Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21125

Hankkeen nimi: Tsempataan yhdessä - kumppanuudella työelämään!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Kielotie 20 C 4 krs

Puhelinnumero: 040-8659627

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Lindén

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.linden(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401938397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, 1090661-5
Sahan-seura ry, 1846625-5
Itä-Vantaan Somalikulttuuriyhdistys ry, 1906712-5
Suomen Venäjänkielisten osasto - Vantaan Venäläinen Klubi ry, 2640665-8
Kiipulasäätiö, 0147520-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tsempataan yhdessä –kumppanuudella työelämään! – hankkeessa pilotoidaan yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen, Vantaan kaupungin, Uudenmaan TE-toimiston ja Kiipulan ammattiopiston kanssa kumppanuusmallia, jolla tähdätään pitkään maassa olleiden maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumisen edistämiseen. Varsinaisten hanketoteuttajien lisäksi mukana hankkeessa on laaja yhteistyöverkosto.

Verkostomaisella ja moniammatillisella kumppanuudella pyritään luomaan kustannustehokas malli, jolla edistetään maahanmuuttajien pääsyä työelämään ja koulutukseen. Tavoitteena on myös tukea maahanmuuttajajärjestöjen osaamisen kasvua asiakkaidensa ohjauksessa, jotta ohjaus palveluihin olisi tehokasta ja tavoitteellista. Tavoitteena on kulttuuritietoinen, asiakaslähtöinen, saavutettava matalan kynnyksen palvelu, jolla pyritään tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien aktivoitumista ja työmarkkina-aseman parantamista.

Lisäksi tavoitteena on selkiyttää järjestöjen ja viranomaisten rooleja, sekä edistää maahanmuuttajajärjestöjen kasvua yhteiskunnallisesti merkittäviksi toimijoiksi. Hanketiimin kanssa työskentelevät järjestön työntekijät toimivat muutosagentteina omissa järjestöissään ja kehittävät toimintaa sisältä päin. Tsempataan yhdessä –hankkeen tavoitteena on myös viranomaisosaamisen siirtäminen maahanmuuttajajärjestöihin, jotta heillä olisi tulevaisuudessa riittävät valmiudet asiakkaiden ohjaukseen ja kotouttamiseen.

Hankkeen lähtökohtana on aito kumppanuus toimijoiden kesken, luottamuksen rakentaminen maahanmuuttajayhteistöihin, sekä luottamuksen rakentaminen myös eri viranomaistahojen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on kotoutumiskoulutuksen käyneet, pitkään maassa olleet työttömät maahanmuuttajat, joista suurin osa on TE-toimiston asiakkaita.

Toisena kohderyhmänä ovat muut järjestöjen asiakkaat, jotka ovat olleet pitkään Suomessa. Kohderyhmänä ovat erityisesti venäjänkieliset, somalinkieliset ja arabiankieliset asiakkaat mukana olevien järjestöjen perusteella. Jokainen järjestö on kuitenkin avoin myös muunkielisille asiakkaille, joten kielirajausta ei periaatteessa tehdä.

Kohderyhmänä ovat aikuiset, yli 25-vuotiaat maahanmuuttajat, mutta tarvittaessa palvelua tarjotaan myös nuorille ja ohjataan heitä eteenpäin nuorille kohdennettuihin palveluihin. Yhteistyötä nuorten kohdalla tehdään Ohjaamo-hankkeen sekä R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ammattikoulut ja kouluttajat, viranomaistahot kuten Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijat, Kelan asiantuntijat, Vantaan kaupungin työntekijät, yritykset ja yrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 376 277

