänä auttoi, että nuoret muistivat tulla ajoissa paikalle.