Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21125

Hankkeen nimi: Tsempataan yhdessä - kumppanuudella työelämään!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Kielotie 20 C 4 krs

Puhelinnumero: 040-8659627

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Lindén

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.linden(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401938397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, 1090661-5
Sahan-seura ry, 1846625-5
Itä-Vantaan Somalikulttuuriyhdistys ry, 1906712-5
Suomen Venäjänkielisten osasto - Vantaan Venäläinen Klubi ry, 2640665-8
Kiipulasäätiö, 0147520-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tsempataan yhdessä –kumppanuudella työelämään! – hankkeessa pilotoidaan yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen, Vantaan kaupungin, Uudenmaan TE-toimiston ja Kiipulan ammattiopiston kanssa kumppanuusmallia, jolla tähdätään pitkään maassa olleiden maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumisen edistämiseen. Varsinaisten hanketoteuttajien lisäksi mukana hankkeessa on laaja yhteistyöverkosto.

Verkostomaisella ja moniammatillisella kumppanuudella pyritään luomaan kustannustehokas malli, jolla edistetään maahanmuuttajien pääsyä työelämään ja koulutukseen. Tavoitteena on myös tukea maahanmuuttajajärjestöjen osaamisen kasvua asiakkaidensa ohjauksessa, jotta ohjaus palveluihin olisi tehokasta ja tavoitteellista. Tavoitteena on kulttuuritietoinen, asiakaslähtöinen, saavutettava matalan kynnyksen palvelu, jolla pyritään tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien aktivoitumista ja työmarkkina-aseman parantamista.

Lisäksi tavoitteena on selkiyttää järjestöjen ja viranomaisten rooleja, sekä edistää maahanmuuttajajärjestöjen kasvua yhteiskunnallisesti merkittäviksi toimijoiksi. Hanketiimin kanssa työskentelevät järjestön työntekijät toimivat muutosagentteina omissa järjestöissään ja kehittävät toimintaa sisältä päin. Tsempataan yhdessä –hankkeen tavoitteena on myös viranomaisosaamisen siirtäminen maahanmuuttajajärjestöihin, jotta heillä olisi tulevaisuudessa riittävät valmiudet asiakkaiden ohjaukseen ja kotouttamiseen.

Hankkeen lähtökohtana on aito kumppanuus toimijoiden kesken, luottamuksen rakentaminen maahanmuuttajayhteistöihin, sekä luottamuksen rakentaminen myös eri viranomaistahojen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on kotoutumiskoulutuksen käyneet, pitkään maassa olleet työttömät maahanmuuttajat, joista suurin osa on TE-toimiston asiakkaita.

Toisena kohderyhmänä ovat muut järjestöjen asiakkaat, jotka ovat olleet pitkään Suomessa. Kohderyhmänä ovat erityisesti venäjänkieliset, somalinkieliset ja arabiankieliset asiakkaat mukana olevien järjestöjen perusteella. Jokainen järjestö on kuitenkin avoin myös muunkielisille asiakkaille, joten kielirajausta ei periaatteessa tehdä.

Kohderyhmänä ovat aikuiset, yli 25-vuotiaat maahanmuuttajat, mutta tarvittaessa palvelua tarjotaan myös nuorille ja ohjataan heitä eteenpäin nuorille kohdennettuihin palveluihin. Yhteistyötä nuorten kohdalla tehdään Ohjaamo-hankkeen sekä R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ammattikoulut ja kouluttajat, viranomaistahot kuten Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijat, Kelan asiantuntijat, Vantaan kaupungin työntekijät, yritykset ja yrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 338 141