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 373 739

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 292

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 598

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 510

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TEM:in 2014 julkaisemassa tutkimuksessa maahanmuuttajien työllistyminen todetaan, että maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on miehiä huomattavasti korkeampi, ja että naiset tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä kotoutumisensa edistämiseksi. Toimenpiteisiin osallistuminen on kuitenkin vähäisempää kuin miesten keskuudessa, johtuen osittain esimerkiksi lastenhoitovastuun epätasaisesta jakautumisesta. Myös THL:n Maamu-tutkimuksessa on todettu, että erityisesti naisten integraatioon ja työllistymisen edistämiseen kannattaa panostaa, sillä se hyödyttää kokonaisia perheitä. Kotouttamisen tsemppari-hankkeen aikana huomattiin, että maahanmuuttajamiehiä oli vaikeampi tavoittaa kuin naisia, johtuen yhteistyötahojen valinnasta ja hanketiimin koostumuksesta (työntekijät naisia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naispuolisten asiakkaiden työmarkkinaaseman parantamiseen ja tilanteen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hanke pyrkii edistämään naisten pääsyä työelämään, koulutukseen sekä ohjaamaan heitä oikeiden palveluiden piiriin aktivoivalla ja voimaannuttavalla työotteella. Lisäksi hanke tekee yhteistyötä NiceHearts ry:n Naapuriäidit-hankkeen kanssa, jossa on vahvaa osaamista naisten tukemisessa. Miespuolisia asiakkaita pyritään tavoittamaan entistä paremmin miesvaltaisten järjestöjen kautta ja löytämään jatkopolkuja työhön ja koulutukseen. Hankkeessa on kuitenkin valittu yhteistyökumppanit niin, että kumpikin sukupuoli tulee edustetuksi. Järjestöissä on sekä nais- että miesvaltaisia järjestöjä, ja tasa-arvon edistäminen ja siitä tiedottaminen yhteisöjen sisällä on yksi hankkeen välillistä tavoitteista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka sukupuolinäkökulma otetaan huomioon, hankkeen päätavoite on työllistää osallistujia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeessa sitoudutaan paperittoman toimiston periaatteisiin, hyödynnetään sähköistä viestintää ja palveluja niin pitkälle kuin mahdollista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Tiimi käyttää alueella kulkiessaan julkista liikennettä tai kimppakyytiä. Tapahtumatarjoiluissa pyritään ekologisuuteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hanke ei suoraan vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Seuraamme jätteiden määrä, suosimme kierrätystä ja pyrimme luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Kiinnitämme huomiota muun muassa tilatehokkuutteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa priorisoidaan paperitonta toimisto, vältetään turhaa tulostusta ja kopiointia. Suositaan sähköistä viestintää. Edistetään kierrätystä ruohonjuuritasolla maahanmuuttajajärjestöissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Levitetään tietoutta uusiutuvista energialähteistä asiakkaille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke edistää vantaalaisen ja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeita, edistää osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaamisia, tukee yrittäjyyteen siirtymistä ja kehittää kansainvälistyvässä toimintaympäristössä toimivaa työhönohjauksen mallia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hanke toteuttaa muun muassa pitkään maassa asuneiden maahanmuuttajien työllisyyden edistämisen mallia, järjestöjen osaamisen kehittämisen mallia. Hankkeessa toteutetaan aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeessa suositaan julkista liikennettä tai kimppakyytejä alueilla liikuttaessa. Suositaan myös etäyhteyksien käyttöä mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Työllistyminen ja koulutus luovat hyvinvointia. Hankkeen periaatteena on asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu, joka sisältää myös kotoutumisen edistämistä, mutta keskittyy työllistymisen edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hankkeessa kiinnitetään huomiota kummankin sukupuolen erityistarpeisiin. Tasa-arvoa edistetään myös tukemalla perheitä, jakamalla tietoa sekä miehille että naisille, ja kannustamalla erityisesti naisia työelämään ja koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta luomalla mahdollisuuksia maahanmuuttajille, poistamalla ennakkoluuloja yhteistyöllä esimerkiksi yrittäjien kanssa. Usean eri maahanmuuttajaryhmän mukanaolo vähentää etnisten jännitteiden syntymistä ja edistää vähemmistöryhmien hyviä suhteita. Maahanmuuttajayhteisöjen kasvaessa on olemassa riski negativiisen kierteen syntymiseen lähiöissä (syrjäytyminen, marginalisoituminen, ulkopuolisuuden tunne). Syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa jopa radikalisoitumiseen. Hankkeessa tavoitellaan tilanteiden edistämistä luottamuksen rakentamisen ja positiivisuuden kautta. Lisäksi hankkeessa pyritään avaamaan keskustelua kulttuureihin liittyvistä asioista, jotka voivat estää/edistää yhteiskuntaan osallistumista.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeessa toimitaan eri asuinalueilla ja otetaan alueiden erityispiirteet huomioon.
Ympäristöosaaminen 2 3
Osallisuuden kasvu ja yhteiskuntaan osallistuminen edistävät ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tsempataan yhdessä – kumppanuudella työelämään! -hankkeen tavoitteena on ollut luoda kunnan, TE-palveluiden, maahanmuuttajajärjestöjen sekä Kiipulasäätiön kumppanuuteen perustuva kustannustehokas toimintamalli, jolla edistetään maahan muuttaneiden asiakkaiden työllistymistä ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tsemppari-toimintamallin periaatteena on ollut toteuttaa matalan kynnyksen asiakaspalvelua maahanmuuttajajärjestöjen tiloissa yhteistyössä hankkeen eri toimijoiden kanssa. Kaiken toiminnan keskiössä on ollut asiakas, jolle hankkeen toimijat ovat tarjonneet kokonaisvaltaista tukea ja omakielistä ohjausta työnhakuun, koulutuksen hakuun, sekä muihin elämän osa-alueisiin liittyviin kysymyksiin. Toimintamalli ja viimeisimmät tulokset löytyvät hankkeen verkkosivuilta: www.tsempataanyhdessa.wordpress.com

Toiminnassa on keskitytty maahan muuttaneiden asiakkaiden yksilöohjaukseen ja päivystysmuotoiseen asiakaspalveluun. Toimintamallin vahvuutena on ollut asiakkaiden helppo tavoittaminen, jatkuva yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja järjestöjen tsemppareista koostuvan tiimin välillä, sekä erityisesti työllisyyden edistämiseen liittyvän tiedon lisääntyminen järjestöissä. Viranomaisten jalkautuminen järjestöihin on edistänyt niin viranomaisten kuin järjestöjen tuntemusta toistensa työn sisällöstä, ja luonut luottamusta toimijoiden välille.

Hankkeessa on onnistuneesti tavoitettu yli 500 maahan muuttanutta, joista 497 henkilöä on otettu varsinaisen hankkeen asiakkaaksi. Asiakaskäyntejä on ollut 3405 kappaletta. Tässä suurimpana onnistumisena pidetään maahanmuuttajajärjestöjen hyödyntämistä asiakaspalvelun alustana, sillä järjestöjen kautta hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan asiakkaita erittäin hyvin. Asiakkaista noin 65% on ollut naisia.

Hankkeen aikana 71 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille, ammatillisen koulutuksen aloitti 43 henkilöä, muun koulutuksen (valmentava koulutus, kielikoulutus, muu täydentävä koulutus) aloitti 76 henkilöä ja työllistymistä edistäviin palveluihin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) pääsi 21 henkilöä. Asiakasseurannan piirissä on ollut yhteensä 453 asiakasta, joista 211, eli 62% on päässyt hankkeen aikana eteenpäin joko töihin, koulutukseen tai tilannetta muutoin edistäviin palveluihin.

Hankkeen kustannushyötyjä on todennettu KMPG:n tuottamalla analyysilla, joka perustuu Valtioneuvoston kanslian tilaaman ja PTT:n tuottaman ”Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle” -julkaisussa (2019) esitettyihin laskelmiin. Hankkeen laskemissa tutkimuksen luvuista on vähennetty 20%, jotta tulosten voidaan olettaa vastaavan paremmin hankkeen kohderyhmän työllistymistuloksia ja palkkatuloja. 71 työllistyneen henkilön kohdalla -20% varovaisuusperiaatetta noudattaen yhteiskunnalle kertyy 652 705€ säästöä.

Tavoitteena oli myös selkiyttää viranomaistyön ja järjestötyön rooleja. Käytännön toteutuksessa on korostunut hanketoteuttajien kumppanuus: hanketta suunniteltiin, toteutettiin ja kehitettiin alusta lähtien tasavertaisessa kumppanuudessa kaikkien toimijoiden kanssa. Tärkeimpänä tekijänä on ollut järjestöjen mukaan ottaminen ja ruohonjuuritason osaamisen hyödyntäminen kaikessa toiminnassa. Järjestöissä on nyt selkeämpi kuva siitä, missä vaiheessa asiakas voidaan ohjata viranomaispalveluun, ja milloin asiakasta on mahdollista auttaa itse järjestössä. Hanke on myös tarjonnut erityisesti pienemmille järjestöille näkyvyyttä kaupungin toimintojen piirissä, mutta myös laajemmin kotoutumisen ja työllisyyden edistämisen ammatillisissa ympyröissä.

Viranomaispuolella tieto järjestöjen ammatillisesta osaamisesta on kasvanut ja vähentänyt järjestötoimintaan kohdistuneita ennakkoluuloja. Viranomaispuolen yhteistyö on syventynyt hankkeen ansiosta: kunnan ja TE-palveluiden erittäin toimiva yhteistyö ja sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin on luonut hyvän pohjan yhteiselle toiminnalle myös jatkossa.

Kiipulasäätiön ja muiden hanketoimijoiden yhteistyönä syntyi Tsemppausta ohjaukseen – opas, jonka tarkoituksena oli luoda kattava ja selkokielinen opas maahan muuttaneiden asiakkaiden parissa työskenteleville ohjaajille. Opasta voidaan hyödyntää perehdytyksessä tai muutoin asiakasohjauksen tukena niin järjestöissä kuin viranomaistyössä. Opas löytyy Kiipulan verkkosivuilta: https://www.kiipula.fi/library/files/5ddf6685c91058bafd0000bd/Tsemppausta_ohjaukseen_2019.pdf

Tavoitteena oli myös voimaannuttaa järjestöjä ja tukea heitä uusien rahoituksien hakemisessa ja kumppanuuksien kehittämisessä. Suora tulos hankkeen myötävaikutuksesta on keväällä 2020 alkanut STEA-hanke Tsempataan!, jossa hankkeemme neljä kumppanijärjestöä kehittävät yhteistä toimintaa.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi