Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21114

Hankkeen nimi: Kummin kanssa työkokeiluun -KAKEhanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Pohjois-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2260721-7

Jakeluosoite: Neulamäentie 8

Puhelinnumero: 044 355 6941

Postinumero: 70150

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.viadia.fi/pohjois-savo/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Matias Tourunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.tourunen(at)viadia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 355 6941

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta: Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllistymisprosentit ovat kantaväestöä alhaisempia. Olisi tärkeää, että työnhakija pääsisi tutustumaan ja tekemään itsensä tutuksi suomalaiselle työpaikalle, koska: "Matalan kynnyksen reitit työelämään on turvattava Itä-Suomessa asuville ulkomaalaisille, sillä ne lisäävät alueen työnantajien kokemusta ulkomaalaisista työntekijöistä, tarjoavat maahanmuuttajille työkokemusta suomalaisesta työelämästä ja vahvistavat heidän valmiuksiaan toimia työelämässä... Suomen kieltä opitaan tehokkaimmin työn ohessa" (Lisbeth Mattsson ja Niina Kivilä: Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017."
Hankkeen valmisteluryhmä on nähnyt kolmannen sektorin roolin kehittämisen maahanmuuttajien matalankynnyksen työllistymisen tueksi tarpeelliseksi, koska maahanmuuttajien keskuudessa on havaittu lisääntynyttä henkilökohtaisen tuen tarvetta ehkäisemään syrjäytyneisyyttä ja parantamaan osallisuuden kokemusta. Siten kansalaislähtöistä tukea on tarpeellista kehittää yhdistysten ja vapaaehtoisten tuella.
Hanke on valmisteltu yhteistyössä maahanmuuttajien erityiskysymyksiin perehtyneiden organisaatioiden (Siilinjärven vastaanottokeskus, Te-toimisto) ja ihmisten kanssa (Leväsen asumisyksikkö, Eelim ry, Tukikohdan diakoniatyö, Raamattu Puhuu srk, turvapaikanhakija- ja kv-työ. Valmisteluryhmään on kuulunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttaneita, sekä vastaanotto- ja asumisyksiköissä työsuhteessa ja vapaaehtoistyössä olevia.
Tavoitteet: Kummin kanssa työkokeiluun -hankkeessa ViaDia Pohjois-Savo ry:n päätavoitteena on kehittää maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työkokeiluja henkilökohtaisen "Työkummi"-toiminnan avulla. Hankkeessa kehitetään uudenlainen toimintatapa työnhakijan henkilökohtaiseen tukemiseen työelämään siirtymisen alkutaipaleelle. Hankkeen osatavoitteina on osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden ja työssäkäyvien sekä kantaväestön kesken tukemalla maahanmuttajataustaisia työnhakijoita urasuunnittelussa, suomalaiseen työelämään tutustumisessa ja työelämätaitojen kehittämisessä henkilökohtaisen urasuunnittelijan ja työkokeiluissa tukena olevan työkummitoiminnan avulla.
Toimenpiteet: Kummin kanssa työkokeiluun -hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttavuuden varmistamiseksi on tehty yhteistyötä Pohjois-Savon Te-toimiston osaamisen ja kotoutumisen palveluasiantuntijoiden kanssa. Tällä tavoin on ennakkoon selvitetty kohderyhmään kuuluvien maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden tarpeita ja hankkeen alusta lähtien tavoitetaan suunniteltu kohderyhmä. TE-toimiston kanssa onkin sovittu, että sieltä ohjataan hankkeeseen erityisesti 20 sellaista maahanmuuttajataustaista työnhakija, jotka puutteellisen kielitaidon takia tarvitsevat tukea työkokeilupaikan löytämiseen ja työkokeilussa pärjäämiseen sekä oman osaamisensa markkinointiin työkokeilun jälkeen. TE-toimiston asiakkaiden työkykyä (työelämäosaaminen) ja työkokeilussa pärjäämistä edistetään myös uravalmentajien ja henkilökohtaisten työkummien (20 vapaaehtoista, hankkeessa kouluttautunutta, työkummia) tuella sekä yrityksissä tapahtuvan tehostetun työhön perehdytyksen avulla. Sosiaalista osallisuutta vahvistetaan kaikkien osapuolien yhteisissä työpajoissa yhteistoiminnallisuutta, aitoa vuorovaikusta ja yhteisen näkemyksen löytämistä edistävillä menetelmillä.
Työhön perehtymistä edistetään jo ennen työkokeiluihin menoa yritysten tekemillä suomenkielisillä videoilla. Suomenkielen oppimista tuetaan myös aidossa ympäristössä. Valmisteluryhmään osallistuneiden yhteistyökumppanien organisaatioissa on mm. koottu tähän tarkoitukseen työelämä- sekä toimiala- ja tehtäväkohtaisia (mm- arabia-suomi) sanastoja.
Hankkeen tulokset/tuotokset:
1. tuotos: ”Työkummit työkokeilijan tukena” -työpajaohjelma: mm. osallistujat, käytetyt yhteistoiminnalliset menetelmät ja työpajan tulokset sekä Työkummin opas.
2. tuotos: "Maahanmuuttajien työkokeilut työkummin tuella"- kolmannen sektorin roolin ja työkokeiluprosessin prosessikuvaus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oleskeluluvan saaneet, maahanmuuttajataustaiset Kuopion alueella asuvat TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneet.

Kuopion alueella asuvat työssä käyvät tai eläkkeellä olevat henkilöt, (työkummit), jotka tahtovat tukea maahanmuuttajia P-S:n TE-toimiston myöntämissä työkokeiluissa, ja jotka sitoutuvat osallistumaan yhteisöllisiin työpajoihin, joissa kehitetään yhteistyössä hankkeen työllistymisverkoston kanssa TYÖKUMMIN OPAS.

P-S:n TE-toimiston myöntämien työkokeilupaikkoja järjestävien yritysten ja yhdistysten vastuuhenkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä kiinnostuneet yksityisellä sektorilla työskentelevät, järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja jäsenet, julkisella sektorilla työskentelevät toimi- ja virkahenkilöt sekä kaikki muut työllistymisestä kiinnostuneet kansalaiset (kaikille avoimet työpajat).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 41 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 41 100

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 48 806

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 48 806

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 54

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kummin kanssa työkokeiluun -hankkeen tarpeellisuutta arvioitaessa on lähteinä käytetty mm. Nieminen T &al. Tilastokeskus: ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVIEN TYÖ JA HYVINVOINTI SUOMESSA 2014- katsausta sekä P-S:n TE-toimiston kotoutumisen asiantuntija Paula Rapaportin laatimaa selvitystä. Niissä ei ole tuotu esille tilastollisia sukupuolijakaumia. P-S:n TE-toimiston kanssa on sovittu, että hankkeeseen ohjataan maahanmuuttajataustaisia työkokeiluihin soveltuvia sen hetkisen asiakaskunnan mukaan sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kummitoimintaa toteutettaessa otetaan huomioon eri maiden kulttuuriset seikat. Hankkeen perusperiaatteena on ottaa aina huomioon sukupuolesta riippumatta työkokeiluun menijän omat urasuunnitelmat ja toiveet työtehtävistä. Työkokeilupaikkojen aiesopimuksia tehtäessä ja potentiaalien työkokeilupaikkojen kartoituksessa on otettu huomioon sekä perinteiset sukupuolijakautuneet ammatit kuten ns. "miesten työt" (mm. kiinteistönhoito, muutto- ja kuljetus sekä rengastyöt) ja ns. "naisten työt" (mm. kangaskauppa, käsityöt, siivous) sekä sukupuolesta riippumattomat (mm. myymälätyöt, tuotannollinen työ, asukastuvat, keittiö- ja ruokapalvelut ja museo). Koska hankkeen työhönvalmennuksen pääperiaatteena on auttaa jokaista löytämään hänelle itselleen sopivin työkokeilupaikka, niin hänen ei tarvitse valita kokeilupaikkaansa perinteisen sukupuolijakauman mukaisesti eikä hankkeen etukäteen kartoittamista organisaatioista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei kuulu tämä hankkeen kehittämiskohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei kuulu tämä hankkeen kehittämiskohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei kuulu tämä hankkeen kehittämiskohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei kuulu tämä hankkeen kehittämiskohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei kuulu tämä hankkeen kehittämiskohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Paperimateriaaleja käytetään harkitusti. Pääasiassa tiedottamiseen, raportointiin ja tuotosten esittämiseen käytetään sähköisiä välineitä ja kanavia. Jätteet lajitellaan Jätekukon ohjeen mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankekumppaneilla ei ole yhteistä energiastrategiaa, eikä tämä varsinaisesti kuulu tämä hankkeen kehittämis-kohteisiin, vaan hankkeessa on kysymys yhteis-kunnallisesti kestävästä kehityksestä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 4
Välittömät vaikutukset yhteistyöyrityksissä työvoiman saatavuuteen, välilliset vaikutukset työkokeilujen kautta saada ymmärrystä työvoiman saatavuuden kehittämiseen. Hankkeen työhön-valmennuksessa annetaan työkokeiluun haluavalle pohjatietoa eri alojen työllistävyysennusteista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Vapaaehtoistyökummitoiminnantuotteistaminen ja aineiston kehittäminen oleskeluluvan saaneiden työkokeilujen tueksi. Tuetaan yritysten työkokeilutoiminnan kehittämistä osaksi yhteiskunnallista ja eettisestä kestävää henkilöstöhallintoa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanketta valmistellessa on alustavasti sovittu kuljetusalan työkokeilupaikosta (Servica ja Ceficon Oy), joilla voitaneen olla turvaamassa tulevaisuuden henkilöstön riittävyyttä. Hankkeella itsellään ei ole liikkumisvälineitä. Liikkuminen ja logistiikka ei erityisesti kuulu tämä hankkeen kehittämiskohtei-siin, vaan hankkeessa on kysymys yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Yhteiskunnallista osallisuutta kehitetään tässä hankkeessa työelämään pääsyä edistämällä. (Lisbeth Mattsson ja Niina Kivilä: Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017.)Osallisuuden kokemus paranee omien tavoitteiden toteuttamisen ja tuettuna työelämän alkutaipaleelle pääsemisen myötä (S Eskelinen 2015). Työelämään osallistuminen lisää myös elämän merkityksellisyyden kokemusta. Merkityksellisyyden kokemuksen tiedetään olevan yhteydessä hyvinvoinnin kokemukseen (A Antonovsky) ja elämän tyytyväisyyden kokemukseen (S Suominen)
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Oleskeluluvan saaneiden/maahanmuuttaneiden ja kantaväestön tasa-arvo paranee, koska maahanmuuttajat tarvitsevat tukea saavuttaakseen samat lähtökohdat kuin kantaväestö.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Yhdenvertaisesti kaikilla halukkailla mahdollisuus osallistua työkokeiluiden ja työkummitoiminnan kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 9 7
Työkulttuuritoiminnan edistyminen, koska hankkeessa luodaan matalankynnyksen tuetun työllistymisen toimintatapaa.
Ympäristöosaaminen 7 7
Osa työkokeilijoista sijoittunee ympäristöhoidollisiin työpaikkoihin. Tehdään yhteistyötä Portaanpään Työmaa-hankkeen kanssa, jossa maahanmuuttajien tuetaan työllistymään luonnonvara- ja ympäristöalalle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kummin kanssa työkokeiluun -hankkeessa 1.10.2017 -30.9.2018 ViaDia Pohjois-Savo ry:n (ViaDia) päämääränä oli osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden ja työssäkäyvien sekä kantaväestön kesken. Maahanmuuttajien tukemisen tarve oli noussut esiin Kuopion Eelim helluntaiseurakunnan missioryhmässä, johon kuuluu maahanmuuttajataustaisia ja kantaväestöön kuuluvia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Hankesuunnitteluun osallistui useiden kristillisten seurakuntien edustajia. Osallisuuden edistämisessä nähtiin tärkeänä, että hankkeen aikana maahanmuuttajataustainen työnhakija saisi otettua pieniä askeleita kohti vahvempaa ja aktiivisempaa toimijuutta.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tunnistaa kohderyhmään kuuluvien maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden (19 henkilöä) ohjautumisen prosessia, työpolkua, Pohjois-Savon Työ- ja Elinkeinotoimistosta (TE-toimisto)lähtien, jotta löydettäisiin solmukohdat, joissa vapaaehtoinen voisi olla heidän tukenaan. Jo ennen hankkeen alkua oli TE-toimiston johdon ja kotoutumisyksikön kanssa sovittu, että TE-toimiston kotoutumisen asiantuntijat valitsevat asiakkaistaan sellaisia työkokeilua tarvitsevia maahanmuuttajia, jotka arvion mukaan tarvitsevat erityistukea puutteellisen kielitaidon tai jonkin muun syyn takia. Jokaisen hankkeeseen tulevan maahanmuuttaja-asiakkaan ohjautumisen prosessi alkoikin siitä, kun TE-toimiston kotoutumisasiantuntija ja hankekoordinaattori haastattelivat häntä yhdessä koskien asiakkaan elämäntilannetta, halua tulla hankkeeseen, lähtömaan työhistoriaa, ammatillisia kiinnostuksia sekä työkykyä. Alkuhaastatteluja tulkkasi asiakkaan omankielinen tulkki puhelinyhteyden kautta.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa asiakkaan palveluissa ohjautumisen prosessi nähtiin melko suoraviivaisena jatkumona. Hankkeen aikana, useiden asiakkaiden urasuunnitelmien täsmentyessä, päästiin työkokeilujaksoja nivomaan mm. reitiksi tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Siten oppilaitosyhteistyö ja asiakkaan siihen tarvitsema tuki toi uuden ulottuvuuden palvelusta toiseen ohjautumisessa. Asiakkaiden palveluista toiseen siirtymistarvetta tarkastelemalla, mm. auttaminen tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakemisessa ja neuvominen työttömyysetuuden hakemisessa, käsitys ohjautumisen prosessista muuttuikin ennakoitua monitahoisemmaksi ja useiden asiakkaiden kokemuksen mukaan monimutkaisemmaksi. Tämä puolestaan toi esille maamme palvelujärjestelmään liittyviä katvealueita, joissa asiakas ei olisi saanut riittävästi tarvitsemaansa palveluohjausta palveluista toiseen siirtymiseen ilman hankkeen koordinaattorin ja työkummien tukea.
Hankkeen tavoitteena oli myös tukea maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita pääsemään työelämän alkutaipaleelle uudenlaisen työkummitoiminnan avulla. Vapaaehtoistoiminnan työkaluksi kehitettiin yhteistyössä hankeverkoston kanssa ”Työkummin huoneentaulu” – työkummin opas, jossa kuvataan suomalaisia työelämän pelisääntöjä sekä "Työkummi"-toimintamalli, jossa on kuvattu maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden palveluiden ohjautumisen prosessi (palvelupolku) sekä vapaaehtoisten työkummien rooleja ja tehtäviä. Kehitettyjä työkaluja voi käyttää mm. valittaessa maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle soveltuvaa vapaaehtoista tukihenkilöksi sekä vapaaehtoisten koulutusmateriaaliksi.
Mallien ja oppaan kehittämistyötä ja aineiston keräämistä toteutettiin soveltaen tapaus- ja toimintatutkimusta (Yin, R. K. 2009. Case Study Research Design and Methods. 4. painos. California: Sage.). Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hankkeen kuluessa kirjattiin muistiin havaintoja ja kerättiin palautetta siitä, millaisissa asioissa ja millä keinoin koordinaattori ja työkummi olivat pystyneet auttamaan hankkeen asiakkaita tutustumaan maamme neuvontapalveluihin ja työelämään. Palautetta maahanmuuttajien tuen tarpeista kerättiin myös työpaikoista, joissa hankkeen asiakkaat olivat olleet työkokeiluissa. Tärkeäksi osoittautui myös huomion kiinnittäminen tilanteisiin, joissa asiakkaan auttaminen oli haasteellista tai toimimatonta.

Työkummitoiminnan ja maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tukemiseen liittyviä kehittämisideoita kerättiin hankkeen tapahtumissa v. 2017 talven ja kevään aikana: hankesuunnittelutapaamisissa, 16.11.2017 URASEIKKAILU- monikulttuurinen aloitustapahtumassa, hankeajan kehittämispajoissa, työkummien ryhmätyönohjaus- ja suunnittelutapaamisissa (yhteensä 13. tapahtumaa) sekä 13.9.2018 päätösseminaarissa. “Työkummi”-toimintamallia kehitettiin saatujen kokemusten myötä sidosryhmille ja kaikille kiinnostuneille suunnatuissa työpajoissa. Hankkeen suunnittelu- ja eri tilaisuuksien yhteydessä pidettyihin infotilaisuuksiin osallistui hankkeen asiakkaiden lisäksi mm. turvapaikan hakijoita, kotoutumiskoulutuksien opettajia ja opiskelijoita, työkummeja, eri seurakuntienedustajia, Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon TE-toimiston edustajia, työnantajia sekä useiden järjestöjen työntekijöitä yhteensä yli 350 henkilöä.

Toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti hankkeen palveluita ja toimintatapaa parannettiin jo hankkeen aikana, mikäli se oli lyhyen hankeajan puitteissa mahdollista. Saatuja palautetta ja ideoita käytettiin sekä maahanmuuttajien neuvonnan välittömään parantamiseen että luomaan käsitystä siitä, millaisia rooli- ja tehtävävaihtoehtoja työkummeilla voisi ylipäätään olla. Jokapäiväinen työ hankkeen asiakkaiden kanssa toi lisäksi esille myös sitä, millaisissa tilanteissa työkummien resurssit eivät riitä auttamaan maahanmuuttajaa, vaan tarvitaan työsopimuksella sovitun, päivittäin käytettävissä olevan työhönvalmennuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän asiantuntemusta. Tilaisuuksiin oli kutsuttu kaikkia asiasta kiinnostuneita henkilökohtaisilla sähköposteilla, jakamalla kutsuja seurakunta- ja kansainvälisissä tilaisuuksissa sekä tiedottamalla lehti-, facebook- ja ilmoitustaulumainoksilla sekä maakunnan tapahtumasivustolla.

Palveluista toiseen siirtymistä ja muutenkin suomalaiseen yhteiskuntaan osalliseksi pääsemistä asiakkaita tuettiin hankekoordinaattorin ja työkummien tuella sitä mukaa kuin tuen tarvetta ilmeni, kuten urasuunnittelu, TE-toimistossa asiointi, yhteiset tapahtumat ja retket sekä työkokeilupaikkojen etsiminen (projektikoordinaattorin rooli) sekä juttukaveri, asiointi ja suomalaiseen työelämään tutustuminen). Hankkeessamme havaittiin, että työkummitoiminnalla voidaan tukea ja auttaa maahanmuuttajaa kotoutumisessa - kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti - mikä puolestaan mahdollistaa maahanmuuttajan pääsemistä työpolun alkuun. Työkummeja hankkeessa oli 15. Heitä oli etsitty hankkeeseen sidosryhmien yhteisissä vapaaehtoistyön infoissa, seurakuntien tapahtumissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Työkummin tärkeimmäksi rooliksi osoittautui “Henkilökohtainen työkummi”- rooli, heistä oli 7 kuului tähän kategoriaan. Muita rooleja olivat “Työpaikkakohtainen työkummi” -rooli (4 työkummia), “Työ-ja perhekummi” -rooli (2 työkummia)”, ”Alakohtainen työkummi” –rooli (1 työkummi) ja ”Yleiskummi” –rooli (1 työkummi). Lisätietoa: Työkummin huoneentaulu ja toimintamalli : http://www.viadia.fi/pohjois-savo/.
Hankkeen lopussa haastatellut työkummit kertoivat, että sen lisäksi, että heidän antamansa apu oli silmin nähden hyödyttänyt maahanmuuttajaa, niin se oli hyödyttänyt monin tavoin myös heitä itseään. Monet työkummit kokivat työkummina olon antoisana ja opettavaisena. Oli ollut mukavaa tutustua uuteen ihmiseen ja erilaiseen kulttuuriin sekä tehdä erilaisia asioita yhdessä. Jotkut olivat saaneet maahanmuuttajasta ystävän itselleen.

Hankkeen aikaisissa tapahtumissa ja loppuhaastatteluissa tuli lisäksi esille se, että työllistymisen edistämistä ei kantaväestön keskuudessa useinkaan tunnistettu varsinaisesti kotouttamisen kuuluvaksi osa-alueeksi, vaikka se nähtiinkin tärkeänä asiana mm. siinä, että maahanmuuttaja hankkisi oman ja perheensä elannon, eikä jäisi sosiaalitukien varaan.