Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21121

Hankkeen nimi: Museot innovaatioalustoina

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 30.11.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Matti Koivurinnan Säätiö r.s.

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0968636-0

Jakeluosoite: Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4–6

Puhelinnumero: 0207181640

Postinumero: 20700

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.aboavetusarsnova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heini Sorakivi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heini.sorakivi(at)aboavetusarsnova.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207181644

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tekniikan museon säätiö, 0252165-1
Nuori Yrittäjyys ry, 1813465-6
Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, 1474763-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Museot innovaatioalustoina -hankkeen tavoitteena on luoda museoille uudenlaisia keinoja nuorten tavoittamiseen ja osallistamiseen. Hankkeessa rakennetaan uudenlaista yhteistyötä korkeakoulujen, yrittäjyyskasvatustoimijoiden ja museoiden välille. Lisäksi halutaan tukea nuorten mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kehittää heidän työelämävalmiuksiaan sekä jalkauttaa toimintaa kouluttamalla nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Hanketta koordinoi ja hankkeen päätoteuttaja on Historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Osatoteuttajina toimivat Tekniikan museo, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Nuori Yrittäjyys ry (NY). Hankkeen kohderyhmänä ovat Humakin ja NY:n kansallisten verkostojen kautta tavoitettavat nivelvaiheen ammattikorkeakoulujen/yliopistojen opiskelijat sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat, yli 20-vuotiaat nuoret. Pysyvien vaikutusten mahdollistamiseksi/saavuttamiseksi/juurruttamiseksi hankkeen toiminnalla tavoitellaan myös museokasvatustoiminnasta vastaavia henkilöitä ympäri Suomen sekä nuorten parissa toimivia ammattilaisia.

Hankkeen tarve nousee muuttuvasta työelämästä, koulutuskentän muutoksesta ja museoiden toimintaympäristöistä. Nuorten ja koulutuksen tulisi entistä ketterämmin pystyä vastaamaan alati muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tällainen ketteryys syntyy siten, että nuoret omaksuvat jo opintojensa aikana ennakkoluulottoman asenteen ja yrittäjämäisen otteen ongelmien ratkaisuun. Koulutukselta tämä edellyttää uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kehittämistä sekä uusia tapoja tehdä asioita yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiakseen yhä demokraattisemmin ja tavoittaakseen yhä laajempia yleisöjä on museoiden savutettava uusia sukupolvia ja luotava uudenlaista museokäyttäjyyttä. Jotta hanketoiminnan tuloksia voidaan jalkauttaa, on myös nuorten parissa toimivien monialaisten verkostojen tärkeä olla mukana kokemassa museoiden ja innovaatiokasvatustyön käyttötapoja ja toimintaa.

Hankkeessa nuorten tarpeisiin pyritään vastaamaan niin, että museot tarjoutuvat innovaatioalustoiksi nuorille: hankkeessa toteutetaan ajatushautomotoimintaa, innovaatioleirejä/-toimintaa ja koulutusta. Hankkeessa nuoret lähtevät liikkeelle idean/ongelma-alueen määrittelystä ja päätyvät konkreettisiin kokeiluihin yhdessä määriteltyjen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistoiminta ja yhteiset prosessit museoiden mahdollistamalla historiallisella ja kulttuurisella alustalla antavat tilaisuuden ennakoida, innovoida sekä kehittää yhdessä uusia luovia ratkaisuja.

Tässä hankkeessa laajennetaan nuorten osaamispohjaa ja annetaan nuorille eväitä ennakoida muutoksia sekä valmiuksia tarttua muutosten tuomiin mahdollisuuksiin. Museoilla on laajoja aineistoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyen ja nyt niitä hyödynnetään aivan uudesta näkökulmasta.

Haasteet, joiden pohjalta nuoret lähtevät innovoimaan, määritellään hanketta käynnistävissä ajatushautomoissa keväällä 2018 yhdessä nuorten ja museoyleisöjen kanssa. Ajatushautomot lähtevät siitä, että museoista löytyvän aineiston pohjalta käsitellään teemoja, jotka ovat kehittyneet ja joita ollaan aktiivisesti kehitetty historiassa ja toisaalta käsitelty taiteen keinoin. Tulevaisuutta on ihmisten suhde yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten teknologiaan tai uuteen työhön. Ajatushautomot toteutetaan paneelikeskusteluina tai erilaisin työpajoina kaksi kertaa molemmissa hankkeen museoissa.

Ajatushautomovaihetta seuraa ongelman rajaaminen ja lukuvuoden 2018 – 19 kestävä innovaatioprosessi. Nuoret ovat vahvasti mukana prosessin eri vaiheissa ja he toimivat tiimeissä. Heitä ohjaavat mukaan pyydettävät asiantuntijat mutta myös museoalan asiantuntijat ja museopedagogit yhdessä Humakin substanssivalmentajien ja NY:n yrittäjyyskasvatusvalmentajien kanssa.

Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan/testataan innovointi- ja ajatushautomotoimintaa. Kehitettävä malli on minkä tahansa toimijat käytettävissä ja edelleen kehitettävissä hankkeen jälkeen. Näitä toimintamalleja/tuloksia levitetään kansallisesti hankkeen päätteeksi toteutettavassa koulutuksessa, jossa nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset museoista, oppilaitoksista ja muualta kohtaavat toisiaan. Koulutus järjestetään sekä Helsingissä että Turussa, mutta etäosallistuminen tehdään mahdolliseksi puheenvuoro-osuuksien streamauksella ja etätehtävillä. Tuloksena osallistuvat nuoret ja jatkossa toimintamalliin osallistuvat nuoret kokevat hankkeessa onnistumisia ja eteenpäinvieviä epäonnistumisia, he oppivat sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä sekä saavat välineitä työllistymiseen hankkeen ja opintojensa päätyttyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Korkeakoulussa olevat nuoret aikuiset 20-29 -vuotiaat
2) Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat
3) Museoalan ammattilaiset
4) Muut nuorten parissa toimivat ammattilaiset

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat nuoret tavoitetaan NY:n kumppanuuskorkeakoulujen ja Humakin Avoimen Ammattikorkeakoulun ja koulutusalojen kautta.
NY-opinnot ovat avoimia kaikille yliopistoissa ja ammattikorkeakoulussa opiskeleville nuorille. NY ja Humak toimivat kansallisesti, joten nuoria tavoitetaan tässä hankkeessa sekä Turun että pääkaupunkiseudun korkeakouluista.

Humakin Avoimen Ammattikorkeakoulun kautta tavoitetaan hankkeen piiriin kansalaistoiminnasta ja nuorisotyöstä, kulttuurituotannosta ja viittomakielestä kiinnostuneet nuoret ja täydennyskoulutusta hakevat henkilöt. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelu on avointa kaikille iästä ja aiemmasta opintohistoriasta riippumatta. Hanke rakennetaan niin, että siihen linkitetään kursseja sekä Humakin tutkinto-opetuksesta että Avoimesta ammattikorkeakoulusta.

Museoalan ammattilaiset tavoitetaan kansallisten museoalan verkostojen ja Suomen museoliiton kautta.
Nuorten parissa toimivia tahoja tavoitetaan Humakin monialaisten verkostojen ja alumnien välityksellä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritykset ja muut työnantajat sekä elinkeinoelämä, jotka hyötyvät nuorista, jotka ovat tottuneet yrittäjämäiseen tapaan tehdä töitä. Uudenlainen työelämä vaatii nuorilta uudenlaista osaamista, jota hankkeella tuetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 254

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 132

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 572

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 595

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa yrittäjiä on yli 300 tuhatta. Näistä kuitenkin vain 30% on naisyrittäjiä, vaikka palveluistuvassa yhteiskunnassa nimenomaan naisilla on kokemusta palvelualoilla toimimisesta. Lisäksi yrittäjänaiset ovat useimmiten osa-aikaisia, sivutoimisia ja yksinyrittäjiä eli päätoimisia naisyrittäjiä on vain murto-osa kaikista Suomen yrittäjistä. Tässä hankkeessa nuoret naiset ja miehet ovat rinnatusten mukana innovoinnissa ja ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeessa toivotaan ratkaisuja palveluistuvassa yhteiskunnassa, jossa naisilla on osaamista ja toisaalta yrittäjämäisen asenteen omaksumista, joka tuntuu olevan miehillä paremmilla kantimilla. Nuorten, sukupuolesta riippumatta, halutaan ymmärtävän mahdollisuuksiaaan vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Museoissa puolestaan kävijäkunta on naisvaltaista. Noin 70% kävijäkunnasta on naisia. Tyypillinen museokävijä on yli 45-vuotias korkeakoulutettu nainen. Tällä hankkeella paitsi tavoitellaan nuorempaa museokävijäkuntaa myös eri sukupuolet huomioivaa toimintaa ja asiantuntijuutta. Miesvaltainen yrittäjämäinen toiminta tuodaan naisvaltaiseen museoympäristöön. Näiden törmäyttämisestä toivotaan syntyvän yhä tasa-arvoisempi museo- ja yrittäjyyskasvatusympäristö tulevaisuuden nuorille. Hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden toivotaan edustavan molempia sukupuolia, jotta esim. koulutuksessa käytettävät asiantuntijat toimisivat esikuvina osallistuville nuorille. https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/yrittajyys http://stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on tarkoitettu tasavertaisesti nuorille sukupuolesta riippumatta. Museokynnystä halutaan madaltaa yhtä lailla kaikille nuorille ja suoda heille mahdollisuudet osallistumiselle. Hankkeen päätteeksi tarkastellaan osallistuneiden nuorten sukupuolijakaumaa ja toisaalta pohditaan eri sukupuolten osallistumista hankkeeseen ohjaajien näkökulmasta. ESR-henkilöseurannan avulla toteutetaan tämä. Sukupuolta ei tarvitse määrittää kahden eri vaihtoehdon välillä. Hankkeen ohjausryhmässä halutaan tasapaino eri sukupuolten välillä ja hankkeessa palkattujen asiantuntijoiden ja erityisesti nuorten kanssa toimivien asiantuntijoiden osalta pyritään myös eri sukupuolten edustukseen. Museot vaikuttajina antavat ihmisille tasavertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Museoalalla kulttuuripalvelujen tasavertaisuus merkitsee yhtäläistä oikeutta kaikille osallistua ja saada elämyksiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa nuoret kehittävät ratkaisuja palveluistuvan nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Haasteiden ratkaisut mitä todennäköisimmin ovat kestävän kehityksen arvoja noudattavia. Museot ja kouluttajat tarjoavat pääasiassa aineetonta palvelua, jossa asiantuntijuus on keskiössä ja joissa luonnonvarojen kuluttaminen on vähäistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa pyritään mahdollisimman paljon sähköiseen viestintään ja yhteydenpitoon. Eli tuotettua materiaalia tulee olemaan vähän. Lisäksi kokouksissa suositaan kestäviä astioita ja paperittomuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään siten, että nuoret osallistuvat yrittäjyyskasvatuskokonaisuuteen, jolla oletetaan olevan myös alueen talouteen vaikutuksia. Hankkeen aikana vaikutukset kohdentuvat erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle, mutta hankkeeseen tavoiteltavat nuoret voivat olla eri puolilta Suomea, jolloin nämä vaikutukset voivat näkyä kansallisesti. Hankkeen jälkeen jalkautuksen ansiosta myös nuoria tavoittavat muutkin tahot kuin hanketoteuttajat, jolloin tulokset jalkautuvat myös muualle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kannustetaan nuoria vastaamaan erityisesti palveluistuvan yhteiskunnan tarpeisiin eli välilliset vaikutukset ovat palveluiden kehittämiseen liittyviä. Museoiden palvelutoiminta perustuu ennen kaikkea asiantuntijuuteen ja olemassa olevan aineiston esiin tuomiseen. Museoissa siis ennen kaikkea kehitetään aineettomia palveluita tuotteiden sijaan. Sama koskee koulutusta ja toisaalta palveluiden kehittämistä: suurin osa niistä palveluista, joita esim. Humakin koulutusaloilla kehitetään liittyvät palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
-
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
“Museoilla on monia sidoksia yhteisö- ja yksilötason hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteisön tasolla tarkasteltuna museot muodostavat keskeisen, pääosin julkisin varoin ylläpidetyn kulttuurilaitosten verkoston. Niiden palvelut ovat osa koko väestölle tarkoitettujen paikallisten, alueellisten ja kansallisten hyvinvointipalvelujen verkkoa.” (http://www.nba.fi/fi/File/532/museot-vaikuttajina.pdf) Hankkeella edistetään siis museoiden tarjoamin keinoin hyvinvointia. Lisäksi hanke tukee nuorten osallisuutta sekä tiedon saatavuutta. Hankkeen avulla nuoret pääsevät myös luomaan uutta ja toteuttamaan luovuuttaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Ihmisten ymmärrys kulttuurista ja historiasta tukee suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä on alue, johon museoilla on annettavaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Museoiden kulttuuriset ja sivistykselliset päämäärät liittyvät identiteettien rakentumiseen ja vahvistumiseen, kulttuurisen vuoropuhelun lisääntymiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Museoissa sivistys laventuu ja syvenee sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön arvostus kasvaa. Nämä lisäävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, jossa kaikki erilaiset yksilöt nähdään osana suurempaa kokonaisuutta.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa syvennetään kulttuurikasvatuksen keinon nuorten ymmärrystä kulttuurin kokonaisvaltaisesta merkityksestä ja kulttuurin arvostuksesta. Tämä heijastuu nuorten suhtautumiseen kulttuuriympäristöihin arvostavasti myös hankkeen jälkeen.
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteet
Museot innovaatioalustoina -hankkeen tavoitteena oli luoda museoille uudenlaisia keinoja nuorten tavoittamiseen ja osallistamiseen ja vahvistaa museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hankkeessa rakennettiin uudenlaista yhteistyötä korkeakoulujen, yrittäjyyskasvatustoimijoiden ja museoiden välille. Lisäksi pyrittiin tukemaan nuorten mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kehittämään heidän työelämävalmiuksiaan. Tavoitteena oli jalkauttaa toimintaa kouluttamalla nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Kohderyhmät
Hankkeen kohderyhmänä ovat Humakin ja NY:n kansallisten verkostojen kautta tavoitettavat nivelvaiheen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat, yli 20-vuotiaat nuoret. Pysyvien vaikutusten juurruttamiseksi hankkeen toiminnalla tavoiteltiin myös museokasvatustoiminnasta vastaavia henkilöitä ympäri Suomen sekä nuorten parissa toimivia ammattilaisia korkeakouluissa ja muissa organisaatioissa.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 142 korkeakouluopiskelijaa ja 32 ammattilaista.

Toteutus
Hanke toteutettiin kolmessa vaiheessa, joista kahdessa ensimmäisessä testattiin ja kehitettiin innovaatiotoimintaa museoissa yhdessä korkeakouluopiskelijoiden kanssa, ja viimeisessä kokeilujen kautta kehitettyjä toimintamalleja levitettiin nuorten kanssa toimivien organisaatioiden käyttöön.

Hankkeessa nuorten tarpeisiin pyrittiin vastaamaan tarjoamalla museot alustoiksi yhteiskunnallisten ongelmien käsittelylle ja ratkomiselle. Innovaatiotoimintaa kokeiltiin museoissa ajatushautomoiden ja innovointikurssien muodossa. Museoiden historiallinen ja kulttuurinen alusta tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden yhteiskunnalliselle keskustelulle, yhteistoiminnalle, ennakoinnille, sekä uutta luovien ratkaisujen kehittämiselle.

Haasteet, joiden pohjalta nuoret lähtivät innovoimaan, määriteltiin hanketta käynnistävissä ajatushautomoissa keväällä 2018 yhdessä nuorten ja museoyleisöjen kanssa. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä neljä: kaksi Aboa Vetus & Ars Novassa, ja kaksi Tekniikan museossa. Ajatushautomoissa museot toimivat linsseinä, joiden läpi tämän hetken ja tulevaisuuden yhteiskuntaa pohdittiin.
Ajatushautomot rakentuivat valittujen yhteiskunnallisten aiheiden, kuten kulttuurin hyvinvointivaikutusten, megatrendien, työelämän muutosten, tulevaisuuden demokratian ja teknologian ympärille. Ajatushautomot koostuivat teemoihin liittyvistä asiantuntijapuheenvuoroista ja työpajatoiminnasta. Puheenvuorot toimivat alustuksina ja keskustelunavauksina, jotka johdattelivat päivän teemaan. Työpajoissa harjoiteltiin museosisältöjä ja näyttely-ympäristöä hyödyntäen luovaa ajattelua sekä ajatusten nyrjäyttämistä innovoinnin ja ongelmanratkaisun tukena sekä ideoiden jakamista ja yhteiskehittämistä. Työpajat sisälsivät muun muassa eläytymisharjoituksia, keskustelevaa kuvantulkintaa, kehollista havainnointia sekä erilaisia ideointimenetelmiä.

Ajatushautomoissa käydyistä keskusteluista rajattiin teemoja, joita lähdettiin hankkeen seuraavassa vaiheessa kehittämään toimeksiannoiksi. Teemoiksi valikoituivat: asuminen, perhe, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuus, sosiaalinen kanssakäyminen, ekologiset valinnat, liikkuminen ja välimatka, kulttuuri ja hyvinvointi, tulevaisuuskuvat ja teknologian mahdollisuudet. Lisäksi ajatushautomoissa osallistujilta saatu palaute ohjasi seuraavan vaiheen suunnittelua.

Innovointikurssilla innovaatioprosessi tuotiin museoon. Kurssilla korkeakouluopiskelijat muotoilivat ajatushautomoissa syntyneistä teemoista toimeksiantoja ja lähtivät monialaisissa tiimeissä kehittämään ratkaisuja määrittelemiinsä ongelmiin. Kurssille osallistui Humakin kulttuurintuotannon päivä- ja monimuoto-opiskelijoita Turun ja Kauniaisten kampukselta sekä museologian, maantieteen ja kauppakorkeakoulun opiskelijoita Turun yliopistosta. Opiskelijoita ohjasivat museoalan asiantuntijat yhdessä Humakin lehtoreiden ja NY:n yrittäjyyskasvatusvalmentajien kanssa. Lisäksi mukaan kutsuttiin eri alojen asiantuntijoita sparraamaan tiimejä prosessin eri vaiheissa.

Kursseja toteutettiin yhteensä neljä: kaksi Aboa Vetus & Ars Novassa, kaksi Tekniikan museossa.
Tarkoituksena oli kokeilla, miten museoympäristö ja -sisällöt voisivat tukea innovaatioprosesseja ja innovaatio-osaamisen kehittämistä. Työskentely-ympäristönä kursseilla toimi museo. Innovointityöskentelyn lomaan kurssipäiviin sisällytettiin museointerventioita tai -työpajoja, joiden aikana opiskelijoille tarjottiin sukelluksia näyttelyihin ja museon kokoelmiin uusien näkökulmien, ajatusten ja oivallusten synnyttämiseksi.

Innovointikurssi lähti liikkeelle ongelman muotoilemisesta ja kohderyhmän kartoittamisesta, edeten kehitysvaiheiden kautta konkreettisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja kokeiluun. Ensimmäisiin kursseihin sisältyi myös ideoiden jatkokehittelyvaihe, joka koostui erilaisista palvelumuotoilumenetelmistä, ja päättyi opiskelijoiden Aboa Vetus & Ars Novaan ja Tekniikan museoon toteuttamiin näyttelyihin, joissa museoyleisön oli mahdollista päästä tutustumaan kehitettyihin innovaatioihin.

Ajatushautomoiden ja innovointikurssien pohjalta kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä, jotka koottiin sähköiseksi työkirjaksi nuorten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Innovaatiokoulutuksesta kiinnostuneille nuorten kanssa toimiville ammattilaisille järjestettiin myös menetelmäkoulutus hankkeen päätteeksi, jossa kehitettyihin toimintamalleihin ja menetelmiin oli mahdollista tutustua museoympäristössä kokeillen. Koulutus tarjosi myös verkostoitumismahdollisuuden museoissa, korkeakouluissa ja nuorisotyössä toimiville ammattilaisille, ja samalla kontaktit monialaisen yhteistyön käynnistämiseen.


Tulokset
Molemmissa vaiheissa oppimistulokset saavutettiin. Nuoret kokivat museoympäristön tukevan innovaatiotyöskentelyä eri tavoin. Osallistujat kertoivat oppineensa uusia työskentelytapoja, ideointimenetelmiä sekä ryhmätyötaitoja. Uudet ajattelutavat, ajatusten pyörittely yhdessä ja mukavuusalueelta poistuminen koettiin ajatushautomojen tärkeimmäksi anniksi. Innovointikursseilla saatua monialaista ryhmä- ja projektityöskentelykokemusta pidettiin arvokkaana. Innovaatioprosessi ja sen vaiheet tulivat tutuiksi. Monen mielikuva innovoinnista muuttui, ja innovoinnin oivallettiin olevan opittavissa. Palautteen mukaan osa opiskelijoista koki rohkaistuneensa kurssin myötä jakamaan ideoitaan ja luottavansa nyt enemmän omiin kykyihinsä.

Museon kerrottiin laajentaneen ja syventäneen ajattelua sekä tuoneen näkökulmia. Museon huomattiin paitsi stimuloineen ajattelua ja helpottaneen ideoimista, myös tukeneen ryhmätyöskentelyä ja vuorovaikutusta. Rauhoittavan ja moniaistisen museotilan kerrottiin vähentäneen paineita sekä helpottaneen ideoiden jakamista. Kokeilun tuloksista kävi selkeästi ilmi, että museo todella toimii innovaatioalustana innovaatioprosesseja ja innovoinnin oppimista tukien. Monet osallistujista näkivät hankkeen myötä museot aiempaa monipuolisempina toimijoina ja museoiden yhteiskunnallista tehtävää kuvattiin tärkeäksi.

Hankkeessa kehitetyt menetelmät ohjaavat käyttämään museoita oppimisympäristönä innovatiivisuudelle ja alustana uusien ratkaisujen kehittämiselle. Hankkeen verkkosivuille, vapaaseen käyttöön jäävä julkaisu tarjoaa museoissa, kouluissa ja nuorisotyössä työskenteleville uusia työkaluja nuorten aktivoimiseen ja innovaatiokoulutukseen. Menetelmien avulla voi kehittää työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja tiimityötaitoja museossa. Menetelmät kannustavat luovaan ja kriittiseen ajatteluun, omien vahvuuksien tunnistamiseen sekä antavat rohkeutta toimia ja vaikuttaa.

Hankkeessa rakennettiin toimiva yhteistyö kahden museon, korkeakoulun ja yrittäjyyskasvatustoimijan välille. Kynnys käyttää museoita kehittämistyön alustana madaltui ja hanke tuotti konkreettisia välineitä innovaatiotyöskentelyyn.