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 482

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 304

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 316 889

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 510

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TEM:in 2014 julkaisemassa tutkimuksessa maahanmuuttajien työllistyminen todetaan, että maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on miehiä huomattavasti korkeampi, ja että naiset tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä kotoutumisensa edistämiseksi. Toimenpiteisiin osallistuminen on kuitenkin vähäisempää kuin miesten keskuudessa, johtuen osittain esimerkiksi lastenhoitovastuun epätasaisesta jakautumisesta. Myös THL:n Maamu-tutkimuksessa on todettu, että erityisesti naisten integraatioon ja työllistymisen edistämiseen kannattaa panostaa, sillä se hyödyttää kokonaisia perheitä. Kotouttamisen tsemppari-hankkeen aikana huomattiin, että maahanmuuttajamiehiä oli vaikeampi tavoittaa kuin naisia, johtuen yhteistyötahojen valinnasta ja hanketiimin koostumuksesta (työntekijät naisia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naispuolisten asiakkaiden työmarkkinaaseman parantamiseen ja tilanteen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hanke pyrkii edistämään naisten pääsyä työelämään, koulutukseen sekä ohjaamaan heitä oikeiden palveluiden piiriin aktivoivalla ja voimaannuttavalla työotteella. Lisäksi hanke tekee yhteistyötä NiceHearts ry:n Naapuriäidit-hankkeen kanssa, jossa on vahvaa osaamista naisten tukemisessa. Miespuolisia asiakkaita pyritään tavoittamaan entistä paremmin miesvaltaisten järjestöjen kautta ja löytämään jatkopolkuja työhön ja koulutukseen. Hankkeessa on kuitenkin valittu yhteistyökumppanit niin, että kumpikin sukupuoli tulee edustetuksi. Järjestöissä on sekä nais- että miesvaltaisia järjestöjä, ja tasa-arvon edistäminen ja siitä tiedottaminen yhteisöjen sisällä on yksi hankkeen välillistä tavoitteista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka sukupuolinäkökulma otetaan huomioon, hankkeen päätavoite on työllistää osallistujia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeessa sitoudutaan paperittoman toimiston periaatteisiin, hyödynnetään sähköistä viestintää ja palveluja niin pitkälle kuin mahdollista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Tiimi käyttää alueella kulkiessaan julkista liikennettä tai kimppakyytiä. Tapahtumatarjoiluissa pyritään ekologisuuteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hanke ei suoraan vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Seuraamme jätteiden määrä, suosimme kierrätystä ja pyrimme luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Kiinnitämme huomiota muun muassa tilatehokkuutteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa priorisoidaan paperitonta toimisto, vältetään turhaa tulostusta ja kopiointia. Suositaan sähköistä viestintää. Edistetään kierrätystä ruohonjuuritasolla maahanmuuttajajärjestöissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Levitetään tietoutta uusiutuvista energialähteistä asiakkaille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke edistää vantaalaisen ja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeita, edistää osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaamisia, tukee yrittäjyyteen siirtymistä ja kehittää kansainvälistyvässä toimintaympäristössä toimivaa työhönohjauksen mallia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hanke toteuttaa muun muassa pitkään maassa asuneiden maahanmuuttajien työllisyyden edistämisen mallia, järjestöjen osaamisen kehittämisen mallia. Hankkeessa toteutetaan aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeessa suositaan julkista liikennettä tai kimppakyytejä alueilla liikuttaessa. Suositaan myös etäyhteyksien käyttöä mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Työllistyminen ja koulutus luovat hyvinvointia. Hankkeen periaatteena on asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu, joka sisältää myös kotoutumisen edistämistä, mutta keskittyy työllistymisen edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hankkeessa kiinnitetään huomiota kummankin sukupuolen erityistarpeisiin. Tasa-arvoa edistetään myös tukemalla perheitä, jakamalla tietoa sekä miehille että naisille, ja kannustamalla erityisesti naisia työelämään ja koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta luomalla mahdollisuuksia maahanmuuttajille, poistamalla ennakkoluuloja yhteistyöllä esimerkiksi yrittäjien kanssa. Usean eri maahanmuuttajaryhmän mukanaolo vähentää etnisten jännitteiden syntymistä ja edistää vähemmistöryhmien hyviä suhteita. Maahanmuuttajayhteisöjen kasvaessa on olemassa riski negativiisen kierteen syntymiseen lähiöissä (syrjäytyminen, marginalisoituminen, ulkopuolisuuden tunne). Syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa jopa radikalisoitumiseen. Hankkeessa tavoitellaan tilanteiden edistämistä luottamuksen rakentamisen ja positiivisuuden kautta. Lisäksi hankkeessa pyritään avaamaan keskustelua kulttuureihin liittyvistä asioista, jotka voivat estää/edistää yhteiskuntaan osallistumista.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeessa toimitaan eri asuinalueilla ja otetaan alueiden erityispiirteet huomioon.
Ympäristöosaaminen 2 3
Osallisuuden kasvu ja yhteiskuntaan osallistuminen edistävät ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi