|
|
|
Hankekoodi: S21128
Hankkeen nimi: Taitava Opva
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.7.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0205303-4
Jakeluosoite: PL 30
Puhelinnumero: 03 6591600
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.kktavastia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Alhainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: monikulttuurisuuskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.alhainen(at)kktavastia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4347008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke toteutetaan osana Taito-ohjelmaa, jossa kehitetään ja juurrutetaan työhön ja työtaitoihin kytkeytyviä toimintamalleja heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen parantamiseksi. Tässä hankkeessa kehitetään erityisesti sellaisia toimintamalleja, jotka edesauttavat ammatillisen tutkinnon suorittamisessa. Hankkeen tuloksena syntyy tapa järjestää opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja ammatillisen koulutuksen reformin hengessä.
Hankkeen tavoitteena on tukea aikuisväestöä parantamaan perustaitojaan luku- ja kirjoitustaidossa, numerotaidoissa sekä tieto- ja viestintätekniikassa. Tavoitteena on myös tavoittaa, tukea ja ohjata koulutuksiin niitä koulutuksellisesti aliedustettuja ryhmiä, jotka tarvitsevat tukea perustaidoissa. Edelleen tavoitteena on kehittää tapoja järjestää erilaisin pedagogisin ja ohjauksellisin ratkaisuin räätälöityjä opintokokonaisuuksia, jotka mahdollistavat perustaidoissa tukea tarvitsevien osallistumisen koulutuksiin ja täysipainoisen osallisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa. Hankkeen vaikuttavimmat toimintamallit vakiinnutetaan hankkeen jälkeen valtakunnallisesti hyödynnettäväksi malliksi järjestää oppimisvalmiuksia parantavia opintoja työelämälähtöisesti, yksilöllisesti, taloudellisesti ja monimuotoisin pedagogisin menetelmin.
Horisontaalisissa periaatteissa korostuvat sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja yhdenvertaisuus. Uudet koulutusratkaisut edistävät aikuisten osallisuutta, luovat edellytyksiä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä vahvistavat koulutuksellista ja taloudellista tasa-arvoa mahdollistamalla osaamisen kehittämisen ja madaltamalla kynnystä osallistua koulutuksiin. Kohderyhmissä ja hankkeen suunnittelussa yhdenvertaisuus on otettu huomioon, se korreloi hyvin PIAAC-tutkimuksen tulosten kanssa. Koulutuksen järjestäjien rakenteiden kehittäminen tukee näiden ryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista myös pitkällä aikatähtäimellä.
Hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja sen osatoteuttaja on Suomen Diakoniaopisto. Koulutuskuntayhtymä Tavastia on koulutuksen järjestäjä, johon kuuluu toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot, lisä- ja täydennyskoulutus, aikuisten perusopetus, lukiokoulutus sekä vapaa sivistystyö. Suomen Diakoniaopisto toteuttaa ammatillista peruskoulutusta, näyttötutkintoja, lisä- ja täydennyskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja lisäksi SDO:lla on ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen erityistehtävä. Hankkeessa tulee näkyväksi eri oppilaitosmuotojen vahvuuksien luoma synergia. Käytännön toimintana kokeillaan erilaisia menetelmiä tavoittaa kohderyhmään kuuluvia sekä ohjata ja opettaa heitä perustaidoissa.
OECD:n PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on noin miljoona suomalaista, joilla on heikot perustaidot (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja/tai tietotekniset taidot). Tämän hankkeen kohderyhmää ovat ne heikot perustaidot omaavat yli 15-vuotiaat, jotka hakeutuvat suorittamaan ammatillista koulutusta (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto). Näitä henkilöitä on arviolta 120 hankkeen aikana. Maahanmuuttajien osuus kohderyhmästä tulee kokemuksemme mukaan olemaan merkittävä, mikä on huomioitu hankkeen sisällöllisessä suunnittelussa (myös maahanmuuttajataustaisilla suomen tai ruotsin kielen taito tulee olla sillä tasolla, että he pystyvät osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin).
Toiseksi hankkeen kohderyhmää ovat oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö, joille järjestetään koulutusta hankkeen aikana. Heitä arvioimme olevan noin 40.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat hankeverkoston ulkopuoliset toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Valtakunnallisena hankkeena hanke tuottaa materiaalia myös toisten koulutuksen järjestäjien käyttöön opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen toteuttamiseksi
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 560
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 318 560
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 379
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 379
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 4 |
| Digitalisaatio ja kehitettävät verkkopedagogiikkaa hyödyntävät toimintatavat tukevat luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden kehittämiseen ja luo edellytyksiä paikallistalouden vahvistamiseen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää vahvasti osallisuutta, hyvinvointia ja tiedon saatavuutta. Koulutusmahdollisuuksien myötä perustaidoissa heikkojen yhdenvertaisuus lisääntyy selkeästi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hanke mahdollistaa toiminnan eriyttämistä eri kohderyhmille ja perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista mm. maahanmuuttajataustaisilla osallistujilla, joita ennakoimme suuren osan opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin osallistuvista olevan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke tukee yhdenvertaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä perustaitoja vahvistamalla. Ammatillisen tutkinnon suorittamiseen saatava tuki mahdollistaa osallisuuden monien eri ryhmien kannalta. Eri kulttuurien moninaisuutta käsitellään osana opva-opintoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Taitava OPVA ESR-hankkeen (2018-2020) tavoitteena oli saada aikaan valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva malli perusvalmiuksien (lukeminen, kirjoittaminen, numerotaidot sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot) kehittämiseen osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia / Ammattiopisto Tavastia ja hankekumppanina oli Suomen Diakoniaopisto. Hanke oli osa TAITO-ohjelmaa, sitä rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen valtakunnallisella rahoituksella.
Pilotoitiin erilaisia tapoja tukea perusvalmiuksissaan tukea tarvitsevia oppijoita ja pilottien avulla syntyi suosituksia / opetuksen suunnitelmia OPVA-opetuksen järjestämiseen. Mallit vastasivat ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteisiin ja rahoituksen niukkenemiseen. Tavoite saavutettiin hyvin. Syntyi useita erilaisia pilotteja ja tapoja järjestää OPVA-opintoja. Malleja vertaisarvioitiin toimijoiden kesken ja löydettiin eri aloille, oppilaitosmuodoille ja alueille soveltuvia tapoja järjestää OPVA-opintoja. Hankkeen aikana suurin haaste oli löytää yhteisiä linjauksia eri hallinnonalojen rajapinnoissa oleviin kysymyksiin mm. työttömyysetuudella OPVA-opintoja suorittavan opintososiaalisiin etuuksiin.
Kehitettiin ja kokeiltiin testistöjä ja kartoitusmenetelmiä, joiden avulla tunnistetaan hakijoiden/opiskelijoiden joukosta ne, joilla on puutteita perustaidoissa. Löydettiin menetelmät, joilla havaitut tukitarpeet johtavat tukitoimiin henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Varmistettiin kartoittamisen tulosten yhteys opintojen henkilökohtaiseen suunnitelmaan prosessityöllä.
Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia järjestämismuotoja perustaitojen ja OPVA-opintojen järjestämiseen. Löydettiin hyviä tapoja toteuttaa OPVA-tukea, levitettiin niitä verkostoissa.
Tehtiin valtakunnallisesti avoimesti käytössä olevaa opetusmateriaalia OPVA-opintojen toteuttamisen tueksi. Kokeiltiin materiaaleja kohderyhmällä, esiteltiin materiaaleja verkostoissa, jaettiin niitä hankkeen www-sivuilla ja valtakunnallisessa Aoe-palvelussa, jotta tavoittavuus toteutuu ja juurtuminen onnistuu.
Opettajia ja ohjaushenkilöstöä koulutettiin keskustelevissa henkilöstökoulutuksissa, webinaareissa ja mentoroiden hankehakemuksen teemoissa, kuten kielitietoisuus, kulttuurien huomioiminen, perusvalmiuksien kehittäminen käytännönläheisesti liittyen alojen työtehtäviin ja ammattitaitovaatimuksiin. Koronatilanteen ja hankkeen verkkomateriaalien perehdytystarpeen myötä korostui myös opettajien perehdytys digitaalisiin opetusratkaisuihin ja hankkeen tuottamien materiaalien nopeaan käyttöönottoon.
Hankkeessa selvitettiin OPVA-opintojen vaikuttavuutta ja hyötyä mm. opiskelija- ja henkilöstöpalautteilla. Palautteet vaikuttivat suoraan kokeiltaviin ja käyttöön otettaviin järjestämismuotoihin. Löydettiin kustannustehokkaita ammatillisen koulutuksen uudistamiseen vastaavia tapoja järjestää OPVA-tukea hankkeen päätyttyä.
Hankkeen tulokset juurtuivat hanketoimijaorganisaatioiden prosesseihin, työnkuviin ja perustoimintaan. Hankkeen tuloksia levitettiin laajalti, tämän myötä kehittämistyö verkostoissa jatkuu myös hankkeen päätyttyä.