Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21111

Hankkeen nimi: Duuniväylä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: EdupoliPointCollege Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2918298-7

Jakeluosoite: Perämiehentie 6

Puhelinnumero: 020 51311

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: PORVOO

WWW-osoite: http://www.careeria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taina Tuulikki Paananen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taina.paananen(at)careeria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407266903

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITE 1: Työllistyminen työvaltaisen opiskelupolun kautta

Hankkeen tavoitteena on saada työttömänä olevat Porvoolaiset aikuiset ja nuoret takaisin työelämään. Tavoitteena on, että työttömäksi jääneet työllistyvät tai pääsevät kiinni työllistymistä edistävään koulutukseen ennen kuin työttömyys pitkittyy liiaksi. Näin hanke ehkäisee alueella työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä ja lisää henkilöiden hyvinvointia ja alueen vahvuutta. Tavoitteena on, että 70 % mukaan tulevista henkilöistä työllistyy tai aloittaa työllisyysmahdollisuuksia parantavassa koulutuksessa. Tavoittena on, että ne hankkeeseen osallistuvat, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai joiden koulutus ei auta työllistymään, hankkivat ammatillisen osatutkinnon.

Hankkeessa kehitetään uuteen työhön ja ammattiin johtava työvaltainen opiskelumalli, "Duuniväylä". Mallin avulla pystytään nopeasti parantamaan osallistujan työllistymisedellytyksiä. Duuniväylässä osallistujaa tuetaan hakeutumaan nopeasti työhön uudelle alalle ja samalla hankkimaan koulutus alan työtehtäviin. Hanke tukee osallistujia aloille, joissa työllistyminen on todennäköistä, kuten palvelualoille. Duuniväylässä myös tuetaan naisten ja miesten hakeutumista sukupuolelle epätyypillisille aloille ja palvelutehtäviin.

Hanke kehittää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja sen kautta työhön poluttamista.


TAVOITE 2: Malli työpaikkojen tukemiseen työvaltaisen opiskelun ohjauksessa

Hankkeen toinen tavoite on kehittää malli, jossa tuetaan työpaikkoja ohjaamaan ja opastamaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Duuniväylän osallistujat opiskelevat pääosin työpaikalla työtä tehden ja he tarvitsevat opastusta ja osaavaa ohjausta opiskeluunsa työpaikalla. Hanke kehittää menetelmiä, joilla työpaikkoja tuetaan ja valmennetaan ohjauksen antamisessa. Se myös kehittää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua tukevia ohjauksen ja yhteistyön keinoja, jotka vahvistavat opiskelijan mahdollisuutta työllistyä työpaikkaan.


TOIMENPITEET

TOIMENPITEET TAVOITTEESSA 1: Duuniväylä –hanke rakentaa työvaltaisen opiskelupolun työttömyydestä työelämään

Hanke käynnistyy alkuhaastattelulla ja sitä seuraa kartoitus, jossa hankkeen valmentaja tukee asiakasta tunnistamaan aiemman osaamisensa ja rakentamaan suunnitelman työllistymispolustaan. Kartoituksessa tehdään myös arvio henkilön tarvitsemasta tuesta polun aikana. Asiakas ja työpaikka tuodaan yhteen, jonka jälkeen henkilö aloittaa työpaikassa työkokeilun tai alalle valmentavassa koulutuksessa. Työpaikalla tapahtuva opiskelu rakennetaan vastaamaan kunkin asiakkaan ja yrityksen tarpeita ja sen tavoitteena on asiakkaan työllistyminen työpaikkaan sekä hänen osaamisensa vahvistuminen. Työpaikalla tapahtuva opiskelu voi tarkoittaa osatutkinnon suorittamista tai osaamisen täydentämistä alan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti. Osa asiakkaista hakeutuu Duuniväylän kartoituksesta ja valmentajan ohjauksesta suoraan työelämään. Menetelmissä huomioidaan naisten ja miesten ominaiset tavat toimia ja tarpeet ohjaukselta ja tuelta.

Duuniväylän asiakas opiskelee mahdollisimman paljon työpaikalla. Hänelle rakennetaan työpaikan kanssa työllistymistä edistävä polku, sekä arvio ja suunnitelma osaamisen kehittämisestä. Asiakkaan polkua tukevat sekä projektin valmentaja että työpaikalla toteutuva ohjaus.


TOIMENPITEET TAVOITTEESSA 2: Malli työpaikkojen tukemiseen työvaltaisen opiskelun ohjauksessa

Duuniväylässä rakennetaan malli ja menetelmät, joilla valmennetaan ja tuetaan työpaikkoja ohjamaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Menetelmät rakennetaan hankkeen kuluessa tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen, ammatillisen koulutuksen ja asiakkaiden kanssa. Laaja ohjausryhmä kokoontuu puolivuosittain ja seuraa kehitettyjen menetelmien toimivuutta ja kehittää tarpeen mukaan menetelmiä eteenpäin. Kehittämistä tehdään yhteistyössä yritysten ja yrittäjäjärjestön kanssa.

Menetelmässä hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä mm. työpaikkaohjaajien kouluttamisessa, työssäoppimisen työpaikkayhteistyössä ja oppisopimusopiskelijoiden työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Hankkeessa kootaan olemassa olevien hyvien käytäntöjen pohjalta menetelmä työpaikkojen tukemiseen.


TULOKSET

Hankkeen myötä syntyy Duuniväylä –työllistämismalli, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa myös muualla. Duuniväylä-mallissa työttömäksi jäänyt henkilö saa apua työn löytämiseen työllistävältä alalta nopean polun kautta. Mallissa henkilö siirtyy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työhön ja opiskelu tapahtuu työpaikalla. Henkilön osaaminen päivittyy polun aikana ja hän saa samalla konkreettisen vaihtoehdon jatkaa ammatillisen osaamisensa parantamista.

Hanke tuottaa mallin siitä, miten tuetaan työssäoppimisen ohjaajia, kun henkilö on työpaikalla tapahtuvassa työllistymistä edistävässä opiskelussa. Hanke on valmentanut työpaikat tukemaan ja ohjaamaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Mallissa on löytynyt hyviä käytäntöjä edistää ja varmistaa asiakkaan työllistyminen polun kautta.


LYHYEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET

Duuniväylään osallistuneet henkilöt ovat löytäneet uuden työn tai aloittaneet koulutuksessa, joka parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. Heidän työttömyytensä on päättynyt ja syrjäytymisen uhka laskenut. Hankkeen tuloksena ainakin 110 Porvoon alueen työttömänä ollutta henkilöä siirtyy työttömyydestä työhön tai työllistymismahdollisuuksiaan vahvistavaan koulutukseen. Osallistuvien henkilöiden ammatillinen osaaminen on kasvanut, se vastaa paremmin työpaikkojen tarpeita ja työpaikat ovat saaneet tarvitsemaansa lisätyövoimaa.

Alueen työpaikat ovat saaneet tarvitsemiaan ja osaavia työntekijöitä ja palvelualat ovat saaneet lisää työntekijöitä. Työpaikkojen valmiudet ottaa vastaan työpaikalla tapahtuvassa opiskelussa opiskelevia ja ohjata heitä opiskelussaan ovat kasvaneet.

Duuniväylän toimintamalli, jonka kautta työttömiksi jääneet voivat hakeutua nopeassa aikataulussa uudelle alalle, on kehittynyt. Toimintamallissa ammatissa tarvittavien taitojen opiskelu on mahdollisimman pitkälti viety työpaikalle.

On löytynyt toimivia menetelmiä työpaikan tukemiseksi ohjata ja opastaa siellä työskentelevän henkilön ammatillista opiskelua. Monella työpaikalla osataan toiminnan myötä tukea työvaltaisesti opiskelevaa henkilöä entistä paremmin. Naiset ja miehet saavat ohjausta, joka vastaa heidän tarpeitaan.

Alueellinen yhteistyö työttömäksi jääneiden tukemisessa uuteen työhön on vahvistunut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KOHDERYHMÄ 1

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Porvoon alueen työttömät, joilla on riski päätyä pitkäaikaistyöttömäksi. Kohderyhmään kuuluu myös maahanmuuttajia, joilla on riittävä suomen kielen taito selviytyä suomen kielellä toteutettavassa ohjauksessa ja koulutuksessa. Kohderyhmään kuuluvat myös nuoret henkilöt, jotka eivät ole työllistyneet koulutusammattiinsa sekä henkilöt, jotka eivät koe koulumaista opiskelua itselleen luontevaksi ja hyötyvät käytännön työssä työpaikalla tapahtuvasta opiskelutavasta. Hankkeeseen pyritään löytämään myös mahdolliset ns. kadoksissa olevat henkilöt, jotka hyötyvät Duuniväylän työllistymispolusta. Kadoksissa olevilla tarkoitetaan niitä työttömiä henkilöitä, jotka eivät ole hakijoina TE-toimistossa, mutta haluaisivat työllistyä.

Kohderyhmä on heterogeeninen ja sitä yhdistää henkilöiden tarve työllistymiseen johtavaan polkuun.

KOHDERYHMÄ 2

Duuniväylän toinen varsinainen kohderyhmä ovat hankkeeseen mukaan tulevien työpaikkojen työvaltaista oppimista ohjaavat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat oppilaitoksen, kaupungin työllisyyspalveluiden, TE-toimiston ja mukana olevien työpaikkojen henkilöstö (työpaikoilla muut kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat) sekä muut työllistymisen kanssa alueella työskentelevät toimijat ja tahot, kuten työllistämishankkeet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 506

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 517

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 276 599

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 689

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon

Kunnat: Porvoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 174

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty Edupolin omasta toimesta hankkimalla tietoa. Hanke kohdistuu Porvoon alueella työttömänä oleviin henkilöihin sekä alueen työpaikkojen ohjausta antaviin henkilöihin. Työttömistä työnhakijoista Porvoon alueella joulukuussa 2016 miehiä oli 54 %. Viime aikojen keskustelun perusteella on mahdollista, että myös Porvoon alueella on lisäksi työelämän ulkopuolella olevia miehiä, jotka eivät ole TE-toimistossa työnhakijoina, joten kohderyhmään kuuluvien miesten osuus voi olla jonkin verran suurempi. Hankkeessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että tieto hankkeesta tavoittaa sekä alueen työttömät naiset että miehet tavalla, joka puhuttelee heitä. Koulutukseen hakeutuu yleensä aktiivisemmin naisia kuin miehiä, joten hankkeessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen viestintä ja toimintatavat puhuttelevat paitsi naisia, myös miehiä. Työelämän rakennemuutoksessa naiset ovat työllistyneet jonkin verran miehiä sujuvammin, koska työttömyys on ollut suurta ns. perinteisillä miesten aloilla (teollisuus) ja työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, johon naiset perinteisesti ovat hakeutuneet miehiä enemmän (esim. kaupan ala, hyvinvointipalvelut). Työelämän ulkopuolelle on ehkä jäänyt myös miehiä, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet. Hankkeen asiakashankinnan tulee siten huomioida myös miehet, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja jotka eivät ole te-toimistossa työnhakijoina. Hankkeen työvaltainen opiskelu sopinee toimintamuotona kohderyhmälle, mutta hankkeen palveluiden soveltuvuutta heille pitää seurata hankkeen ajan ja tarvittaessa kehittää heille paremmin sopivia toimintatapoja. Miehet ja naiset hakeutuvat keskimäärin eri aloille opiskelemaan ja Suomen työelämä on edelleen hyvin vahvasti jakautunut sukupuolen mukaan (Tilastokeskus, Naiset ja miehet Suomessa 2016). Palvelualoilla työskentelevistä naisia on 2/3 ja teollisuuden palveluksessa olevista joka viides (emt.). Hanke voi lisätä mahdollisuuksia hakeutua omalla sukupuolelle epätyypilliselle alalle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä. Hankkeessa on suunnitteluvaiheessa kiinnitetty huomiota naisten ja miesten työttömyyden ja kouluttautumisen eroihin. Hankkeen käynnistyvaiheessa (8-10/2017) toteutetaan projektihenkilöstön työpaja, jossa tarkastellaan työttömyyden, työllistymisen ja opiskelemisen vaihtelua naisilla ja miehillä eri ikäryhmissä ja sukupuolisensitiivisiä hyviä käytäntöjä työllisyyden ja opiskelun tukemiseen. Työpajassa täsmennetään toimet, joilla hankkeessa varmistetaan naisille ja miehille soveltuva ja osuva tiedotus ja toimintatavat hankkeeseen hakeutumisessa, kartoituksissa ja opiskelussa. Hankkeeseen voi hakeutua TE-toimiston kautta, Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden tiedottamana tai ohjaamana tai henkilö voi hakeutua hankkeeseen suoraan esim. paikallismediasta saamansa tiedon perusteella. Osa hakeutuu todennäköisesti kuultuaan hankkeesta tuttavan kautta tai nähtyään siitä tietoa sosiaalisessa mediassa tai netissä. Naisten tiedetään olevan aktiivisempia palveluihin hakeutujia, joten todennäköisesti he