Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21130

Hankkeen nimi: Opinnollistava kuntoutus - kaikille toisen asteen koulutus

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0918041-5

Jakeluosoite: Aspitie 15

Puhelinnumero: 013 316 388

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.kotikievari.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anni Irmeli Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anni.pesonen(at)kotikievari.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 760 5790

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Tavoitteena on, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret saavat erityistä tukea toisen asteen opintoihinsa hankkeen aikana ja sen jälkeen on luotu malli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Hankkeen aikana koulutetaan kokemusasiantuntijoita toimimaan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa. Mielenterveyden häiriöistä kärsiville nuorille on näin varmistettu erityinen tuki opintojen aikana. Tavoitteena on myös kouluttaa hankkeen loppuvaiheessa nuorten kanssa toimivia aikuisia, miten kohdata ja ohjata kun kysymyksessä on nuori, jolla on todettu mielenterveyden häiriö.

Kohderyhmänä ovat 16 – 29 -vuotiaat Joensuun alueella opiskelevat mielenterveyden häiriöistä kärsivät toisen asteen koulutuksessa olevat nuoret, jotka ovat korostuneesti erityisen tuen tarpeessa ja ovat vaarassa syrjäytyä opintojen keskeytymisuhan tai keskeytymisen vuoksi (ns. "koulupudokkaat”) tai jäädä ilman toisen asteen koulutusta mielenterveyden häiriöiden tai yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt oppilaitoksissa, opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä Ohjaamossa.

Tarve hankkeeseen on noussut mm. siitä syystä, että ammatillisen koulutuksen reformissa on luvattu koulutuspaikka jokaiselle nuorelle sekä yksilöllisten polkujen rakentaminen. Kuitenkaan kaikilla nuorilla ei ole siihen valmiuksia. Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa, mikä vaikuttaa usein opintoihin hakeutumiseen ja opiskeluaikataulussa pysymiseen. Nuori voi syrjäytä useista syistä, mutta usein kyse on mielenterveyden häiriöistä, erilaisista oppimishäiriöistä, toiminnanohjaushäiriöistä ja elämänhallintaidoista, jotka vaikeuttavat opintoihin hakeutumista ja niistä suoriutumista.

Tyypillistä mielenterveyden häiriöissä on myös sosioemotionaaliset ongelmat jotka vaikeuttavat oppimista ja koulussa viihtymistä. Mielenterveydenhäiriöt ovat myös usein yhteydessä laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Nuoren opiskelussa on useita nivelvaiheita, joissa mielenterveydenhäiriöistä kärsivä nuori voi syrjäytyä. Ensimmäinen vaihe on koulutukseen hakeutuminen, jonka jälkeen tulevat koulutuksen aikana tapahtuvat siirtymät ja muutokset, nivelvaiheet sekä koulutuksen päätyessä työelämään siirtyminen. Esim. ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa työpainotteinen opiskelu tulee korostumaan. Rinnalla kulkijan rooli on tärkeä, jotta mielenterveyshäiriöistä kärsivä nuori uskaltaa ja jaksaa suoriutua työssäoppimisjaksoista erityisen tuen avulla ja kykenee näin suorittamaan opinnot päätökseen. Lisähaasteita tuo toisen asteen koulutuksessa tapahtuva itsenäinen opiskelu ja verkossa tapahtuva oppiminen.

Tarve on tullut esille myös yhdistyksen hallinnoimassa lyhytkestoisessa Lifti-hankkeessa, jossa tuki kohdistettiin tuetussa asumispalvelussa asuviin nuoriin, joilla ei ollut opiskelu- tai työtoimintapaikkaa. Heille suunnattiin kotiin vietävää ammatillista ohjausta sekä tukea yhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Hankkeessa nousi esille tarve opinnoissa suoriutumisen tukemiseen sekä se, että opinnot ovat voimavara, joka vie kuntoutumista eteenpäin.

TOIMENPITEET
Toimenpiteitä joilla hanke voi osallistua ja puuttua auttaakseen nuoria mahdollisimman hyvään opiskeluun, opintojen loppuun saattamiseen ja tulevaisuuden työmarkkinoille suuntautumiseen.
• Opinnoissa osallistava tukeminen (esim. käydään yhdessä opinto-ohjaajan luona ja/tai erityisopettajan luona)
• Henkilökohtainen oppimisen ohjaus
• Oppimisen apuvälineiden selvittelyssä avustaminen yhdessä Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry:n kanssa
• Työssäoppimisen tuki ja työpainotteisen opiskelun aikainen tuki kuten työssäoppimiseen hakeutumisen tuki ja kiinnitys työssäoppimispaikkaan. Työpaikkaohjaajan tukeminen ja konsultointi.
• Opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja tuki opintojen loppuun saattamiseksi räätälöintiin osallistumalla
• Ryhmätoimintojen järjestäminen
• Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen
• Kotikäynnit ja huoltajayhteistyö
• Yhteistyö nuorten kanssa toimivien hankkeiden ja muiden tahojen kanssa
• Henkilökohtaisten tulevaisuuden suunnitelmien teossa avustaminen
• Tarvittaessa yksilöllisiä opiskelupaikkoihin tutustumisia ja koulutuskokeiluihin ohjaaminen
• Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään koulutusta sidosryhmille, esim. opettajat, työpaikkaohjaajat,
oppilashuoltohenkilöstö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalihuollon henkilökunta
• Tarvittaessa tuki työllistymisen poluttamiseen tai jatko-opintoihin ohjaamiseen

TULOKSET
Tuloksena syntyy nuorelle polku ja mahdollisuus hyvään elämään ja yhdenvertaisuuteen toisten saman ikäisten kanssa.
• Mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret suorittavat toisen asteen koulutuksen
• Löydetään mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret, joiden toisen asteen koulutuksen toteutuminen on uhattuna
• Matalan kynnyksen asiantuntijapalvelujen jalkauttaminen oppilaitosympäristöön
• Yhteistyöverkosto syntyy. Oppilaitosten, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja Ohjaamoiden yhteistyö syventyy ja jokainen saa ajantasaista tietoa toistensa toiminnoista.
• Syntyy malli mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten toisen asteen koulutuksen tukemiseen
• Syntyy kokemusasiantuntijoiden verkosto

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat 16 – 29-vuotiaat Joensuun alueella opiskelevat mielenterveyden häiriöiden ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi korostuneesti erityisen tuen tarpeessa olevat toisen asteen koulutuksessa olevat ja koulutuksen keskeyttäneet ns. ”koulupudokkaat” sekä mielenterveydellisistä syistä muutoin toisen asteen koulutuksessa apua tarvitsevat.

Toinen tärkeä kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, Ohjaamossa, sekä opiskelijoiden työssäoppispaikkojen työpaikkaohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuoren perhe ja läheiset.

Työssäoppimispaikkoja tarjoavat yritykset.

Kansalaisjärjestöt, hankkeet ja te-palvelut, jotka toimivat nuorten kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 296

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 380

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 371

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 371 455

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 132

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toisen asteen koulutuksessa on molempia sukupuolia tasaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on suunnattu molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Nuorten miesten ja poikien huomiointi syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Psyykinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy, osallisuus totetutuu ja syjäytyminen estyy.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Mielenterveydenonglmista kärsivät nuoret pystyvät tasavertaisesti suorittamaan toisen asteen koulutuksen. Opiskeluympäristön ja koulutuksen inkluusion toteutuminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kaikki nuoret saavat toisen asteen koulutuksen.
Kulttuuriympäristö 5 5
Toimintakulttuurin muutos mielenterveysongelmista kärsivien toisen asteen koulutuksessa olevien tukemiseksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena Opinnollistava kuntoutus- hankkeessa oli, että mielenterveyden häiriöistä huolimatta nuoret saavat erityistä lisätukea toisen asteen opintoihinsa hankkeen aikana ja sen jälkeen on luotu malli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Mielenterveyden haasteita omaaville nuorille oli näin varmistettu erityinen lisätuki opintojen aikana hankkeen kolmivuotiskaudelle. Tavoitteena oli myös kouluttaa hankkeen loppuvai-heessa nuorten kanssa toimivia aikuisia, miten kohdata ja ohjata kun kysymyksessä on nuori, jolla on todettu mielenterveyden haasteita.

Kohderyhmänä olivat 16 – 29 -vuotiaat Joensuun alueella opiskelevat mielenterveyden häiriöitä omaavat toisen asteen koulutuksessa olevat nuoret, jotka olivat korostuneesti erityisen tuen tarpeessa ja olivat vaarassa syrjäytyä opintojen keskeytymisuhan tai kes-keytymisen vuoksi (nk. "koulupudokkaat”). Lisäksi riskinä oli jäädä ilman toisen as-teen koulutusta mielenterveyden häiriöiden tai yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Toinen tärkeä kohderyhmä olivat nuorten kanssa työskentelevät ammattihenki-löt oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, nuorten palveluissa sekä opiskeli-joiden työpaikkaohjaajat työssäoppimispaikoissa. Tarve hankkeeseen oli noussut mm. siitä syystä, että ammatillisen koulutuksen reformissa on luvattu koulutuspaikka jokai-selle nuorelle sekä taata yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen. Kuitenkaan kai-killa nuorilla ei ole siihen valmiuksia. Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa, mikä vaikuttaa usein opintoihin hakeutumiseen ja opiskeluaika-taulussa pysymiseen. Nuori voi syrjäytä useista syistä, mutta usein kyse on mielenter-veyden häiriöistä, erilaisista oppimishäiriöistä, toiminnanohjauksen häiriöistä ja puut-teellisista elämänhallintaidoista, jotka vaikeuttavat opintoihin hakeutumista ja niistä suoriutumista.

Hankkeessa pääpaino oli tukea opiskelijaa arjen hallinnassa, opinnoissa, antaa lisätu-kea ja tukiopetusta aineissa joissa oli haasteita sekä olla rinnalla kulkijana työssäoppi-misjakson aikana. Myös verkostoituminen opiskelijaa koskevissa tukitoimissa koettiin hyödylliseksi työmuodoksi. Verkostot muodostuivat yleensä oppilaitoksen henkilöstös-tä, hoitavan tahon henkilöstöstä, nuorisotoimen henkilöstöstä, asumispalveluiden sekä Ohjaamon ja Nuorisoverstaan toimijoista.

Opiskelijoita hankkeessa oli kolmivuotiskaudella yhteensä 66. Hankkeen aikana lisä-opetusta annettiin 306 kertaa, arjentukea 815 kertaa ja kotikäyntejä toteutettiin yhteen-sä 53 kertaa. Verkostopalaverit toteutuivat 253 kertaa ja erilaisia opiskelijakontakteja oli yhteensä 817 kertaa. Työssäoppimisen tukea annettiin 130 kertaa ja OoKoo-tiimi toteutui 35 kertaa. Hankkeesta toisen asteen tutkinnon suoritti 16 opiskelijaa. Covid-19 tilanne vaikutti hankkeen viimeisellä vuodella erityisesti siihen, että OoKoo-tiimi ei kokoontunut. Hankkeessa OoKoo-tiimi havaittiin toimivaksi opintojen tukimuodoksi, se sisälsi ryhmämuotoisen opiskelun ja vertaistuen. Erilaisia kirjattuja tapahtumia oli hankkeen aikana yhteensä 2753 kertaa. Peruuntuneita ohjausaikoja oli 344 kertaa. Vuoden 2020 alussa pidetty seminaarisarja Tietty-hankkeen kanssa keräsi 471 osallis-tujaa.

Tärkeitä havaintoja hankkeen aikana oli kohderyhmän haasteiden kirjo. Hyväksi ha-vaittuja toimintoja olivat mm. kotikäynnit jotka erottuivat muun kuten oppilaitoksessa annetun tuen valikoimista. Verkostotyö korostui ja siihen olikin hankkeessa panostettu ja toinen merkittävä asia oli, että asiakkuus oli matalan kynnyksen toimintaa: hankkee-seen liittyminen ei vaatinut lähetettä, riitti että tukea tarvitaan ja opiskelija on motivoi-tunut ottamaan tukea vastaan.

Verkoston ja opiskelijoiden loppuarvioinnin tulosten perusteella voi todeta, että hanke oli onnistunut ja sillä oli tarvetta. Hanke täydensi oppilaitosten antamaa tukea ja opis-kelijat kokivat rinnalla kulkevan aikuisen tuen tärkeäksi. Opiskelijoiden toimintakyky ja hyvinvointi oli myös kasvanut palautteiden mukaan. Hankkeen alussa ja hankkeen lopussa nuoret täyttivät kokonaisvaltaista toimintakykyä arvioivan Kykyviisari-itsearvioinnin. Kykyviisarin tulosten mukaan työskentely oli tukenut nuoren toiminta-kykyä ja kasvua. Hankkeen työntekijöille muodostui myös näkemys siitä, että par-haimmillaan opiskelu kuntouttaa ja pitää yllä toimintakykyä myös muilla elämän osa-alueilla.

Hankkeen loppuseminaari pidettiin 20.1.2021.