RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21124, HAVINA - Yhteisöllisyyttä ja analytiikkaa tukeva hajautettu virtuaalinen oppimisympäristö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014, Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Tapani Myllymäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.myllymaki(at)chydenius.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5675606

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Aikuisiin kohdistuva koulutustoiminta on koulutusorganisaatioiden ja varsinaisten koulutusta tarjoavien yritysten lisäksi merkittävä osa useiden tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten liiketoimintaa. Lisäksi lähes kaikki yritykset ja useat muut organisaatiot kuten sairaanhoitopiirit järjestävät omalle henkilökunnalleen henkilöstökoulutusta, jolla pyritään parantamaan työssä olevien ammattitaitoa ja osaamista ja vastaamaan jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Yritysten ja organisaatioiden järjestämää koulutusta koskevat pääosin samat haasteet kuin koulutusorganisaatioidenkin järjestämää aikuiskoulutusta. Opiskelu tapahtuu työnohessa ja tämä asettaa vaatimuksia etenkin opetukseen osallistumisen joustavuudelle. Toisaalta myös kiireisten huippuosaajien saaminen antamaan paikkaan sidottua koulutusta on haasteellista. Koulutusorganisaatioilla ja yrityskoulutuksen tarjoajilla onkin yhä enenevissä määrin vaikeuksia saavuttaa opiskelijoita ja järjestää laadukkaita osaajia antamaan opetusta aikaan ja paikkaan sidotun koulutuksen avulla.

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten koulutuksen kohtaamat haasteet edellyttävät uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuja koulutuksen tueksi. Yksi ratkaisumalli hajautetun koulutusympäristön ongelmien ratkaisemiseksi on toteuttaa videoihin tukeutuva pilvipalvelupohjainen hajautettu virtuaalinen oppimisympäristö. Ympäristö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opetuksen ja opiskelun ympäristössä, joka tukee yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa tehokkaan oppimisanalytiikan opiskelijoiden itseohjautuvuuden tueksi.

Tässä hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan hajautettu virtuaalinen oppimisympäristö koulutusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden sekä yritysten tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa videoihin liittyvien palveluiden sekä itseohjautuvaa opiskelua ja yhteisöllistä oppimista tukevien palvelujen suunnittelua ja toteuttamista pilvipalveluratkaisuna. Jotta tällainen kehitystyö olisi mahdollista, hankkeessa selvitetään ja määritetään, millaisia erityistarpeita hajautetussa virtuaalinen oppimisympäristössä tapahtuvaan koulutukseen liittyy koulutusorganisaatioiden, yritysten ja muiden organisaatioiden näkökulmista. Selvitystyön yhteydessä kartoitetaan myös, millaisia itseohjautuvaa opiskelua, yhteisöllistä oppimista ja videomuotoista oppimateriaalituotantoa koskevia erityistarpeita hajautetussa virtuaalisessa oppimisympäristössä nousee esiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan hajautettuun virtuaaliseen oppimisympäristöön soveltuvia pedagogisia käytänteitä. Toteutettujen pilotointien tuloksia arvioidaan ja analysoidaan ja tulokset huomioidaan ympäristön toteutuksessa. Hankkeen tulosten levittämiseksi ja kehitystyön tueksi järjestetään koulutusorganisaatioille ja yrityksille suunnattuja työpajoja.

Hankkeen tuloksena saavutetaan parantunut tietoisuus koulutukseen liittyvistä haasteista ja tarpeista, joita eri koulutuskonteksteissa on liittyen virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvaan koulutuksen järjestämiseen. Hankkeen keskeisenä tuloksena syntyy edellä mainittujen tarpeiden pohjalta kehitetty innovatiivinen, hajautettu, yhteisöllistä työskentelyä tukeva virtuaalinen oppimisympäristö, joka tukee ajan ja paikan suhteen joustavaa opetukseen osallistumista ja opetuksen toteuttamista, ja mahdollistaa tehokkaan oppimisanalytiikan opiskelijoiden itseohjautuvuuden tueksi. Ratkaisun ansiosta erityisasiantuntijoiden ja opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa opetuksen vuoksi. Ratkaisu on palvelupohjainen koulutuksen videotuotanto- ja jakeluratkaisu, joka yritysten ja koulutusorganisaatioille on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Hankkeessa syntyvä ympäristö hyödyntää vahvasti videoteknologioita ja hankkeessa kehitettäviä itseohjautuvuutta ja yhteisöllistä oppimista tukevia palveluita.

Koulutusratkaisun avulla voidaan lisätä työssä oleville opiskelijoille soveltuvan koulutuksen tarjontaa ja parantaa tällaisen koulutuksen laatua. Näin voidaan vastata entistä paremmin nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää ratkaisua omissa sisäisissä koulutuksissaan, asiakas- ja tuotekoulutustensa yhteydessä tai tarjotessaan koulutuspalveluja muille yrityksille, organisaatioille tai yksityisille opiskelijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohteena ovat:
•eri kokoiset kasvu- ja rakennemuutosalojen yritykset, jotka järjestävät joko asiakas- tai tuotekoulutuksia tai henkilöstönsä osaamista kasvattavia koulutuksia.
•pienet koulutuksen tarjoajat, kuten mikro ja pk-yritykset, jotka myyvät koulutusta tuotteena.
•kasvu- ja rakennemuutosaloille henkilöstökoulutusta järjestävät organisaatiot
•kasvu-ja rakennemuutosalojen aikuiskoulutusta järjestävät koulutusorganisaatiot

Hanke luo edellytyksiä näiden tahojen koulutustarjonnan laajentamiselle ja koulutuksen saavutettavuuden ja laadun parantamiselle. Tällä hetkellä etenkin mikro- ja pk-yrityksille, ja myös erilaisille organisaatioille, koulutuksen siirtäminen virtuaaliseen ympäristöön on liian iso kustannus, johtuen vaadittavista teknologiahankinnoista ja erityisosaamisen tarpeesta. Koulutuskentän toimijat voivat käyttää palveluna hankkeessa kehitettävää hajautettua virtuaalista koulutusratkaisua ja parantaa sen avulla kououtustensa saavutettavuutta, laatua ja koulutustarjontaa.

Hajautettua virtuaalista oppimisympäristöä tullaan pilotoimaan erilaisissa kohderyhmään kuuluvien tahojen koulutuskonteksteissa. Pilotointien tarkoituksena on tukea kehitystyötä siten, että hankkeessa saadaan aikaan aidosti yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden tarpeisiin soveltuva virtuaalinen oppimisympäristöratkaisu. Pilotointi ja yhteistyökumppanit on valittu siten, että niiden avulla saadaan mahdollisimman monipuolinen kuva koulutuskentän haasteista ja vaatimuksista hankkeessa tehtävä kehitystyön tueksi. Hankkeen yhteistyökumppaneina on rakennemuutosalan (sosiaali- ja terveysala) toimija, joka järjestää henkilöstökoulutusta omalle henkilökunnalleen (Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite), kasvualalla toimiva tuote- ja asiakaskoulutuksia järjestävä pk-yritys (Oy Raisoft Ltd) ja koulutuspalveluja tarjoava mikroyritys (Sähköalapalvelu Siermala Ky). Sosiaali- ja terveysalan toimija hyödyntää koulutuksissaan lisäksi merkittävästi koulutuspalveluja tarjoavia mikroyrityksiä, joten tätä kautta saadaan lisäinformaatiota myös tästä näkökulmasta. Lisäksi ratkaisuja pilotoidaan hankkeen toteuttajan järjestämässä koulutuksessa, jonka substanssialan sensoriverkkojen tarjoama osaaminen on erittäin keskeisessä roolissa puhuttaessa useiden kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitsemasta IoT-koulutuksesta.

Vaikka nämä yhteistyökumppanit toimivat hankkeen pilotointikohteina, hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki koulutusta järjestävät yritykset ja organisaatiot. Pilotointikohteet toimivat kukin jonkin kohderyhmän edustajana ja auttavat hankkeen toteuttajaa ymmmärtämään kyseisen kohderyhmän tarpeita ja tavoitteita. Pilotointikohteita ja yhteistyökumppaneita tullaan hankkimaan tarpeen mukaan lisää hankkeen aikana. Tavoitteena on löytää vähintään kaksi edustajaa jokaisesta edellä esitetystä kohderyhmästä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat varsinaisten kohderyhmien koulutuksiin osallistuvat opiskelijat ja koulutusorganisaatioiden tapauksessa myös opiskelijoiden työnantajat. Opiskelijoiden näkökulmasta hankkeesta tehtävä työ mahdollistaa opiskelijan joustavan osallistumisen yksilöllisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena opiskelijalla on mielekkäämmät mahdollisuudet opiskella myös etäopiskeluna siten että oppiminen on vähintään yhtä tuloksellista kuin lähiopiskelu. Hanke mahdollistaa myös laajemman koulutustarjonnan, joka tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta parempia mahdollisuuksia oman osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Hankkeessa kehitettävät ratkaisut mahdollistavat koulutuksen järjestämisen siten, että luennoitsija voi antaa opetuksen paikasta riippumattomasti. Näin ollen hankkeen voidaan ajatella välillisesti hyödyntävän myös varsinaisena kohteena olevien tahojen koulutuksissa käyttämiään asiantutijoita.

Hanke lisää koulutusorganisaatioiden koulutusmahdollisuuksia ja parantaa näin niiden mahdollisuuksia tuottaa osaavaa työvoimaa, joten välillisesti hankkeen toteutuksesta hyötyvät kaikki koulutuksissa tarjottavaa osaamista tarvitsevat yritykset ja organisaatiot. Hankkeen toteuttajan järjestämä sensoriverkkojen maisteriohjelman koulutus, jota hankkeessa osaltaan kehitetään, tuo osaamista yhteiskunnallisesti merkittävälle kasvualalle (IoT). IoT-alan koulutus vastaa alueellisesti ja kansallisesti tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeeseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 864

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 247

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 152

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 329

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Perho, Kokkola, Halsua, Lestijärvi, Kannus, Kaustinen, Toholampi, Veteli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toteuttaja on tehnyt aiempien hakkeiden yhteydessä tämän hankkeen aihealueeseen liittyvää tutkimusta, jossa on tarkasteltu koulutusratkaisujen vaikutuksia myös sukupuolten näkökulmasta. Tässä yhteydessä on tutustuttu aiheesta muualla tehtyyn tutkimukseen. Nuo tutkimustulokset [1][2] osoittavat että naisten ja miesten oppimistyyleissä on pieniä eroja. Omissa, tämän hankkeen hankkeen aihealueeseen keskittyvässä tutkimuksissamme [3][4] havaittiin samansuuntaisia tuloksia; miesten ja naisten oppimismieltymykset eroavat hieman toisistaan, mutta erot eivät ole merkittävät. Koulutusmalli jota tässä hankkeessa edistetään näyttäisi siis soveltuvan tutkimustulosten mukaan yhtä hyvin molemmille sukupuolille. Pieniä eroja voidaan kuitenkin tarpeen mukaan huomioida koulutuksen järjestämisessä. Elämäntilanteiden, ja sitä kautta opetukseen osallistumisen mahdollisuuksien, osalta sukupuolten välillä voi luonnollisesti olla suuriakin eroja. Tästä kertoo osaltaan esimerkiksi jo sekin että Suomessa vain 4,1 prosenttia kotihoidontuen saajista on miehiä. Tässä hankkeessa kehitettävä ympäristön erityispiirteenä ja tavoitteena on se, että ympäristö mukautuu erilaisiin oppijoihin ja oppijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Näin ollen hankkeen välillisenä vaikutuksena eri sukupuolet saavat tasa-arvoisemmat ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen tuloksellisesti. [1] Litzinger T., Lee S., Wise J., Felder R. (2005). A Stydy of the Reliability and Validity, Proceedings of the 2005 American Society for Engineering Education Annual Conference Exposition. [2] Rosati P. (1998). The learning Preferences of Engineering Students from Two Perspectives, Proceedings of Frontiers in Education. [3] Hakala, I., Laine, S., Myllymäki, M. (2011). Learning Styles and Student Performance in Blended Learning, Proceedings of the 22th EAEEIE Annual Conference. [4] S. Laine, M. Myllymäki, I. Hakala (2015) The Role of the Learning Styles in Blended Learning, 7th International Conference on Education and New Learning Technologies

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa kehitettävä koulutusratkaisu soveltuu yhtä hyvin kaikille sukupuoleen katsomatta. Hankkeessa kehitettävien ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan hankkeessa tieteellisen tutkimuksen avulla. Kehitettävät oppimisanalytiikkapalvelut tuottavat dataa, jonka avulla arviointia tehdään myös arvioimalla sukupuolen vaikutuksia tällaisessa ympäristössä opiskeluun. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut tukevat erilaisia oppijoita ja opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita elämäntilanteet huomioiden. Tähän kuuluu myös se, että molemmille sukupuolille tarjotaan heidän oppimistavoistaan ja esimerkiksi opetukseenosallistumismahdollisuuksistaan riippumatta tasapuoliset mahdollisuudet opiskella. Tämän voidaan nähdä parantavan työnohessa opiskelevien lisäksi myös esimerkiksi kotona olevan vanhemman mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Kehitettävät ratkaisut tuovat paremmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen tuloksellisesti. Ratkaisujen tulee olla sellaisia että ne soveltuvat sukupuoleen katsomatta kaikille. Tämä pyritään varmistamaan myös tutkimusten yhteydessä, jossa arvioidaan ratkaisujen vaikuttavuutta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	0
Koulutusratkaisussa opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Myös luennoitsija voi antaa opetuksensa paikkariippumattomasti. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. Tämä osa-alue myös huomioidaan hankkeen tutkimuksessa. Hankkeessa kehitettävien oppimisanalytiikan palveluiden avulla arvioidaan yleisiä yhteiskuntaan liittyviä näkökulmia, kuten virtuaalisen oppimisympäristön vaikutuksia kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0

Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	0
Hanke kehittää välittömästi aihealueeltaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävää aineetonta koulutuspalvelua.
Liikkuminen ja logistiikka	0	7
Koulutusratkaisussa opiskelijan eikä opettajan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle, (joka tyypillisesti on henkilöliikennettä) ja tukee kestävän kehityksen periaatteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	0
Hanke parantaa tiedon saatavuutta parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja koulutuksen saavutettavuutta, sekä laajentamalla koulutustarjontaa. Osaamisen kasvattaminen parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen	6	0
Hanke mahdollistaa parantuneet opiskelumahdollisuudet ja laajemman ja laadukkaamman koulutustarjonnan paikasta riippumattomasti. Tämän voidaan nähdä lisäävän alueellista tasa-arvoa ja yhdenvrtaisuutta. Tämä osa-alue myös huomioidaan hankkeen tutkimuksessa. Hankkeessa kehitettävien oppimisanalytiikan palveluiden avulla arvioidaan yleisiä yhteiskuntaan liittyviä näkökulmia, kuten virtuaalisen oppimisympäristön vaikutuksia sosioekonomisen aseman ja sukupuolen näkökulmista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0

Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Havina-hankkeen keskeinen tavoite oli suunnitella ja toteuttaa hajautettu virtuaalinen oppimisympäristö koulutusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden sekä yritysten tarpeisiin. Käytännössä hajautetulla virtuaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tämän hankkeen puitteissa ympäristöä, jossa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun lisäksi myös koulutuksen toteuttaminen ja esimerkiksi oppimateriaalituotanto on hajautettua ja toimii ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Järjestelmää kehitettiin ennen kaikkea tietotekniikan maisterikoulutuksen ympäristössä, jossa kehitettyjä ratkaisuja otettiin käyttöön sitä mukaa, kun ne valmistuivat sille tasolle, että ne voitiin integroida oppimisympäristöön. Jotta ratkaisut olisivat soveltuvia myös muissa koulutusohjelmissa, organisaatioissa ja yrityksissä, ratkaisuja sovellettiin ja pilotoitiin erilaisissa konteksteissa.

Merkittävä työpanos virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä liittyi luonnollisesti teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. Tässä työssä hyödynnettiin osaamista ja kokemuksia, joita oli syntynyt aiempien hankkeiden aikana. Teknologinen kehitystyö kiteytyi hyvin pitkälle CiNetCampus videotuotanto- ja jakeluympäristön kehitykseen. Käytännössä kaikki kehitetyt ratkaisut integroitiin osaksi CiNetCampus-ratkaisua. Kehitetty ratkaisu mahdollisti sen, että opettaja voi tuottaa oppimateriaalin kurssilleen missä haluaa ja milloin haluaa. Opettaja voi käyttää tuotantoon omaa tietokonettaan tai vaikka mobiililaitetta. Oppimateriaali tuotetaan pieninä temaattisina videoina (yksi video sisältää vain yhden aihealueen) ja jaellaan opiskelijalle pedagogisesti mielekkäästi kirjan sisällysluettelomaisen aihealuelistauksen avulla. Jakelu tapahtuu täysin automaattisesti, ilman että opettajan täytyy puuttua siihen lainkaan.

Lyhyet temaattiset omilla laitteilla tuotettavat videot mahdollistavat oppimateriaalin tuotannon hyvin joustavasti silloin kun opettajalla on siihen aikaa. Kyseisen kaltaiseen oppimateriaalituotantoon ja oppimateriaalin käyttöön liittyy myös monia muita positiivisia asioita, kuten parantunut laatu ja parempi pedagoginen käytettävyys. Kehitystyössä pyrittiin ratkaisuun, joka olisi hyvin helppo ja intuitiivinen opettajalle ja opiskelijalle, eikä edellyttäisi teknologista osaamista. Näin on pyritty varmistamaan, että ratkaisu on soveltuva myös muuhun kuin tietotekniikan koulutusympäristöön. Yhtenä tärkeänä teknologisena kehitystyönä ja tuloksena oli edellä esitellyn ratkaisun toteuttaminen pilvipalveluna, joka mahdollistaa ratkaisun monistamisen eri organisaatioiden käyttöön. Tämä lisää ratkaisun yleiskäyttöisyyttä merkittävästi. Teknologisista ratkaisuista ja niiden toiminnallisuuksista on hankkeen aikana kerrottu hyvin avoimesti esimerkiksi tutkimusjulkaisuissa.

Koulutusratkaisun kehittäminen ei käsittänyt pelkästään teknologista kehitystyötä, vaan hyvin paljon myös niiden päälle rakentuneita koulutuksen järjestämiseen liittyviä käytänteitä, kuten oppimateriaalin tuottamiseen liittyviä käytänteitä ja pedagogisia käytänteitä. Koska uusi koulutusratkaisu mahdollisti siirtymisen lähiopetuspainotteisesta opetuksesta lähemmäs etäopiskelukursseja, tarvittiin koulutuksen toteuttamiseen virtuaalisia ratkaisuja, jotka tekevät opetuksesta pedagogisesta näkökulmasta toimivampaa. Näitä ratkaisuja varten CiNetCampus-ratkaisun yhteyteen integroitiin www-pohjainen OpenLMS oppimisalusta, joka tarjosi hyvät työkalut etänä toteutettavan koulutuksen tueksi. Pedagogisessa kehitystyössä haettiin parhaita tapoja hyödyntää tämän uuden oppimisalustan tarjoamia ratkaisuja osana virtuaalista koulutusratkaisua, jossa lähiopetuksella on hyvin vähäinen rooli. Erilaisista pedagogisista ratkaisuista ja kurssien toteutustavoista on kommunikoitu myös avoimesti julkaisujen ja ympäristöä käyttäneiden tahojen kesken.

Edellä mainittujen teknologisen ja käytänteiden kehityksen lisäksi hankeen kannalta olennaista toimintaa oli myös oppimisanalytiikkaan liittyvä työ. Oppimisanalytiikkaan liittyen tehtiin laaja selvitys oppimisanalytiikan nykytilasta ja sen mahdollisuuksista ja käyttötavoista. Virtuaalista koulutusratkaisua kehitettäessä oppimisanalytiikan tarpeet oli huomioitava kaikissa kehitysvaiheissa. Oppimisanalytiikkaan liittyen järjestelmään integroitiin erilaisia työkaluja (esim. oppimistyylitesti, itseohjautuvuuskartoitus), jotka antavat informaatiota opiskelijalle ja koulutuksen järjestäjälle ja joiden avulla voitiin myös arvioida kehitetyn ratkaisun soveltuvuutta. Oppimisanalytiikan tuottamaa dataa hyödynnettiin myös tutkimuksellisesti hankkeen aikana.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke