Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21127

Hankkeen nimi: Sirkuksesta siivet elämään – oma polku maahanmuuttajataustaisille nuorille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lasten ja nuorten säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1726086-1

Jakeluosoite: Liisankatu 27 a 5

Puhelinnumero: 0456786867

Postinumero: 00170

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.nuori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JUSSILAINEN ANNA KAARINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.jussilainen(at)nuori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3207273

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kulttuurikeskus PiiPoon kannatusyhdistys ry, 2031456-8
Sorin Sirkus ry, 1000364-3
Sirkus Magenta ry, 2425295-8
Etelä-Karjalan Estradi ry/ Taidekoulu Estradi, 1788615-1
Nuorisotutkimusseura ry, 0835106-7
Suomen Nuorisosirkusliitto ry, 1041251-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten ja erityisesti vasta maahan tulleiden, oleskeluluvan saaneiden nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja elämäntaitoja sosiaalisen sirkuksen avulla. Toiminnassa vahvistetaan nuorten elämäntaitoja, opetellaan kieltä ja kulttuuria fokusoiden erityisesti tasa-arvoon ja samanarvoisuuteen sekä luodaan kontakti kantasuomalaisiin nuoriin. Osallisuutta vahvistetaan myös luomalla nuorille mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisina esim. välituntisirkuksen ja sirkustoimijoiden perustoiminnan parissa. Toiminta toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten, maahanmuuttaja- ja nuorisopalveluiden kanssa Tampereella, Vantaalla ja Lappeenrannassa ja sen tuloksia levitetään valtakunnallisesti. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamallia, joka on hankkeen jälkeen minkä tahansa toimijan hyödynnettävissä ja kehitettävissä edelleen.

Sirkuksessa yhdistyvät kulttuuri ja liikunta, itseilmaisu ja fyysisyys. Toimintamuotona se sopii kohderyhmälle erityisen hyvin, sillä välineiden kautta on helppo osallistua toimintaan (esim. jonglööraus) ja fyysinen yhdessä tekeminen (esim. akrobatiassa) rakentaa luottamusta itseen ja toisiin. Nuoret löytävät omia vahvuuksiaan, oppivat ryhmässä toimimista ja huomaavat, että sekä naiset ja miehet että oppilaat ja opettajat voivat toimia yhdessä. Kielen oppimisessa toiminnallisuus auttaa erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria. Keskeistä on sirkuksen ilo, rentous ja kannustava ilmapiiri. Positiivisten osallisuuden kokemusten ja innostumisen myötä nuorten on helpompi alkaa miettiä myös jatkopolkuja, joita rakennetaan tässä hankkeessa harrastamiseen ja vapaaehtoistoimintaan.

Toiminnassa rakennetaan yhteistyötä eritaustaisten nuorten välille nuoria kiinnostavan sirkuksen avulla, sillä maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen vaikuttavat puutteellisen kielitaidon, kulttuurintuntemuksen ja koulutuksen lisäksi kantaväestön ennakkoluulot ja asenteet.

Nuoret osallistuvat eri paikkakunnilla sirkustoimijoiden järjestämiin työpajoihin ja järjestävät yhdessä sirkusohjaajien kanssa erilaista vapaamuotoista toimintaa. Nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja hankkeen sidosryhmille järjestetään koulutuksia eri puolilla maata. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti ja tietoa vaikuttavuudesta saadaan myös hankkeessa toteutettavasta tutkimuksesta. Valtakunnallisesti levitettävä toimintamalli johdetaan käytännön toiminnasta ja hankkeen aktiviteeteista ja tuloksista viestitään aktiivisesti eri kanavien kautta.

Hankkeen tuloksina 380 nuoren osallisuus, hyvinvointi ja elämäntaidot ovat vahvistuneet ja heille on löytynyt jatkopolkuja harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan sirkuksen parissa. Eritaustaisten nuorten välinen yhteys on lisääntynyt ja hankkeessa on koulutettu 190 nuorten kanssa toimivaa ammattilaista luovien menetelmien käytöstä omassa työssä. Kehitettyä toimintamallia ja sen tuloksia on levitetty sidosryhmille valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat:
- Maahanmuuttajataustaiset nuoret (Vantaalla, Tampereella ja Lappeenrannassa), erityisesti vasta maahan tulleet nuoret, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja ovat siirtymävaiheissa. Osallistujissa on myös pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajataustaisia nuoria ja kantasuomalaisia nuoria, jotka tukevat kaksisuuntaisen kotoutumisen prosessia ja/tai ovat itse tuen tarpeessa. Kohderyhmä on yli 15-vuotiaita (tai 9-luokkalaisia).

- Oppilaitosten ja toimipaikkojen työntekijät, jotka toimivat maahanmuuttajanuorten parissa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät siihen osallistuvat oppilaitokset, joiden henkilöstön osaaminen nuorten elämäntaitojen ja siirtymävaiheiden tukemisessa luovin ja toiminnallisin menetelmin kasvaa. Tämän lisäksi hankkeesta hyötyvät osallistuvien kuntien maahanmuutto-, nuoriso- ja kotouttamistyötä tekevä henkilöstö, joka voi hyödyntää hankkeessa kerättyjä kokemuksia ja metodeja tulevaisuudessa. Myös hankkeeseen osallistuvat taideorganisaatiot ja taiteilijaohjaajat sekä tahot, joissa toteutetaan koulutuksia ovat välillisinä kohderyhminä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 817

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 470 050

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 208

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 570

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Erilaiset käsitykset sukupuolirooleista aiheuttavat ristiriitaa erityisesti patriarkaalisista kulttuureista tuleville nuorille. Varsinkin nuoret naiset saattavat joutua perheen ja ympäröivän yhteiskunnan ristipaineeseen. Perinteiset sukupuoliroolit ja naisten harteille asetetut velvollisuudet sekä kunniallisuuden paineet saattavat rajoittaa naisten liikkumatilaa ja mahdollisuuksia edetä elämässään. Hankkeessa pyritään edesauttamaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten aktiivisuutta sekä nostaa heidän kyvykkyyttään esiin taiteen keinoin. Vaikka suuri osa osallistujista on todennäköisesti nuoria miehiä, toimii naisten osallistuminen opettajina ja tasavertaisina osallistujina samalla tasa-arvokoulutuksena heille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään rakentamaan siltoja ja ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten välille. Erilaiset käsitykset sukupuoliroolin mukaisesta käytöksestä luovat väärinkäsityksiä ja vaikeuttavat kohtaamista. Hankkeen menetelmät mahdollistavat näiden ajatusten kyseenalaistamisen, yhdessä pohtimisen sekä omien ja muiden rajojen tunnistamisen. Menetelmät myös rohkaisevat kokeilemaan uudenlaisia rooleja, mm. asettumaan fyysisen tekemisen kautta tuettavaksi tai tukijaksi. Usein toimintamallit ovat sukupuolittuneita ja naisten on helpompaa olla vietävänä ja nostettavana ja miesten taas toisinpäin. Sirkustoiminnassa näitä rooleja voidaan sekoittaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen voimauttamalla maahanmuuttajataustaisia tyttöjä/naisia löytämään oma polkunsa ja itsevarmuutensa ja toisaalta avaamalla nuorille miehille uudenlaisia, perinteisestä mieskuvasta poikkeavia toiminnan tapoja. Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa rohkaistaan osallistujia aktiiviseen rooliin sukupuolesta riippumatta, sekä tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia ratkaisuja ja tulkintoja. Menetelmiä käytetään hankkeessa edistämään ihmisten kohtaamista ihmisinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Nuorten miesten asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, sillä he ovat keskeisessä roolissa tasa-arvon edistämisessä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssakäymistä suomalaisten kanssa edistetään ja rohkaistaan kohtaamaan ihminen ihmisenä, sukupuoleen liittyvät stereotypiat unohtaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on tasavertaisuuden edistäminen, niin erilaisista kulttuureista tulevien kuin sukupuolten välillä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mahdollistamalla maahanmuuttajataustaisille nuorille naisille ja miehille uudenlaisia toiminnan muotoja ja kouluttamalla tasa-arvon merkityksestä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke edistää luovien alojen työllisyyttä. Hanke sekä parantaa nykyisten luovien alojen tekijöiden työllisyyttä että lisää heidän osaamistaan hyvinvointi- ja sosiaalisektorilla pidemmällä tähtäimellä siten, että työllistymismahdollisuudet monipuolistuvat. Hankkeissa hyödynnetään mahdollisimman paljon paikallista osaamista ja yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden välillä. Näin hankkeen myötä luodut kumppanuudet voivat jatkua ja edistää paikallista toimintaa myös hankkeen jälkeen. Yhteistyökumppanuuksia luodaan mm. kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalisektorien välille sekä näistä oppilaitoksiin. Nuorten rohkeus ja kyky asettaa tavoitteita kasvaa, jolloin heidän mahdollisuutensa esim. yrittäjyyteen lisääntyy. Nuoret saattavat saada luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä uusia ideoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään ja levitetään malleja taidemenetelmien käytössä opetustyössä ja nivelvaiheiden tukemisessa, ja siten kehitetään näitä palveluja hankkeen toteutusalueilla ja laajemmin Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointia siten, että heidän osallisuutensa ja elämäntaitonsa vahvistuvat: nuoret kokevat kuuluvansa ryhmään, heidän sosiaaliset verkostonsa laajenevat, itseluottamus paranee, he löytävät omia vahvuuksiaan ja pääsevät omille jaloilleen sekä aktiivisiksi toimijoiksi. Sirkuksen käyttö luo hyvinvointia myös työntekijöille, jotka pääsevät mukaan luovaan tekemiseen ja saavat koulutusta uusista työmenetelmistä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria tulemaan tasa-arvoisiksi kansalaisiksi, yhdenvertaisiksi asukkaiksi kaupungissaan, työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy työpajoissa, joissa nuorten käsityksiä sukupuolirooleista ja stereotypioista avarretaan toiminnan kautta. Nuoria kannustetaan avarakatseisuuteen sekä ajatusmalliin, jossa jokaisen mahdollisuudet ja oikeudet nähdään samanlaisina sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuri-identiteettiä ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista, erityisesti suomalainen kulttuuri huomioon ottaen. Hanke lisää myös kantasuomalaisten ymmärrystä ja arvostusta maahanmuuttajataustaisia nuoria kohtaan.
Kulttuuriympäristö 9 9
Hankkeessa rakennetaan monikulttuurista kulttuuriympäristöä ja vuoropuhelua suomalaisen ja muiden kulttuureiden kulttuuriperinnön välillä. Sen seurauksena kumpikin rikastuu.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-