Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21118

Hankkeen nimi: KuoHu Lab - Kuopion kaupungin ja Humakin oppimisen, kehittämisen ja innovoinnin laboratorio.

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 020349263

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Vesama

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö/Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.vesama(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349381

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue, nuorisopalvelut, 0171450-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KuoHu Lab -hanke on Kuopion kaupungin ja Humak-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke Kuopion alueella. Hankkeen tavoitteena on parantaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja aikuisten tilannetta luomalla KuoHuLab -yhteistyömalli, joka jää elämään myös hankkeen päätyttyä.

KuoHuLab- toimintamalli on yhteisöllinen ja luova kohtaamisen areena, jossa eri toimijat kohtaavat yhteisen ongelman tai haasteen äärelle. Määritellyn ongelmien ratkaisemisen lähtökohta on yhdessä työskentely, yhteistyö, moninaisuus- ja näkökulmaisuus, etsivä työote, kokeilutoiminta ja pitkäjänteisyys. Yhteisöllisessä tilassa ja ajattelussa ihmisten erilaisuus käännetään vahvuudeksi kun eri näkökulmat synnyttävät uutta ajattelua.

KuohuLab pyrkii jalkauttamaan Hubien toiminta-ajatuksen paikallisesti sopivalla tavalla Kuopion kaupungin ja sen lähialueiden palveluiden kehittämiseen ja alueen erilaisten hyvinvointiin, kasvuun ja oppimiseen liittyvien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseen sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Tässä hankkeessa kohdennetaan huomio erityisesti Kuopion kaupunkilaisia koskettaviin haasteisiin osallisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä, yhteisöllisyydessä.

KuohuLab eroaa yhteisöllisistä työtiloista siten että Labia käytetään tavoitteellisesti erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Työskentelyprosessin aikana voi ilmetä uusi tärkeä haaste tai ongelma, joka voidaan myös ratkaista. Olennaista on tavoitteellisuus, jossa opiskelijat, ammattiliset ja erilaiset asiakasryhmät kohtaavat yhdessä valitun haasteen ja/tai ongelman parissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Hankkeessa mallinnetaan toimijoiden roolit, ongelmaratkaisuprosessin kulku sekä ratkaisun juurruttaminen käytäntöön.

Hankkeessa hyödynnetään Humak Future-Hub-konseptia, jossa Kuohulabin tavoin pyritään luovan ongelmanratkaisuprosessin mahdollistamiseen yhteisöissä uudenlaisissa tiloissa myös digitaalisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Hubia on kehitetty yhdessä mm. Aalto-yliopiston kanssa ja sen sovelluksia on testattu mm. Espoon kaupungin kanssa 3D-kulttuurin kehittämisessä mm. esteettömistä oppimisympäristöistä. Kokeilun tavoitteena on ollut mm. uusien yleisöjen tavoittaminen, esteetön selkovuorovaikutus ja uusien tapojen synnyttäminen kulttuurin tuottamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisina kohderyhmänä ovat heikommassa asemassa olevat nuoret, ikääntyvät, työelämän ulkopuolella olevat sekä osatyökykyiset. Erityisenä ryhmänä ovat erilaisiin toimintaympäristöihin liittyvät “asiakkaat”, joihin toimenpiteet kohdistuvat ja joiden palveluita sekä erilaista toimintaa kehitetään uuden toimintamallin avulla. Näitä ovat lapset ja nuoret (koulut ja nuorisotoimi), kaupungin asukkaat (kaupunginosat ja viheralueet), turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, erillisryhmät, työikäinen väestö sekä eri ikäryhmät. Palveluihin liittyvät kohderyhmät määrittyvät Kuopion kaupungin hyvinvoinnin sekä kasvun ja oppimisen palvelualueen suuntaisesti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion kaupungin palvelutuotannon asiakasrajapinnassa työskentelevä henkilökunta, jotka saavat uuden innovatiivisen välineen palvelutuotannon uudistamiselle, kehittämiselle, tavoitettavuudelle ja laaduntamiselle. Humanistisen ammattikorkeakoulun osalta välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion alueyksikön opetus- ja TKI- henkilöstö ja opiskelijat. He saavat käyttöönsä autenttisen oppimisympäristön,johon opetus- ja TKI-toimintaa voidaan suunnata paikallisten ja alueellisten tarpeiden suuntaisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 301 176

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 089

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 430 252

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 367 270

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php). Tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimijat tiedostavat sukupuolisensitiivisen tavan toimia ja huomioivat eri sukupuolien tarpeet mm. palvelutuotannossa ja työympäristössä. Esimerkiksi nuoristyössä huomioidaan eri sukupuoliin ja sukupuolettomuuteen liittyvät erilaiset tarpeet/kysymykset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoiteena on yhteistyömallin luominen Kuopion kaupungin ja Humakin välille. Hankkeen päätavoitteena ei siis ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen eri toiminnoissa huomioidaan kasvatuksellisella otteella kestävän kehityksen periaatteet, esim. kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuudet tuottaa ja kasvattaa toimenpiteitä, jotka hidastavat ilmastonmuutosta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Nuorisotyöllinen arvopohja nojaa ympäristönarvostamiseen ja suojelemiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Mahdollisuuksien mukaan puututaan toimintoihin,joiden voidaan ajatella pilaavan vesistöjä, maaperää tai ilmaa. Nuorisotyöllisessä toimnnassa tavoitteena on pienetkin muutokset, jotka kumuloivat suuremmksi teoiksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen suunniteluvaiheessa ei vaikuta todennäköisellä että hankkeella olisi Natura.-kohteiden osalta mitään vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa kiinnoitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja oman toiminnan vaikutuksiin jätekuorman pienentämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei vaikuta todennäköiseltä, että hankkeella olisi vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Kuopion kaupungin palvelutoiminnen kokeilukehittämisen tuloksena voi löytyä tuloksia, jotka tukevat elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Koko hanke keskittyy aineettomien palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
KOkeilukulttuurisella hankkeella voi olla yllättäviäkin tuloksia. On mahdolista, etä osa tuloksista ottaisi kantaa esimerkiksi julkisen liikenteen saatavuuteen tai yhtä lailla kevyen liikenteen intran kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on löytää uusia yllättäviäkin avauksia Kuopion kaupungin palvelutuotantoon ja -tarjontaan. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen välittömät vaikutkset kohdistuvat kuopiolasiten arkeen ja sitä kautta välillisesti kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hyvässä palvelutuotannossa huomioidaan esteettömyys ja yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa. Tämän on oltava tavoitteena myös tässä hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Julkisten palveluiden kehittämisessä on oltavalähtökohtana yhteiskunnallinen ja kultuurinen yhdenvertaisuus, niin tässäkin kokeilukulttuurisessa hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kaupungin omaleimainen kulttuuriympäristö on hankkeen toimintaympäristönä. SEn toisaalta vaaliminen ja toisaalta asukaslähtöinen kehittäminen ovat tärkeitä, mutta eivät ensisijaisia tavoitteita.
Ympäristöosaaminen 2 2
Kaikessa nuorisotyöllisessä toiminnassa otetaan kantaa ympäristöosaamiseen. On odotettavaa, että tässäkin hankkeessa siihen otetaan kantaa ja sitä kehitetään, ehkä kuitenkin enemmän sivutuotteena.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KuoHuLab-hanke oli yhteistyöhanke Humanistisen ammattikorkeakoulu Oy:n (Humak) ja Kuopion kaupungin välillä. Hanke vastasi vailla työtä, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaa olevien työikäisten aikuisten sosiaalisen osallisuuden haasteisiin ja riskitekijöihin. Hankkeessa toimittiin kokeilukulttuurisiin menetelmiin vahvasti nojautuen. Hankkeessa kehitettiin palveluja ja luotiin Kuopion kaupungin ja Humakin välinen yhteistyömalli, joka perustuu yhdenvertaisuuteen ja osaamisen jakamiseen. Humak, valtakunnallisena verkostoammattikouluna, levittäää ja juurruttaaa saavutettuja tuloksia nuoriso- ja järjestötyön sekä kulttuurituotannon arkeen laajemmin Suomessa.

KuoHuLab- hankkeessa kohdennettiin huomio kuopiolaisten kulttuurisen- ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Pienryhmätoimintaa toteutettiin maaseutumaisilla alueilla asuvien nuorten aikuisten, eri kielellisiin ja muihin vähemmistöihin kuuluvien, lastensuojelun jälkihuollon, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa. Kuopion kaupunginteatterin kanssa tehty yhteistyö mahdollisti kokeilun yhteisötaiteen parissa.

Hankkeessa kehitettiin aineettomia palveluja, ympäristötietoisesti ja kestävä kehitys huomioiden. Hankkeen päättymisen jälkeen osallistujilla on omien kokemusten, lisääntyneen tiedon ja verkostojen kautta syventynyt suhde kulttuuripalveluiden käyttöön ja harrastamiseen. Työntekijöiden, ostopalveluntarjoajien ja yhteistyökumppanien ammatillinen ymmärrys yhteisöllisyyden ja osallisuuden tuottaman hyvinvoinnin osalta lisääntyi. Toimijat omaksuivat uusia taitoja ja lähestymistapoja kehittämistyöhön ja arviointiin. Myös toimijoiden välinen moniammatillinen verkosto ja sen linkittyminen valtakunnallisiin vastaaviin verkostoihin vahvistui.

Kohderyhmien kanssa tehdyn toiminnan tuloksena syntyi erilaisia käytännön malleja Kuopion kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden hyödynnettäväksi. Eri osaprojektien mallinnokset löytyvät hankkeen nettisivuilta. Humakin ja Kuopion kaupungin KuoHu-toimintamallin mukaista yhteistyötä jatkettiin hankkeen loputtua.