Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21123

Hankkeen nimi: Osallisuutta moniammatillisesti - OSMO-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1928736-3

Jakeluosoite: PL 229

Puhelinnumero: 06 416 2111

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Taittonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Etelä-Pohjanmaan monialaisen yhteispalvelun johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.taittonen(at)seinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4181 183

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallisuutta moniammatillisesti - OSMO-hankkeen kohderyhmää ovat monialaisen yhteispalvelun ja aikuissosiaalityön yhteiset työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat joiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta halutaan parantaa. Palvelut rakennetaan asiakaslähtöisiksi, joustaviksi kokonaisuuksiksi.Hankkeen aikana kehitetään koko Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen yhteistoimintamalli siitä, miten asiakkaan monialaiset palvelut rakentuvat tulevassa maakuntamallissa ja Sote- uudistuksessa. Hanke jatkaa työllistymistä edistävien palvelujen, Sote -alatyöryhmän, kevään 2017 aikana laatimaa mallia monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden rakentumisesta.

Uuden toimintamallin rakentamisessa huomioidaan asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja aktiivisempi rooli omassa prosessissaan. Asiakkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa kokemusasiantuntijoina, kehittäjäasiakkaina ja erilaisten asiakasraatien jäseninä. Näin palvelut rakennetaan asiakkaan tarpeen mukaan, jolloin tarvittavat yksilölliset monialaiset palvelut muodostuvat asiakkaan ympärille. Hankkeen aikana syntyy maakunnallinen palveluverkosto, missä on huomioitu palvelujen keskittyminen Sote-keskusten välille ja siihen liittyvät vaikutukset ja ratkaisuvaihtoehdot esim. palvelujen keskittäminen sekä tarpeenmukaiset jalkautuvat palvelut. Mallin luomisessa huomioidaan asiakkaan, verkoston- ja hallinnon näkökulmat.

Selkeänä puutteena nähdään tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioiminen ja mittaaminen. Onnistunut työ- ja toimintakyvyn arviointi tukee asiakkaiden mahdollisuutta kiinnittyä yhteiskuntaan ja työelämään. Siksi työntekijöiden käyttöön tulee saada toimivampia mittareita ja menetelmiä, joita hankkeen aikana testataan ja mahdollisesti kehitetään toimivimmiksi ko. asiakasryhmälle. 1.1.2015 kumottiin laki kuntoutuksen asiakastyöryhmistä. Asiakastyöryhmien tavoitteena oli koota yhteen työ- ja toimintakykyyn liittyvät asiantuntijuudet asiakastarpeen vastaamiseksi. Hankkeen aikana luodaan yhteiset työtavat- ja toimintakykyä käsittelevät tiimit (Tyke) ja niiden toimintatavat, jotka edistävät asiakkaan osallisuutta kuntoutumisen prosessissa. Toimintamallia kehittämällä syntyy taloudellista vaikuttavuutta ja asiakkaan kokonaistilanteen selkeytymistä.

Työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden määrä on kasvanut ja moniongelmaisuus on lisääntynyt. Tämän asiakasryhmän kohdalla halutaan kehittää nykyistä sosiaalista kuntoutusta työelämäsuuntautuneemmaksi. Hankkeen aikana luodaan sosiaalisen kuntoutuksen malli, jonka avulla voidaan toteuttaa kuntoutusta joko työelämäsuuntautuneesti tai kannattelevana ja arjenhallintaa painottava sosiaalisena kuntoutuksena, joka tukee asiakkaan osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalisen kuntoutuksen arviointia ja vaikuttavuutta kehitetään SOSKU- hankkeen luoman arvioinnin pohjalta. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen arviointia kehitetään ja käytäntöjä yhdenmukaistetaan.

Hankkeessa mukana olevat kaikki Etelä- Pohjanmaan kunnat sitoutuvat Osmon päätavoitteisiin toteuttaen Osmon kärki- ja alueellisia tavoitteita. Hankkeeseen asiakkaat ohjautuvat: Te-toimistosta, kuntien aikuissosiaalityöstä ja monialaisesta yhteispalvelusta. Hankkeeseen ohjautuu työelämän ulkopuolella olevia asiakkaita, joiden kohdalla siirtyminen työelämään ei ole vielä ajankohtaista.

Tärkeinä yhteistyötyötahoina projektissa ovat: Kuntien sosiaali- ja terveystoimet, Te- palvelut sekä muut työllistymistä edistävät palvelut, Kela,Etelä-Pohjanmaan maakuntaa rakentavat toimijat, alueen järjestöjä ja yhdistyksiä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimuspolikinikka/ TOIKE-hanke (12/2008) sekä muut hankkeet kuten: Sosku, Molti, Ohjaamo, Arvokas arki ja Sokra.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osmo-hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työelämän ulkopuolella olevat monialaisen yhteispalvelun (TYP), mukana olevien kuntien aikuissosiaalityön sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta, työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta ennen työmarkkinoille siirtymistä.

Kohderyhmänä ovat myös Etelä-Pohjanmaan monialaisen yhteispalvelun verkoston työntekijät ja yhteistyötahot, joille järjestetään hankkeen aikana koulutuskokonaisuus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntien sosiaali- ja terveystoimet,
Te-palvelut sekä muut työllistymistä edistävät palvelut,
Kela,
Hankkeista: Sosku,Ohjaamo, Arvokas tieto, Toike, Sokra, Molti
EP:n maakuntaa rakentavat toimijat/ryhmät
Järjestöt, yhdistykset ja työpajat
Kuntoutustutkimuspoliklinikka
Muut alueella toimivat ESR-hankkeet ja STM:n kärkihankkeet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 463 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 949

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 705 264

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 227 933

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lapua, Ähtäri, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Soini, Seinäjoki, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 446

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
OSMO-hankkeen valmistelun perusteena on käytetty EP:n työllistymistä edistävän monialaisen verkoston (kunnat, TE) tilastotietoja sukupuolijakaumasta. Lisäksi on hyödynnetty EP:n TYP:n tilastoja monialaista palvelua tarvitsevista asiakkaista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
OSMO-hankkeeseen osallistuvat asiakkaat edustavat molempia sukupuolia, jolloin kehittäminen, uudet menetelmät, osallisuuden areenat ja muut kehittämistyöntulokset soveltuvat sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei Ole OSMO-hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Kehittämistyö sekä käytännön asiakastyö hankkeen kohderyhmän parissa tapahtuu osin erilaisten videoneuvotteluin (esim. lync). Myös hankkeen sisäsisessä viestinnässä ja kokouksissa hyödynnetään sähköisiä järjestelmiä ja yhteyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
OSMO-hankkeen kehittämät uudet palvelumuodot ja osallisuuden areenat kohentavat kohderyhmän hyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
OSMO-hankkeen kehittämistyö ei kohdistu suoraan tähän teemaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
OSMO-hankkeeseen mukaan tulevien asiakkaiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
OSMO-hankkeen luomat osallisuuden areenat ja eri toiminta-tavat vahvistavat kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Deliberatiivisen demokratian mukaisesti kuntalaiset ovat OSMO-hankkeessa merkittävässä roolissa palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä sekä arvioinnissa
Kulttuuriympäristö 2 1
Kulttuuriympäristö ja sen hyödyntäminen sosiaalityön eri palveluissa huomioidaan OSMO-hankkeen kehittämistyössä. Tärkeä osa esim. sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan sosiaalityön välineenä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei tärkein teema OSMO-hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

-