Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21117

Hankkeen nimi: Luova kiertotalous: Luovalla osaamisella rakennemuutoksesta resurssiviisauteen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.9.2017 ja päättyy 31.8.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472, Viitaniementie 1A

Puhelinnumero: 040 3415111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: https://www.gradia.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SIRPA VAUHKALA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.vauhkala(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 5568

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Suomen maakuntastrategian yksi ajankohtaisimmista, alueellisista kehittämiskohteista on biotalous. Uusien biomateriaalien hyödyntäminen on vielä toistaiseksi ollut marginaalista, vaikka uusia biomateriaaleja ja tekniikoita voitaisiin kokeilla ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin luovassa käytännön työssä. Usein käytännön haasteena on se, että bio- ja kiertotalousalojen toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden väliset tiet eivät poikkialaisesti kohtaa. Hanke kokoaa erilaisia bio- ja kiertotalouden materiaaleja hyödyntäviä toimijoita monialaisesti yhteen. Hankkeen osatototeuttajia ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ja muita yhteistyökumppanaieta Artranta Ry, Suomen Punainen Risti Ry Länsi-Suomen piiri Ry, Taito Keski-Suomi Ry sekä Sellusta Finland Oy (Sukarwood™) ja Spinnova Oy.

Luova kiertotalous -hankkeessa kehitetään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kiertotalousosaamista monialaisesti keskittyen erityisesti luoviin aloihin, siihen liittyviä innovointi- ja tuotekehitystaitoja sekä työelämässä tärkeitä tiimiyrittäjyys- ja työelämäyhteistyövalmiuksia. Hankkeen ytimen muodostavat monialaiset koulutuskokonaisuudet, työpajat ja tuotekehitysprojektit, joissa hyödynnetään keskisuomalaisia, uusia bio- ja turvepohjaisia materiaaleja sekä kiertotalouden sivutuotteita ja jätevirtoja. Hankkeessa tuetaan luovien alojen ammatillisen koulutuksen ja tekniikan alojen ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä työelämäyhteyksien ja yritysyhteistyön syntymistä. Hankkeen aikana molempien alojen opiskelijat perustavat yhdessä liiketalouden alan opiskelijoiden kanssa tiimimäisiä yhteisyrityksiä, mikä lisää vuorovaikutusta eri koulutustasojen välillä ja tukee opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia sekä madaltaa luovien alojen opiskelijoiden kynnystä hakeutua valmistumisen jälkeen korkeakouluopintoihin.

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin, joista ensimmäisen pääsisältö on luovien alojen ammatillisten ja teknisen alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden bio- ja kiertotalousosaamisen kehittäminen. Koulutuksissa ja työpajoissa sekä oppilaitos- ja yritysvierailuilla tutustutaan biomateriaaleihin, tuotekehitystyöhön sekä nykyaikaisiin valmistusmenetelmiin ja ohjelmistoihin kuten 3D, CNC, lasertyöstö. Toinen työpaketti painottuu opiskelijoiden tiimiyrittäjyysvalmennukseen ja innovaatiotaitojen kehittämiseen. Monialaisissa tiimeissä kohtaavat luovien alojen sekä biotalous- ja liiketalousalojen osaaminen. Kolmannessa työpaketissa paneudutaan tuotteiden ideointiin, kehittämiseen ja protoiluun sekä innovaatioiden tuotteistamiseen, tuotannollistamiseen ja kaupallistamiseen yhteistyössä muotoilijoiden kanssa.

Kaikki hankkeen aikana toteutettavat tietoiskut, lyhytkurssit ja työpajat kuten hachaton sekä avoimet seminaarit kehittävät hanketoimijoiden osaamista, tarjoavat luontevan, käytännönläheisen ja monialaisen sekä toimiala- ja organisaatiorajoja rikkovan tavan tehdä työelämälähtöistä yhteistyötä. Monialaisen työskentelyn lopputuloksena syntyy uusia tuoteideoita ja tuotteita, yhteistyöverkostoja, innovaatiopolkumalli ja monialainen yrittäjyyspolku -valmennusmalli sekä vaihtoehtoisia, yksilöllisiä opinpolkuja. Hankkeen aikana syntyneet mallit ja toimintatavat sisällytetään osaksi uudistuvia opetussuunnitelmia, ja saadut kokemukset kootaan kolmeksi julkaisuiksi. Hanketiedottamisessa ja -viestinnässä hyödynnetään digitaalisten, kaikille avointen jakelukanavien tarjoamia mahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän luovien alojen ja tekniikan alan opiskelijat sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan- ja luonnonvara-alan opiskelijat. Toisena kohderyhmänä ovat opiskelijoiden ohjaamiseen osallistuvat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstön jäsenet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammatti- ja aikuisopistojen tutkintojen näyttöjen arvioijat, opiskelijoitten työssäoppimisen ohjaajat ja työssäoppimisyritysten henkilöstö, kansainväliset yhteistyöverkosto- oppilaitokset ja niiden oppilaat ja henkilöstö, Taitaja- ja Skills -kisojen osallistujat ja toimitsijat, Nuoret yrittäjät (NY) ja heidän verkostonsa, Verso-osuuskunta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija- ja pedagogiset osuuskunnat sekä ammattikorkeakoulujen toimialakohtaisten verkostojen henkilöstö sekä Kankaan asuntoalueen alueen toimijat. Verso- osuuskunta on Jyväskylän aikuisopiston osuuskuntamuotoinen yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii yrittäjyyden oppimisalustana.

Hanke toteutetaan yhteistyössä eri tasoisten bio- ja kiertotalousalojen toimijoiden kanssa. Siinä hyödynnetään kiertotalouden erityisosaamista omaavia yhdistysten kuten Suomen Punainen risti Ry Länsi-Suomen piirin, Taito Keski-Suomi Ry:n ja UFF Ry:n sekä muotoiluosaamisen ja pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön hallitsevan Artranta Ry:n henkilöstön vahvaa erityisosaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 679

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 658

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 534

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Karstula, Saarijärvi, Äänekoski, Jyväskylä, Keuruu, Muurame, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketoimet kohdistuvat luovien alojen, erityisesti vaatetus- ja tekstiilialan sekä kalustealan opiskelijoihin ja oppilaitosten henkilökuntaan. Vaatetus- ja tekstiiliala sekä enenevässä määrin myös kalusteala ovat naisvaltaista. Suurin osa luovien alojen yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Hankkeen aikana luovien alojen opiskelijat ja oppilaitoksen henkilökunta saavat tietoa ja uusia näkökulmia biomateriaalien käytöstä sekä tiimiyrittäjyydestä. Hankkeen aikana otetaan käyttöön yksinyrittäjyyttä tukeva tiimimäinen toimintamalli, joka edistää kiertotaloutta luovilla aloilla. Hanketoteuttajat pyrkivät edistämään tasa-arvoa siten, että hanketoimintaan osallistuu mahdollisimman sukupuolitasa-arvoinen joukko hanketoimijoita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketoteuttajat edistävät omassa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa. Hanke tukee luovien alojen opiskelijoiden monialaista, tiimimäistä, tuoteideointiin ja tuotekehitykseen sekä tuotteistamiseen painottuvaa työskentelytapaa, jolla etsitään ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin ja haasteisiin. Toimintatapaa rakennetaan ja testataan ilman sukupuolisidonnaisia ennakkokäsityksiä. Hanke tukee toiminnallaan tasa-arvoisuutta niin, että nais- ja miesopiskelijat saavat mahdollisimman samanlaiset lähtökohdat työuralleen. Opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että he harjoittelevat systemaattisesti tuotekehitystä, tuotteistamista ja tuotannollistamista sekä tuntevat hyvin kiertotaloutta edistäviä materiaaleja, kuten biopohjaisia, turvepohjaisia ja kiertotalousmateriaaleja sekä niiden työstötapoja ja hankintakanavia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa keskitytään kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseen sekä resurssiviisauteen. Hanke edistää bio- ja kiertotalousmateriaalien käyttöä ja niihin pohjautuvien tuotteiden muotoilua, tuotteistamista ja tuotannollistamista luovilla aloilla, millä tuetaan opiskelijoiden työllistymis- ja yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia opintojen jälkeen. Lisäksi hankkeella kehitetään ja laajennetaan luovien alojen opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kestävän kehityksen osaamista. Kiertotalous tähtää luonnonvarojen kestävään käyttöön. Yritysten materiaalivalinnoilla, kulutetun materiaalin määrällä ja materiaalien uusiokäytöllä, uudelleen käytöllä ja kierrättämisellä on suoria vaikutuksia luonnonvarojen kulutukseen. Tämä näkökulma on keskiössä tuotteiden ideoinnissa, kehittämisessä, tuotteistamisessa sekä tuotannollistamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden, henkilöstön ja oppilaitosyhteisöjen sekä yrittäjiksi aikovien osaamista. Hankkeessa pyritään lisäämään bio- ja kiertotalousmateriaalitietoutta ja ratkaisemaan niiden käyttöön liittyviä haasteita. Kiertotalousraaka-aineiden ja uusiutuvien materiaalien käyttö vaikuttaa myös hiilijalanjälkeen. Hanke pyrkii siis omalta osaltaan minimoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kehittymistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Luonnon monimuotoisuus on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Hanke vaikuttaa monimuotoisuuteen välillisesti siten, että kiertotalousmateriaalien käyttö vähentää neitseellisten materiaalien kysyntää.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Hanke edistää biopohjaisten ja kiertotalousmateriaalien käyttöä luovilla aloilla. Siten se vähentää erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä, joita puolestaan neitseellisen materiaalin käyttö lisää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hanke ei varsinaisesti ota kantaa siihen, mistä biomateriaalit ovat peräisin. Hanke kuitenkin nostaa esiin erityisesti biopohjaisia uusia materiaaleja, joita on kehitetty viime vuosina Suomessa. Näissä materiaaleissa käytetään raaka-aineena suomalaista puuta. Lähes kaikki Suomalaiset metsät on sertifioitu ja metsäomistajat ovat sitoutuneet noudattamaan Natura 2000 alueita kunnioittavia toimintatapoja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa edistetään bio- ja kiertotalousmateriaaleihin liittyvää kohderyhmän osaamista. Bio- ja kiertotalousmateriaalien laajempi hyödyntäminen luovilla aloilla vähentää jätteen määrää ja korvaa uusiutumattomia materiaaleja. Lisäksi hanketoteuttajat pyrkivät edistämään kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä omissa toiminnoissaan hyödyntämällä esimerkiksi lähialueiden jätemateriaalivirtoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hanke ei edistä suoranaisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Toisaalta se tukee biopohjaisten materiaalien hyödyntämistä uusissa tuotteissa. Kyseiset tuotteet käyttää elinkaaren loppuvaiheessa energiantuotantoon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa kohderyhmän osaamista bio- ja kiertotalousmateriaaleista. Hankkeen aikana kehitettävä toimintamalli parantaa luovien alojen toimijoiden verkostoitumista ja lisää ymmärrystä tuotekehityksestä, tuotteistamisesta ja tuotannollistamisesta. Tämä parantaa opiskelijoiden kykyjä työskennellä monialaisissa tiimeissä ja toimia yrittäjinä opintojen päätyttyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeen toimintamallin keskeinen osa on tiimimäinen toimialat ja organisaatiot ylittävä yhteistyö. Tiimityöskentely, verkostot ja niiden synnyttämä yhteistyö luo pohjaa uudenlaisille aineettomille tuotteille ja palveluille.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hanke edistää uusien bio- ja kiertotalousmateriaalien käyttöä luovilla aloilla. Bio- ja kiertotalousmateriaalien valinnassa painotetaan paikallisuutta, jolloin myös logistiikan tarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hankkeen erityisenä tavoitteena on luoda toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä toimintamalli, joka kehittää luovien alojen opiskelijoitten ja koulutusorganisaatioiden henkilöstön monialaista, tiimimäistä työskentelytapaa tuotekehityksessä, tuotteistamisessa ja tuotannollistamisessa. Hankkeen aika opiskelijat ja oppilaitosten henkilökunta verkostoituvat ja luovat kontakteja eri tasoisiin bio- ja kiertotalousmateriaalitoimijoihin. Tiimimäinen, yrittäjyyttä korostava työskentelytapa edistää luovien alojen opiskelijoiden työelämävalmiuksia, mahdollisuuksia työllistyä ja toimia opintojen päätyttyä yrittäjinä. Lisäksi se tukee luovien alojen toimijoitten taloudellista kannattavuutta ja liiketoiminnan kestävyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Monialaisia tiimejä koottaessa häivytetään sukupuolijaottelu ja –ajattelu. Tiimit kootaan osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeen perusteella siten, että tiimissä olisi edustettuina sekä miehiä että naisia. Samoin pyritään poistamaan stereotyyppiset jaottelut naisten ja miesten töistä ja annetaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus tarttua haasteisiin. Hankkeessa tuotettavat palvelut on tarkoitettu yhtäläisesti niin mies kuin naisopiskelijoille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Toimeksiantoprojektit tarjoavat myös ulkomaisille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua toimeksiantojen toteutukseen osaamisensa ja kiinnostuksensa puitteissa. Monikulttuurisissa tiimeissä suomalaisten opiskelijoiden ymmärrys kulttuurien kohtaamisesta, ja taidot toimia monikulttuurisessa ympäristössä lisääntyvät. Myös muiden hanketoimijoiden monikulttuurisuustaidot kehittyvät. Yhteistyö suomalaisten kanssa auttaa ulkomaalaisia ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän tapoja ja arvoja.
Kulttuuriympäristö 2 4
Hanke edistää luovien alojen osaamista ja tietoisuutta kiertotalouden mahdollisuuksista. Se edistää luovien alojen yrittäjien ja potentiaalisten yritysten elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä kokoamalla ja tuottamalla ajantasaista tietoa bio- ja kiertotalousmateriaaleista ja luomalla uudenlaisia toimintamaleja yrittäjyyteen ja kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke lisää kohderyhmän ympäristöosaamista keräämällä tietoa bio- ja kiertotalousmateriaaleista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena on kerätä, tuottaa ja levittää tietoa nykyaikaisista, resurssiviisaista ratkaisuista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keski-Suomen maakuntastrategian yksi ajankohtaisimmista, alueellisista kehittämiskohteista on biotalous. Viime vuosina Keski-Suomeen onki syntynyt useita, biopohjaisia materiaaleja tuottavia yrityksiä. Myös kiertotalouden yleistyminen velvoittaa ylijäämämateriaalien nykyistä tarkoituksenmukaisemman hyödyntämisen.

Luova kiertotalous -hankkeessa kehitettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kiertotalousosaamista monialaisesti. Hanketoimissa painotettiin etenkin luovien alojen innovointi- ja tuotekehitystaitojen sekä työelämässä tärkeitä tiimiyrittäjyys-, työelämäyhteistyö- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittämistä. Lisäksi. Hanke lisäsi vuorovaikutusta eri koulutustasojen välillä ja madalsi luovan alan opiskelijoiden kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin.

Hankkeen ytimen muodostavat monialaiset koulutuskokonaisuudet, työpajat ja tuotekehitysprojektit, joissa ideoitiin uusista biopohjaistamateriaaleista ja kiertotalousmateriaaleista uusia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa järjestettiin tietoiskuja (n. 20 kpl), työpajoja (n. 85 kpl) sekä seminaareja (3 kpl) ja webinaari (1 kpl) sekä tutustumismatkoja (7 kpl). Lisäksi omaa yritysideaa pilotointiin monipuolisesti mm. NY-yritysten, Verso-osuuskunnan ja ns. kevytyrittäjyyden muodossa, mutta myös perustettujen yritysten toiminnassa.

Hankkeen aikana verkostoiduttiin ja kehitettiin monialaista, eri koulutusasteet ja toimialat sekä pk-yritykset läpileikkaava yhteistyötä. Oppilaitosten ja bio- ja kiertotalousalojen toimijoiden välinen yhteistyö mahdollisti toimivien kumppanuusverkostojen syntymisen. Erilaisten pilotointien lopputuloksena syntyivät innovaatio- ja yrittäjyyspolku -valmennusmalli sekä INNOlab ja INNOwork mallit. Erilaiset mallit ja hankeen aikana kertynyt osaaminen ja toteuttamistavat koottiin kolmeksi julkaisuksi, työpajakoosteiksi ja malleiksi, sekä virtuaalinäyttelyksi, jotka julkaistiin hankkeen päätyessä hankkeen blogissa INTOA-aineistona.

Hankeen toiminnasta tiedotettiin mm. luovakiertotalous.blogspot.com -blogin välityksellä, jonka sivustoja oli ladattu hankkeen aikana n. 13 000 kertaa. Loppuvaiheessa toteutettiin myös Ideoita yrittäjyyteen -roadshow.