|
|
|
Hankekoodi: S21118
Hankkeen nimi: KuoHu Lab - Kuopion kaupungin ja Humakin oppimisen, kehittämisen ja innovoinnin laboratorio.
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 020349263
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Vesama
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö/Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.vesama(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349381
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KuoHu Lab -hanke on Kuopion kaupungin ja Humak-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke Kuopion alueella. Hankkeen tavoitteena on parantaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja aikuisten tilannetta luomalla KuoHuLab -yhteistyömalli, joka jää elämään myös hankkeen päätyttyä.
KuoHuLab- toimintamalli on yhteisöllinen ja luova kohtaamisen areena, jossa eri toimijat kohtaavat yhteisen ongelman tai haasteen äärelle. Määritellyn ongelmien ratkaisemisen lähtökohta on yhdessä työskentely, yhteistyö, moninaisuus- ja näkökulmaisuus, etsivä työote, kokeilutoiminta ja pitkäjänteisyys. Yhteisöllisessä tilassa ja ajattelussa ihmisten erilaisuus käännetään vahvuudeksi kun eri näkökulmat synnyttävät uutta ajattelua.
KuohuLab pyrkii jalkauttamaan Hubien toiminta-ajatuksen paikallisesti sopivalla tavalla Kuopion kaupungin ja sen lähialueiden palveluiden kehittämiseen ja alueen erilaisten hyvinvointiin, kasvuun ja oppimiseen liittyvien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseen sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Tässä hankkeessa kohdennetaan huomio erityisesti Kuopion kaupunkilaisia koskettaviin haasteisiin osallisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä, yhteisöllisyydessä.
KuohuLab eroaa yhteisöllisistä työtiloista siten että Labia käytetään tavoitteellisesti erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Työskentelyprosessin aikana voi ilmetä uusi tärkeä haaste tai ongelma, joka voidaan myös ratkaista. Olennaista on tavoitteellisuus, jossa opiskelijat, ammattiliset ja erilaiset asiakasryhmät kohtaavat yhdessä valitun haasteen ja/tai ongelman parissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Hankkeessa mallinnetaan toimijoiden roolit, ongelmaratkaisuprosessin kulku sekä ratkaisun juurruttaminen käytäntöön.
Hankkeessa hyödynnetään Humak Future-Hub-konseptia, jossa Kuohulabin tavoin pyritään luovan ongelmanratkaisuprosessin mahdollistamiseen yhteisöissä uudenlaisissa tiloissa myös digitaalisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Hubia on kehitetty yhdessä mm. Aalto-yliopiston kanssa ja sen sovelluksia on testattu mm. Espoon kaupungin kanssa 3D-kulttuurin kehittämisessä mm. esteettömistä oppimisympäristöistä. Kokeilun tavoitteena on ollut mm. uusien yleisöjen tavoittaminen, esteetön selkovuorovaikutus ja uusien tapojen synnyttäminen kulttuurin tuottamisessa.
Varsinaisina kohderyhmänä ovat heikommassa asemassa olevat nuoret, ikääntyvät, työelämän ulkopuolella olevat sekä osatyökykyiset. Erityisenä ryhmänä ovat erilaisiin toimintaympäristöihin liittyvät “asiakkaat”, joihin toimenpiteet kohdistuvat ja joiden palveluita sekä erilaista toimintaa kehitetään uuden toimintamallin avulla. Näitä ovat lapset ja nuoret (koulut ja nuorisotoimi), kaupungin asukkaat (kaupunginosat ja viheralueet), turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, erillisryhmät, työikäinen väestö sekä eri ikäryhmät. Palveluihin liittyvät kohderyhmät määrittyvät Kuopion kaupungin hyvinvoinnin sekä kasvun ja oppimisen palvelualueen suuntaisesti.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion kaupungin palvelutuotannon asiakasrajapinnassa työskentelevä henkilökunta, jotka saavat uuden innovatiivisen välineen palvelutuotannon uudistamiselle, kehittämiselle, tavoitettavuudelle ja laaduntamiselle. Humanistisen ammattikorkeakoulun osalta välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion alueyksikön opetus- ja TKI- henkilöstö ja opiskelijat. He saavat käyttöönsä autenttisen oppimisympäristön,johon opetus- ja TKI-toimintaa voidaan suunnata paikallisten ja alueellisten tarpeiden suuntaisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 301 176
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 089
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 430 252
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 367 270
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 230
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeen eri toiminnoissa huomioidaan kasvatuksellisella otteella kestävän kehityksen periaatteet, esim. kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuudet tuottaa ja kasvattaa toimenpiteitä, jotka hidastavat ilmastonmuutosta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Nuorisotyöllinen arvopohja nojaa ympäristönarvostamiseen ja suojelemiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Mahdollisuuksien mukaan puututaan toimintoihin,joiden voidaan ajatella pilaavan vesistöjä, maaperää tai ilmaa. Nuorisotyöllisessä toimnnassa tavoitteena on pienetkin muutokset, jotka kumuloivat suuremmksi teoiksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen suunniteluvaiheessa ei vaikuta todennäköisellä että hankkeella olisi Natura.-kohteiden osalta mitään vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa kiinnoitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja oman toiminnan vaikutuksiin jätekuorman pienentämiseksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei vaikuta todennäköiseltä, että hankkeella olisi vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Kuopion kaupungin palvelutoiminnen kokeilukehittämisen tuloksena voi löytyä tuloksia, jotka tukevat elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Koko hanke keskittyy aineettomien palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| KOkeilukulttuurisella hankkeella voi olla yllättäviäkin tuloksia. On mahdolista, etä osa tuloksista ottaisi kantaa esimerkiksi julkisen liikenteen saatavuuteen tai yhtä lailla kevyen liikenteen intran kehittämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on löytää uusia yllättäviäkin avauksia Kuopion kaupungin palvelutuotantoon ja -tarjontaan. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen välittömät vaikutkset kohdistuvat kuopiolasiten arkeen ja sitä kautta välillisesti kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hyvässä palvelutuotannossa huomioidaan esteettömyys ja yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa. Tämän on oltava tavoitteena myös tässä hankkeessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Julkisten palveluiden kehittämisessä on oltavalähtökohtana yhteiskunnallinen ja kultuurinen yhdenvertaisuus, niin tässäkin kokeilukulttuurisessa hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Kaupungin omaleimainen kulttuuriympäristö on hankkeen toimintaympäristönä. SEn toisaalta vaaliminen ja toisaalta asukaslähtöinen kehittäminen ovat tärkeitä, mutta eivät ensisijaisia tavoitteita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Kaikessa nuorisotyöllisessä toiminnassa otetaan kantaa ympäristöosaamiseen. On odotettavaa, että tässäkin hankkeessa siihen otetaan kantaa ja sitä kehitetään, ehkä kuitenkin enemmän sivutuotteena. | ||
KuoHuLab-hanke oli yhteistyöhanke Humanistisen ammattikorkeakoulu Oy:n (Humak) ja Kuopion kaupungin välillä. Hanke vastasi vailla työtä, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaa olevien työikäisten aikuisten sosiaalisen osallisuuden haasteisiin ja riskitekijöihin. Hankkeessa toimittiin kokeilukulttuurisiin menetelmiin vahvasti nojautuen. Hankkeessa kehitettiin palveluja ja luotiin Kuopion kaupungin ja Humakin välinen yhteistyömalli, joka perustuu yhdenvertaisuuteen ja osaamisen jakamiseen. Humak, valtakunnallisena verkostoammattikouluna, levittäää ja juurruttaaa saavutettuja tuloksia nuoriso- ja järjestötyön sekä kulttuurituotannon arkeen laajemmin Suomessa.
KuoHuLab- hankkeessa kohdennettiin huomio kuopiolaisten kulttuurisen- ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Pienryhmätoimintaa toteutettiin maaseutumaisilla alueilla asuvien nuorten aikuisten, eri kielellisiin ja muihin vähemmistöihin kuuluvien, lastensuojelun jälkihuollon, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa. Kuopion kaupunginteatterin kanssa tehty yhteistyö mahdollisti kokeilun yhteisötaiteen parissa.
Hankkeessa kehitettiin aineettomia palveluja, ympäristötietoisesti ja kestävä kehitys huomioiden. Hankkeen päättymisen jälkeen osallistujilla on omien kokemusten, lisääntyneen tiedon ja verkostojen kautta syventynyt suhde kulttuuripalveluiden käyttöön ja harrastamiseen. Työntekijöiden, ostopalveluntarjoajien ja yhteistyökumppanien ammatillinen ymmärrys yhteisöllisyyden ja osallisuuden tuottaman hyvinvoinnin osalta lisääntyi. Toimijat omaksuivat uusia taitoja ja lähestymistapoja kehittämistyöhön ja arviointiin. Myös toimijoiden välinen moniammatillinen verkosto ja sen linkittyminen valtakunnallisiin vastaaviin verkostoihin vahvistui.
Kohderyhmien kanssa tehdyn toiminnan tuloksena syntyi erilaisia käytännön malleja Kuopion kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden hyödynnettäväksi. Eri osaprojektien mallinnokset löytyvät hankkeen nettisivuilta. Humakin ja Kuopion kaupungin KuoHu-toimintamallin mukaista yhteistyötä jatkettiin hankkeen loputtua.