löytävät tiedon hankkeesta miehiä paremmin ja hakeutuvat siihen enemmän. TE-toimisto tiedottaa hankkeesta työttömyyden pituuden kriteerin perusteella, joten se pitäisi kohdistua samalla tavalla sekä naisiin että miehiin. Porvoon kaupunki tiedottaa hankkeesta asiakkailleen, joten on mahdollista että aktiivisesti tietoa etsivät löytävät myös paremmin tietoa hankkeesta. On tärkeää, että hankkeesta pyritään tiedottamaan TE-toimistossa ja kaupungilla myös niille, jotka eivät itse aktiivisesti hae tietoa. Tällöin tiedotus löytänee tehokkaammin myös miehet. Hankkeen tiedottamisessa pitää huolehtia, että viesti puhuttelee sekä naisia että miehiä. Tiedotusta on hyvä olla erilaisissa medioissa ja tapahtumissa, jolloin sen löytävät monenlaiset henkilöt. Hanke toimii henkilökohtaisen ja ryhmäohjauksen, ammatillisen valmentavan, henkilökohtaisen uraohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun menetelmillä. Opiskeluun osallistuu yleensä keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä, joten hankkeessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että menetelmät vastaavat myös miesten toimintatapoja. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on opiskelumenetelmänä monelle sopiva ja voi sopia hyvin myös niille, jotka eivät viihdy teoreettisessa tai koulumaisessa opiskelussa. Vahvan henkilökohtaistamisen toimintatapa tuottaa hankkeessa yksilöllisiä polkuja ja opiskelumenetelmiä, joissa lähtökohtaisesti huomioidaan kunkin henkilön tarpeet ja hänelle sopivat oppimisen ja työhön hakeutumisen menettelyt. Työpaikalla tapahtuvan ohjauksen tuki voi kohdentua keskimääräisesti enemmän naisille sillä perusteella, että naiset hakeutuvat aktiivisemmin mm. opiskelemaan. Hankkeessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että työpaikoilla valmennus ja ohjaus tarjotaan sekä naisille että miehille kiinnostavalla tavalla. Hankkeen työpajassa suunnitellaan tarkemmin keinot tukea hankkeeseen osallistuvien hakeutumista sukupuolelle epätyypilliselle alalle. Menetelmänä käytetään ainakin epätyypillisten alojen töiden ja palkkauksen esittelyä ja tiedon antamista niihin hakeutumisesta. Hankkeen ohjauksessa nostetaan esille epätyypilliset alat vaihtoehtona ja mahdollisuutena naisille ja miehille. Tässä hyödynnetään olemassa olevaa materiaalia (esim. Valtava-kehittämisohjelman Tasa-arvon hyviä käytäntöjä -materiaali) ja kehitetään hankkeen toimia niiden pohjalta. Hankkeessa pyritään sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen (vrt. Ståhlberg 2007: Ohjaus sukupuolten tasa-arvon kehittämisen tukena). Hanke pyrkii aktiivisesti vähentämään sukupuolten välistä ammatillista segregaatiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke tukee paikallista elinkeinoelämää auttamalla yrityksiä ja työpaikkoja saamaan niiden tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Hanke tukee siihen osallistuvia parantamaan osaamistaan ja hankkimaan sellaista osaamista, mitä tarvitaan paikallisesti toimivissa työpaikoissa. Hanke kehittää mallin, jonka avulla alueen työpaikat voivat saada osaavaa henkilöstöä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta. Hanke parantaa työpaikkojen taitoja ohjata työpaikalla opiskelevia opiskelussaan, mikä lisää työpaikkojen mahdollisuuksia löytää uusia osaavia henkilöitä. Hanke ohjaa alueen työttömänä olevia henkilöitä palvelualoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke ohjaa siihen osallistuvia henkilöitä palvelutyöhön ja aineettomien palveluiden toteuttamiseen. Se parantaa palvelutöiden kohtaantohaasteita ohjaamalla henkilöitä kouluttautumaan palveluammatteihin. Hanke tukee siten aineettomien palveluiden kehittymistä alueella. Palvelutehtäviin kouluttautuminen ja hakeutuminen alueella, ja hyvien käytäntöjen levitessä myös laajemmin, tehostuu. Hanke tuottaa ja kehittää aineettomia palveluita, jotka tukevat siihen osallistuvien henkilöiden työllistymistä, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Hankkeessa luodaan uudenlaisia malleja/palveluita työllisyyden ja koulutuksen saavutettavuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hanke vähentää autoilua Porvoon alueelta pääkaupunkiseudulle vaikuttamalla osaltaan siihen, että Porvoon alueella työttömänä olevat käyvät työssä omalla alueellaan. Hanke tekee työpaikkayhteistyötä pääosin Porvoon alueen työpaikkojen kanssa ja poluttaa asiakkaita niihin. Hankeessa käytetään työpaikkojen ohjauksessa myös verkko-ohjausta ja -materiaaleja ja etäpalavereja. Hanke edistää esimerkillään autoilun vähentämistä ja etäpalaverien suosimista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke auttaa siihen osallistuvia löytämään työn tai hakeutumaan työllistymismahdollisuuksia parantavaan koulutukseen. Työttömyydestä työhön poluttamisen ja työttömyyden elämäntilanteen päättymisen kautta hanke lisää siihen osallistuvien terveyttä ja hyvinvointia. Työttömyyden on todettu heikentävät terveyttä ja hyvinvointia. Hanke parantaa siihen osallistuvien osallisuutta yhteiskuntaan tukemalla heitä kiinnittymään työelämään. Hanke tukee siihen osallistuvia kehittämään sellaista osaamista, jota työpaikoilla tarvitaan ja siten edistää osaltaan heidän työllistymisen mahdollisuuksiaan jatkossa. Hanke lisää siihen osallistuvien mahdollisuuksia saada tietoa koulutusvaihtoehdoista ja työllistymisen vaihtoehdoista, ja siten mahdoolisuuksia työllistyä. Hanke ohjaa siihen osallistuvia kehittämään ammatillista ja muuta työelämässä tarvittavaa osaamistaan.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke kiinnittää huomioita naisille ja miehille ominaisiin havaitsemis- ja toimintatapoihin. Hanke kiinnittää huomiota naisille ja miehille soveltuvien toimintatapojen ja viestinnän keinojen käyttämiseen ja lisää näin molempien sukupuolten mahdollisuuksia hakeutua hankkeen kautta työelämään ja/tai työllistymismahdollisuuksia parantavaan koulutukseen. Hankkeen työpajassa pureudutaan siihen, että menetelmät ovat toimivia sekä naisten että miesten kannalta ja kehitetään menetelmiä tarvittaessa paremmiksi siitä näkökulmasta. Hanke levittää löytyneet hyvät käytännöt, jolloin vaikutus laajenee ja muodostuu pysyväksi. Hanke edistää sukupuolelle epätyypillisiä ammatillisia valintoja tuomalla tietoisesti esille epätyypillisen valinnan mahdollisuuksia ja etuja henkilön kannalta. Hanke etsii työpajassaan mahdollisia muita keinoja tukea sukupuolelle epätyypillisiä ammatillisia valintoja (mm. esimerkkien kautta, tuomalla naisille esille palkkausta eri ammateissa). Hanke kiinnittää aktiivisesti, mm. työpajan ja jatkuvan seurannan kautta, huomiota siihen että sen menetelmät ja tiedotus sopivat sekä naisille että miehille. Hanke tukee työelämään henkilöitä, joiden työllistyminen omin voimin voisi olla hitaampaa tai he jäisivät työelämän ulkopuolelle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke tarjoaa uudenlaisen väylän työllistymiseen, joka soveltuu myös niille, joille teoreettinen ja oppilaitoksessa tapahtuva opiskelu ei ole luontevaa. Tätä kautta se lisää tekemällä oppivien mahdollisuuksia opiskeluun ja työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseen. Maahanmuuttajat ovat yksi hankkeen kohderyhmistä ja hanke lisää kulttuurien keskinäistä ymmärrystä ja monikulttuurisia taitoja sekä kohderyhmiin kuuluvilla, hankkeen henkilökunnalla että hankkeen välillisessä kohderyhmässä. Hankkeeseen otetaan mukaan sekä nuoria, aikuisia, ikääntyviä, että maahanmuuttajia ja tarjotaan väylä ja tukea työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Hanke lisää koulutustason nousua ja edistää syrjäytymispolulla olevien työllistymistä ja siten ehkäisee syrjäytymistä. Hanke vähentää osaltaan työttömyyteen liittyvää eriarvioistumista, pahoinvointia ja terveysriskejä. Projekti edistää työelämävalmiuksien paranemista ja osaamista toimia muuttuvilla työmarkkinoilla ja voimaannuttaa osallistujia elämässään.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kasvatus ja opetus on osa kulttuuriympäristöä. Hanke edistää pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien koulutuksen ja työllistymisen vaihtoehtoja.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hanke toimii ympäristötietoisesti ja edistää esimerkillään siihen osallistuvien ympäristövastuullista toimintatapaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-