RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21120, LUODE - luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LUODE - Luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankkeessa tarjotaan nuorille erilaisia kokemus- ja toimintaympäristöjä, missä he voivat syventää tulevaisuuden työelämätaitoja. Näitä uuden työn vaatimia metataitoja kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta ja sisäistä yrittäjyyttä opetellaan luonnon, liikunnan, taiteen, median ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmien avulla. Myös työelämäkeskusteluissa keskeisiksi käsitteiksi nousseet resilienssi ja minäpystyvyys huomioidaan nuorten ohjauksessa.

LUODE-hankkeen toiminta ehkäisee syrjäytymistä, auttaa työllistymään ja saa nuoret osallisiksi yhteiskuntaan. Nuorille avautuu mahdollisuus pysähtyä, tutkia ja etsiä omia vahvuuksiaan. Hankkeessa edistetään myös nuorten itsetuntemusta, itseilmaisua ja minäpystyvyyttä. LUODE-hankkeessa luonnon, liikunnan, taiteen, median, ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmät pääsevät ristipölyttymään keskenään sekä murtamaan ja ylittämään sektorirajoja. Tuloksena syntyy uusia hedelmällisiä kombinaatioita. Nuorille suunnataan pitkäkestoista, tavoitteellista, motivoitua toimintaa ja nuoret otetaan heti alussa mukaan suunnitteluun.

Tärkeänä konkreettisena tavoitteena on kehittää työharjoittelua, erityisesti perusasteen työelämään tutustumisjaksojen (TET, TOPPI) sisältöjä. Tänä päivänä oppilaiden on haasteellista löytää tutustumis- ja harjoittelu-paikkoja aloilta, joista he olisivat aidosti kiinnostuneita. Esimerkiksi suurin osa TET-yrityksistä on kauppoja, joissa työnantajan on helppo osoittaa tettiläiselle yksinkertaisia järjestelytehtäviä. Oppilaat hakevat TET-paikkoja itse mutta heillä ei ole riittävästi tietoa yrityksistä ja paikkoja kysytään tutuista ympäristöistä. Osa työnantajista kokee tettiläisten sitovan liikaa työntekijöiden aikaa ja että heillä ei ole riittäviä resursseja ohjaamiseen. Nuoret puolestaan turhautuvat mielekkään tekemisen puutteeseen. Hankkeessa rakennetaan TET- ja TOPPI-tarjotin luonnon, liikunnan, taiteen, median, yrittäjyyden, monialaisista sisältöjen yhdistelmistä ja nuoret nuoret pääsevät varhaisessa vaiheessa tutustumaan omiin kiinnostuksen kohteisiin työelämässä. Yrittäjyyskasvatus läpäisee kaikki toiminnot. Kouluja, oppilaita ja työelämänedustajia varten tehdään materiaalipaketti, jolla pystytään lisäämään nivelvaiheessa olevien oppilaiden osallisuutta sekä ohjautumista omia toiveita ja taitoja vastaavaan koulutukseen ja toisaalta helpottamaan työnantajien ohjausvelvoitetta.

LUODE-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet:

1) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti kehittää yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä ja vastaa uudenlaisen yrittäjyyskasvatuksen pedagogisen toimintamallin kehittämisestä ja arvioinnista sekä liittämisestä osaksi luonnon, liikunnan, taiteen, kulttuurin, median ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä. Kaikki osatoteuttajat yhdessä valmistavat nuorten parissa työskenteleville koulutuksia ja ohjausfoorumeja uusiin menetelmiin.

2) Taideyliopisto, Suomen urheiluopisto, Vierumäki, Outward Bound Finland ry ja Suomen Latu ry organisoivat ja yhdistävät luonto-, liikunta-, taide-, kulttuuri-, media- ja yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja niiden monipuolisia yhdistelmiä, joissa opitaan tulevaisuuden työelämän metataitoja: yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta ja sisäistä yrittäjyyttä. Pilottien pohjalta rakennetaan työelämään tutustumiseen sopivia materiaalipaketteja, jotka auttavat nuoria löytämään itseään kiinnostavan työelämään tutustumisen kohteen.

3) Helsingin yliopisto kartoittaa työelämään tutustumispakettien suunnitteluun osallistuvat tahot yhdessä Lahden kaupungin sivistystoimen kanssa: pilottikoulut, oppilasryhmät, opinto-ohjaajat sekä osallistuvat organisaatiot, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Helsingin yliopisto organisoi suunnittelun toimintamenetelmät ja yhteistyöalustat sekä koordinoi materiaalipakettien tuottamista.

4) Helsingin yliopisto tuottaa tietoa nuorten arjesta sekä arvioi pilottitoiminnan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan, työ- ja opiskelumotivaatioon ja -valmiuksiin sekä ura- ja ammatinvalinta-suunnitelmiin. LUT Lahti puolestaan arvioi yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavia tekijöitä ja yrittäjyyskasvatuksen uutta toimintamallia sekä sitä käyttävien ammattilaisten että nuorten näkökulmasta.

LUODE-hankkeen tulokset:

1) Lahden seudulla pilotoidusta yrittäjyyskasvatuksesta tulee osa nuorten parissa toimivan valtakunnallisen palveluverkoston toimintaa. Alueen ammattilaisten muodostama yhteistyöverkosto mahdollistaa uudenlaisten palvelujen ja toimintojen järjestämisen ja tuottamisen kuten uudenlaisen sisällöllisesti monipuolisen TET- ja TOPPI-harjoittelun. Ammattilaisten osaamisen vahvistuessa heillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tukea nuorten aktiivisuutta, aloitteellisuutta, vastuunottoa koulutuksen ja työelämän siirtymä-vaiheissa.

2) Luonto-, liikunta-, taide- ja mediasisältöjen ja niiden monialaistenyhdistelmien -pilotoinnin tuloksena saadaan aikaan nuoria voimauttavia, hyvinvointia edistäviä kokemuksia ja omien resurssien tunnistamista edesauttavia toimintatapoja pilotteihin osallistuneille nuorille. Pilottitoiminnan myötä nuorten voimavarat lisääntyvät, itsetuntemus kasvaa, elämänhallinnan kokemus lisääntyy ja vuorovaikutustaidot ja luovuus kasvavat. Näitä hankkeen aikana saatuja tulevaisuuden työelämän taitoja nuoret voivat soveltaa koko työuransa ajan. Pilottitoiminta myös vahvistaa nuorten yhteyttä luontoon ja valpastaa ympäristövastuullisuuteen sekä rohkaisee luovuuteen ja kriittiseen ajatteluun.

3) Henkilökohtaisella tasolla ilmenevien onnistumisen kokemusten ja voimauttavien vaikutusten lisäksi tuotetaan työelämään tutustumisen jaksoihin materiaalipaketteja, joiden avulla nuorilla on mahdollisuus jo peruskoulun yläluokilla kartoittaa ja kokeilla aidosti omia kiinnostuksen kohteita ja pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoisia polkuja. Lisäksi piloteissa testattu luonnossa liikkuminen, taiteellinen toiminta, mediatyöskentely ja yrittäjyyskasvatus voidaan sisällyttää entistä keskeisemmin nuorisotyöhön ja muuhun ammattilaisten toimintaan.

4) Hankkeessa tuotetaan nuorten elämis- ja arvomaailmasta tutkimustuloksia. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, miten erilaiset piloteissa kehitetyt toimintamallit ja uudenlaiset toimintatavat kuten TET- ja TOPPI-sisältöjen kehittäminen auttavat nuorten työllisyyden edistämisessä ja omien vahvuuksien löytämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä pilottitoiminnan osalta ovat nuoret, erityisesti muita vähäisemmän koulutus- ja kulttuuripääoman omaavat, TET-jaksojen uudistamisessa kohderyhmä rajautuu pääasiassa peruskoulun 9-luokkalaisiin, mahdollisesti myös lukiolaisiin. TOPPI-jaksojen osalta kohderyhmä voi laajeta myös opisto- ja ammattikorkeakoulun opiskelijoihin, nuorisopalvelujen asiakkaisiin; työttömiin nuoriin; työpajatoiminnassa mukana oleviin nuoriin.

Nuorten parissa työskentelevät muodostavat oman kohderyhmänsä: opinto-ohjaajat, opettajat, liikunta- ja kulttuuripalvelujen ammattilaiset, urheiluseurojen ja nuorisojärjestöjen toimijat, ympäristökasvattajat, media-, kulttuuri-ja taideyhdistyksissä työskentelevät, ym.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki nuoret
Koulut ja ammatilliset oppilaitokset, opistot
Nuorten parissa työskentelevien kehittämishankkeiden henkilöstö ja tutkijat
Nuoriso- ja kasvatusalan järjestöt
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Museoalan toimihenkilöt
Kirjastoalan toimihenkilöt
Lastensuojelujärjestöjen toimihenkilöt
Nuorisotutkimusseura ry
ym.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 778 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 762 348

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 924 049

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 904 775

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 807

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmistelijat ovat hanketta suunnitellessaan tehneet toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvon toteutumisesta hankkeen kohdealueella on hankittu tietoa aiempien tutkimusten ja hankkeiden pohjalta. Tämän tiedon pohjalta on tehty konkreettinen arviointi ratkaistavasta ongelmasta, toiminta-alueesta, tavoitteesta ja kohderyhmistä sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvon kannalta. Tiedetään esimerkiksi, että tytöt ja pojat tarvitsevat erilaisia tukitoimia ja erityyppistä ohjausta tulevaisuuden suunnittelussa. Hankkeessa huomioidaan myös, että pojat keskeyttävät opintonsa sekä peruskoulun että jatko-opintojen aikana useammin kuin tytöt. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat olla miehiä tai naisia, mutta hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa olevien miesten tavoittamiseen toimenpiteillä, jotka suunnitellaan käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti niin, että ne puhuttelevat miehiä. Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisessä pilottitoiminnassa otetaan huomioon eri sukupuolten erilaiset kokemukset ja toimintatavat (esim. erilaiset luonnossa liikkumisen tavat). Lisäksi esimerkiksi maahanmuuttajanuorten kohdalla täytyy ottaa huomioon joidenkin kulttuurien mahdollisesti sukupuolittunut epätasa-arvo.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ottaen huomioon sukupuolen merkitys. Hankkeessa ei ymmärretä stereotyyppisesti nuorisoa yhtenä homogeenisena massana vaan heterogeenisena yksilöiden joukkona. Hankkeessa arvioidaan toimintojen vaikutuksia eri sukupuolten kannalta sekä toteutetaan toimintaa niin, että sillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuoriin kohdistuvilla toimenpiteillä pyritään sukupuolten välisten koulutus- ja osaamiserojen vähentämiseen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa hankkeen vaiheissa, mm. seuraavalla tavalla: - Eri sukupuoliin kuuluville tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua pilottiryhmiin, jotka edistävät heidän osaamistaan, osallisuuttaan ja työllisyyttään. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että tytöt ja pojat ovat eri tavoin heterogeenisiä ryhmiä. - Pilottiryhmien toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erityisyys esimerkiksi kohdistamalla erilaisia toimenpiteitä tytöille ja pojille. Sukupuolen tuomat erot tarpeissa ja ongelmissa ovat merkittävä kehittämisen lähtökohta. - Pelkästään poikien pilottiryhmiä perustetaan, mikäli se katsotaan tavoittamisen saavuttamisen kannalta tarpeelliseksi. Näiden ryhmien toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolen erityisyys - poikien elämis- ja arvomaailma. Näillä ryhmillä tuetaan erityisesti miesten ja poikien osallistumista koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyä. - Nuorten ohjaus- ja valmennuspilotteja toteutettaessa pyritään tukemaan sukupuolelle ei-tyypillisiä koulutus- ja uravalintoja (esim. miehiä rohkaistaan hyvinvointi- ym. palvelusektorille). - Moniammatillista palveluverkostoa rohkaistaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin esimerkiksi antamalla heille ohjeistusta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä. - Moniammatillisen palveluverkoston piiriin kutsutaan kunnallisen seksuaalikasvatuksen edustaja tavoitteena edistää seksuaalikasvatuksen integroimista muuhun nuorten kanssa tapahtuvaan toimintaan. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on asenteiden, tietojen, taitojen, sukupuolten ja yksilöiden välisen tasa-arvon, sekä seksuaaliterveyden edistäminen. Samalla pohditaan, miten nuorten hauras elämänvaihe voidaan ottaa huomioon nuorisotyössä (esim. sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen). - Sukupuolten erityisyys otetaan huomioon hankkeen tutkimusosiossa analysoimalla nuorten elämis- ja arvomaailmaa eri sukupuolten näkökulmasta. Osallistamalla tyttöjä ja poikia tutkimusosion suunnitteluun voidaan erilaiset näkökulmat ottaa huomioon jo aineistoa kerätessä. Laadullinen tutkimus (esim. haastattelut, osallistuva havainnointi) auttaa ymmärtämään nuorison heterogeenisena yksilöiden joukkona eikä yhtenä massana.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma otetaan kuitenkin vahvasti huomioon kaikissa hankkeen vaiheissa (ks. edellä).

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Välitön vaikutus: vähäinen, koska hankkeella ei ole luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia. Hankkeen toiminta ei toisaalta edellytä uusia investointeja. Luonnonympäristöön kohdistuva, luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja sen haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta ja sen monimuotoisuudesta lisääntyy sekä kiinnostus luonnossa liikkumiseen kasvaa, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Välitön vaikutus: Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voi olla tulosta mm. annettavasta koulutuksesta tai muusta toiminnasta, joten luontoon perustuvan pilottitoiminnan ja nuorten kanssa käsiteltävän kestävän kehityksen tematiikan osalta hankkeella on vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Välillinen vaikutus: Osa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista sisältää ajatuksen vastuullisesta osallistumisesta yhteiskunnan ajankohtaisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön omilla kulutusvalinnoilla ja poliittisella keskustelulla. Luontoon perustuva pilottitoiminta on hankkeessa hyvä konteksti tämän tyyppisten keskustelujen käymiselle. Myös tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa nuorten kokemuksia ilmastonmuutoksen kaltaisten tulevaisuuden uhkakuvien vaikutuksista nuorten elämismaailmaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	3
Välitön vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuva, luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu ohjattuun ja opastettuun luonnossa liikkumiseen, jonka vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäisiä. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristöä säästävään retkeilyyn.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	2
Välitön vaikutus: Luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön; toimintojen haitalliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan minimoidaan. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy. Lähimatkailun kasvu (kauas matkustamisen sijaan) vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia (esim. kasvihuonekaasuja).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Välitön vaikutus: Mikäli hankkeen luontoliikkumista edistävissä piloteissa järjestetään toimintoja Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, ne perustuvat ohjattuun ja opastettuun luonnossa liikkumiseen, joten ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä kuin hallitsemattomassa luonnon virkistyskäytössä. Välillinen vaikutus: Mikäli toimintoja järjestetään Natura 2000 -ohjelman kohteissa, nuorten tietoisuus Natura-kohteista lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	2
Välitön vaikutus: Hankkeen toiminta ei edellytä uusia investointeja. Materiaalien käyttö, samoin kuin jätteen syntyminen, on vähäistä. Sähköisiä,olemassa olevia välineitä hyödynnetään aina kun tämä on tarkoituksenmukaista. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta ja ympäristöstä sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristövastuullisuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	6
Välitön vaikutus: hanke tukee nuorten, vastavalmistuneiden työllistymisen tai yrittäjäksi lähtemisen tukevia uudenlaisia polkuja sekä tuottaa työnantajapuolelle osaamista nykyaikaisen rekrytoinnin tekemiseen. Hankkeen tuloksena nuorten työllistymisvalmiudet kasvavat ja kyvykkyys oman yrityksen perustamiseen lisääntyy. Jokainen perustettu yritys tukee alueen elinkelpoisuutta ja potentiaalista työllisyyttä pitkällä tähtäimellä. Nuorten työllistyminen on heidän itsensä ja maakunnan hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Välillinen vaikutus: Pilottitoimintaan osallistuneiden nuorten työllistymiskyvykkyys ja yrittäjyystaidot kasvavat pysyvästi; tieto nuorten yrittäjyyskasvatuksen hyödyistä leviää palveluverkostoissa. Työnantajien rekrytointitaidot kehittyvät pysyvästi erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen näkökulmasta. Tietoa levittämällä myös muille työnantajille kerrotaan mahdollisuuksista ja tarpeesta päivittää yritysten ja organisaatioiden rekrytointitaitoja ajan tasalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Välitön vaikutus: Moniammatillisen palveluverkoston toiminnan vahvistaminen ja yhteistyön juurruttaminen tehostaa uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden syntymistä (esim. taidetyöpajan toimintamallin luominen nuoriso- ja sosiaalityöhön; elämyspedagogiikan menetelmien kehittäminen, nivelvaiheen osallistavan ohjauksen vertaistuutori -mallin kehittäminen ja konseptoiminen). Välillinen vaikutus: Toimintatapoja mallintamalla ja tietoa levittämällä hyödyt leviävät ammattilaisten käyttöön pilottitoiminnan ulkopuolelle.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Välitön vaikutus: Liikkumistarpeet ovat hankkeessa melko vähäisiä. Pilottitoiminnan toteutuksessa pyritään energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen. Välillinen vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuvaan, luontoliikkumista edistävään pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy. Lähimatkailun kasvu (kauas matkustamisen sijaan) vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia (esim. kasvihuonekaasuja).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Välitön vaikutus: Hankkeen keskeinen tavoite on nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan lisääminen. Hanke vahvistaa myös nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, sillä nuoret otetaan mukaan uudenlaisten palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Välillinen vaikutus: Pilottitoimintaan osallistuvien nuorten kiinnostus taidetta, kulttuuria ja luontoliikuntaa kohtaan lisääntyy, mikä avaa heille uusia harrastemahdollisuuksia ja sitä kautta lisää heidän hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Välitön vaikutus: Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa, ja sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään. Pilottitoiminnan toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erityisyys (esim. tyttöjen ja poikien erilaiset oppimisen tavat, erilaiset syrjäytymisen polut, erilaiset tavat liikkua luonnossa). Samalla pyritään purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä ja tukemaan sukupuolelle ei tyypillisiä koulutus- ja uravalintoja (ks. tarkemmin kohta 13.1.). Välillinen vaikutus: Hankkeeseen osallistuvien palveluverkoston ammattilaisten tietoisuus sukupuolten erityisyydestä lisääntyy, mikä kannustaa heitä ottamaan sen huomioon muussakin toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Välitön vaikutus: Hanke lisää yhdenvertaisuutta kohdistamalla pilottitoimintaa erityisesti muita vähäisemmän koulutus- ja kulttuuripääoman omaaviin nuoriin. Siten tuetaan aliedustettujen ryhmien pääsyä ja osallistumista koulutukseen sekä heidän mahdollisuuksiaan hankkia ammatillista osaamista. Pilottien toteutuksessa otetaan huomioon eri yhteiskuntaryhmien (esim. maahanmuuttajien) elämis- ja arvomaailma. Hanke myös lisää nuorten yhdenvertaisuutta suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Nuoret, joiden työmarkkina-asema on usein suhteellisen heikko, pyritään saamaan entistä motivoituneimmiksi työntekoon ja opiskeluun sekä työllistymään. Välillinen vaikutus: Hanke kannustaa palveluverkoston ammattilaisia ottamaan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden huomioon muussakin toiminnassa.
Kulttuuriympäristö	4	4
Välitön vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuvan, luontoliikuntaa edistävän pilottitoiminnan järjestäminen edistää virkistysalueiden kestävää käyttöä. Alueiden historia ja kulttuuriperintö otetaan huomioon pilottien toteutuksessa. Erityistä huomiota kulttuuriperintöön kiinnitetään ekososiaaliseen lähestymistapaan perustuvassa pilotissa. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen virkistysalueista sekä kiinnostus liikkua alueilla lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan alueiden suojelemiseen sekä kasvattaa myönteistä alueidentiteettiä.
Ympäristöosaaminen	6	6
Välitön vaikutus: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on auttaa nuoria kasvamaan kestävän yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteen toteutumista edesauttaa mm. luonnonympäristöön kohdistuva pilottitoiminta, jossa lisätään nuorten kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Välillinen vaikutus: Luontoon kohdistuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristövastuullisuuteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LUODE – luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hanke tarjosi nuorille erilaisia kokemus- ja toimintaympäristöjä, missä he saattoivat syventää tulevaisuuden työelämätaitojaan. Näitä uuden työn vaatimia metataitoja kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta ja sisäistä yrittäjyyttä opeteltiin luonnon, liikunnan, taiteen ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmien avulla. Myös työelämäkeskusteluissa keskeisiksi käsitteiksi nousseet resilienssi ja minäpystyvyys otettiin huomioon nuorten ohjauksessa.

Nuorille avautui mahdollisuus pysähtyä, tutkia ja etsiä omia vahvuuksiaan. Hankkeessa edistettiin nuorten itsetuntemusta ja itseilmaisua. Luonnon, liikunnan, taiteen ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmät ristipölyttyivät keskenään ja mursivat sektorirajoja. Tuloksena syntyi pitkäkestoista, tavoitteellista, motivoitua toimintaa, jossa nuoret otettiin heti alussa mukaan suunnitteluun.

1) LUODE-hankkeessa keskeinen fokus oli uudenlaisen, nuorten näkemyksiä peilaavan yrittäjyyskasvatusmallin luominen. Katsoimme hankkeessa, että perinteinen yrittäjyyskasvatus kumpuaa taloudellisen kasvun ja työllisyyden tavoitteista. Tällöin kasvatuksessa korostuvat kilpailulliset, pärjäämisen, tehokkuuden ja rationaalisuuden tavoitteet. Millaista yrittäjyyskasvatus olisi, jos se nähtäisiin mahdollisuutena luoda uutta maailmaa, jossa yritystoiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole jatkuva kasvu ja maksimaalisen voiton tuotto omistajille, vaan hyvän tuottaminen ympäristölle? Näistä lähtökohdista aloimme luodelaisten kanssa pohtia, miten yrittäjyyskasvatukseen saataisiin liitettyä ihmisten hyvinvoinnin ja hyvän elämän humanistinen arvopohja, ihmisenä kasvun tavoite. Havaitsimme, että tällainen uusi lähestymistapa yrittäyyskasvatukseen voisi resonoida seikkailu- ja taidekasvatuksen kanssa. Siltä pohjalta muotoutui humanistinen yrittäjyyskasvatusmalli, jossa yrittäjyyskasvatuksen sisällytettiin elementtejä seikkailu- ja taidekasvatuksesta.

2) Luonto ja taide käsitettiin hankkeessa oppimisympäristöinä. Nuorille organisoitiin monimuotoisia luonto-, liikunta-, taide- ja yrittäjyyskasvatuspilotteja ja niiden yhdistelmiä, joissa opittiin tulevaisuuden työelämän metataitoja. Kaikkiin toimenpiteisiin liittyi reflektointi. Yksittäiset kokemukset avautuivat laajemmiksi oivalluksiksi elämästä ja ympäröivästä maailmasta, kun nuorille annettiin mahdollisuus käydä kokemuksiaan läpi vielä yhteisen tekemisen tai retken jälkeen. Kalliolaskeutumisen vaiheista saattoikin löytyä metafora omaan elämäntilanteeseen tai siihen, että aina kannattaa rohkeasti yrittää. Taiteen prosessien pohtiminen johti usein syviin keskusteluihin oman elämän arvosta tai siitä mikä on itselle merkityksellistä.

3) Tärkeänä konkreettisena tavoitteena oli kehittää työelämään tutustumisjaksoja ja työharjoittelua: tuottaa perusasteen Työelämään tutustumisjaksoille (TET) ja toisen asteen Työssäoppimisjaksoille (TOP) materiaalia yhdessä Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Molemmat materiaalit ovat valtakunnallisesti saavutettavissa: "Töihin siitä - opas työelämään tutustujalle" ja "Kartta maailmaan, jonka tahdon - Omannäköistä yrittäjyyttä ja työelämää etsimässä". Materiaalien tarkoitus on saada TET:stä ja TOP:sta koko koulun yhteinen asia sekä tukea työnantajia nuorten ohjauksessa, ja ennen kaikkea saada nuori sanoittamaan tutustumisjakson ja työssäoppimisjakson kokemuksia ja oivalluksia sekä ottamaan itseohjautuvampi rooli jaksoille.

4) Pilottien vaikuttavuuden arviointiin sekä nuorten elämysmaailman ja tulevaisuudenkuvien kartoittamiseen liittyvä tavoite toteutui toimintatutkimuksen menetelmien avulla. Sosiaalipsykologian tutkija ja opiskelijat osallistuivat nuorten retkille tehden osallistuvaa havainnointia ja haastatellen nuoria retkien aikana ja niiden jälkeen. Tuloksia on levitetty paikallisesti ja valtakunnallisesti yrittäjyyskasvatus-, seikkailukasvatus- ja nuorisotutkimuspäivillä sekä hankkeen webinaareissa. Luode-hankkeen edustaja sai kutsun Osloon esittelemään hankkeen menetelmiä ja tuloksia.

LUODE -hankkeen julkaisun "KASVUN MAISEMIA – Uusia näköaloja nuorten kanssa työskentelyyn" -sisältö rakennettiin oppikirjamaiseksi, jotta se soveltuisi parhaiten nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Julkaisussa kerrotaan LUODE-hankkeen lähtökohdista, avataan taustalla vaikuttavia taide-, seikkailukasvatus- ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä sekä kuvataan työpajojen tuloksia. Julkaisu on saatavissa sekä paperi- että verkkoversiona.

Hankkeen kaikki materiaalit löytyvät LUT-yliopiston julkaisuarkistosta ja LUODE-hankkeen verkkosivuilta:
https://lutpub.lut.fi/handle/10024/162252
https://lutpub.lut.fi/handle/10024/162246
https://lutpub.lut.fi/handle/10024/161632
https://wwww.luodehanke.fi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat