Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21130

Hankkeen nimi: Opinnollistava kuntoutus - kaikille toisen asteen koulutus

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0918041-5

Jakeluosoite: Aspitie 15

Puhelinnumero: 013 316 388

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.kotikievari.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anni Irmeli Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anni.pesonen(at)kotikievari.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 760 5790

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Tavoitteena on, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret saavat erityistä tukea toisen asteen opintoihinsa hankkeen aikana ja sen jälkeen on luotu malli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Hankkeen aikana koulutetaan kokemusasiantuntijoita toimimaan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa. Mielenterveyden häiriöistä kärsiville nuorille on näin varmistettu erityinen tuki opintojen aikana. Tavoitteena on myös kouluttaa hankkeen loppuvaiheessa nuorten kanssa toimivia aikuisia, miten kohdata ja ohjata kun kysymyksessä on nuori, jolla on todettu mielenterveyden häiriö.

Kohderyhmänä ovat 16 – 29 -vuotiaat Joensuun alueella opiskelevat mielenterveyden häiriöistä kärsivät toisen asteen koulutuksessa olevat nuoret, jotka ovat korostuneesti erityisen tuen tarpeessa ja ovat vaarassa syrjäytyä opintojen keskeytymisuhan tai keskeytymisen vuoksi (ns. "koulupudokkaat”) tai jäädä ilman toisen asteen koulutusta mielenterveyden häiriöiden tai yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt oppilaitoksissa, opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä Ohjaamossa.

Tarve hankkeeseen on noussut mm. siitä syystä, että ammatillisen koulutuksen reformissa on luvattu koulutuspaikka jokaiselle nuorelle sekä yksilöllisten polkujen rakentaminen. Kuitenkaan kaikilla nuorilla ei ole siihen valmiuksia. Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa, mikä vaikuttaa usein opintoihin hakeutumiseen ja opiskeluaikataulussa pysymiseen. Nuori voi syrjäytä useista syistä, mutta usein kyse on mielenterveyden häiriöistä, erilaisista oppimishäiriöistä, toiminnanohjaushäiriöistä ja elämänhallintaidoista, jotka vaikeuttavat opintoihin hakeutumista ja niistä suoriutumista.

Tyypillistä mielenterveyden häiriöissä on myös sosioemotionaaliset ongelmat jotka vaikeuttavat oppimista ja koulussa viihtymistä. Mielenterveydenhäiriöt ovat myös usein yhteydessä laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Nuoren opiskelussa on useita nivelvaiheita, joissa mielenterveydenhäiriöistä kärsivä nuori voi syrjäytyä. Ensimmäinen vaihe on koulutukseen hakeutuminen, jonka jälkeen tulevat koulutuksen aikana tapahtuvat siirtymät ja muutokset, nivelvaiheet sekä koulutuksen päätyessä työelämään siirtyminen. Esim. ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa työpainotteinen opiskelu tulee korostumaan. Rinnalla kulkijan rooli on tärkeä, jotta mielenterveyshäiriöistä kärsivä nuori uskaltaa ja jaksaa suoriutua työssäoppimisjaksoista erityisen tuen avulla ja kykenee näin suorittamaan opinnot päätökseen. Lisähaasteita tuo toisen asteen koulutuksessa tapahtuva itsenäinen opiskelu ja verkossa tapahtuva oppiminen.

Tarve on tullut esille myös yhdistyksen hallinnoimassa lyhytkestoisessa Lifti-hankkeessa, jossa tuki kohdistettiin tuetussa asumispalvelussa asuviin nuoriin, joilla ei ollut opiskelu- tai työtoimintapaikkaa. Heille suunnattiin kotiin vietävää ammatillista ohjausta sekä tukea yhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Hankkeessa nousi esille tarve opinnoissa suoriutumisen tukemiseen sekä se, että opinnot ovat voimavara, joka vie kuntoutumista eteenpäin.

TOIMENPITEET
Toimenpiteitä joilla hanke voi osallistua ja puuttua auttaakseen nuoria mahdollisimman hyvään opiskeluun, opintojen loppuun saattamiseen ja tulevaisuuden työmarkkinoille suuntautumiseen.
• Opinnoissa osallistava tukeminen (esim. käydään yhdessä opinto-ohjaajan luona ja/tai erityisopettajan luona)
• Henkilökohtainen oppimisen ohjaus
• Oppimisen apuvälineiden selvittelyssä avustaminen yhdessä Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry:n kanssa
• Työssäoppimisen tuki ja työpainotteisen opiskelun aikainen tuki kuten työssäoppimiseen hakeutumisen tuki ja kiinnitys työssäoppimispaikkaan. Työpaikkaohjaajan tukeminen ja konsultointi.
• Opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja tuki opintojen loppuun saattamiseksi räätälöintiin osallistumalla
• Ryhmätoimintojen järjestäminen
• Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen
• Kotikäynnit ja huoltajayhteistyö
• Yhteistyö nuorten kanssa toimivien hankkeiden ja muiden tahojen kanssa
• Henkilökohtaisten tulevaisuuden suunnitelmien teossa avustaminen
• Tarvittaessa yksilöllisiä opiskelupaikkoihin tutustumisia ja koulutuskokeiluihin ohjaaminen
• Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään koulutusta sidosryhmille, esim. opettajat, työpaikkaohjaajat,
oppilashuoltohenkilöstö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalihuollon henkilökunta
• Tarvittaessa tuki työllistymisen poluttamiseen tai jatko-opintoihin ohjaamiseen

TULOKSET
Tuloksena syntyy nuorelle polku ja mahdollisuus hyvään elämään ja yhdenvertaisuuteen toisten saman ikäisten kanssa.
• Mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret suorittavat toisen asteen koulutuksen
• Löydetään mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret, joiden toisen asteen koulutuksen toteutuminen on uhattuna
• Matalan kynnyksen asiantuntijapalvelujen jalkauttaminen oppilaitosympäristöön
• Yhteistyöverkosto syntyy. Oppilaitosten, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja Ohjaamoiden yhteistyö syventyy ja jokainen saa ajantasaista tietoa toistensa toiminnoista.
• Syntyy malli mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten toisen asteen koulutuksen tukemiseen
• Syntyy kokemusasiantuntijoiden verkosto

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat 16 – 29-vuotiaat Joensuun alueella opiskelevat mielenterveyden häiriöiden ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi korostuneesti erityisen tuen tarpeessa olevat toisen asteen koulutuksessa olevat ja koulutuksen keskeyttäneet ns. ”koulupudokkaat” sekä mielenterveydellisistä syistä muutoin toisen asteen koulutuksessa apua tarvitsevat.

Toinen tärkeä kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, Ohjaamossa, sekä opiskelijoiden työssäoppispaikkojen työpaikkaohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuoren perhe ja läheiset.

Työssäoppimispaikkoja tarjoavat yritykset.

Kansalaisjärjestöt, hankkeet ja te-palvelut, jotka toimivat nuorten kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 258 148

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 588

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 371

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 748

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 132

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toisen asteen koulutuksessa on molempia sukupuolia tasaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on suunnattu molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Nuorten miesten ja poikien huomiointi syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Psyykinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy, osallisuus totetutuu ja syjäytyminen estyy.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Mielenterveydenonglmista kärsivät nuoret pystyvät tasavertaisesti suorittamaan toisen asteen koulutuksen. Opiskeluympäristön ja koulutuksen inkluusion toteutuminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kaikki nuoret saavat toisen asteen koulutuksen.
Kulttuuriympäristö 5 5
Toimintakulttuurin muutos mielenterveysongelmista kärsivien toisen asteen koulutuksessa olevien tukemiseksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-