Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21132

Hankkeen nimi: Rekrystä toimeen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 020 615 2710

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Vainio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Assistentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.vainio(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206156172

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Erityisesti toiselta asteelta valmistuneiden nuorten työnhaku- ja työelämäntaidoissa on havaittu puutteita. Puutteelliset työnhakutaidot saattavat johtaa työttömyyteen, joka pahimmillaan pitkittyy ja johtaa syrjäytymiseen. Vaikka työttömyys Suomessa ja Euroopassa on laskussa, pitkäaikaistyöttömyys ei ole.
Nuorten työelämään siirtymistä hidastaa myös työkokemuksen puute. Vastaavasti työnantajilla voi olla epärealistisia käsityksiä nuorten työelämäntaidoista ja osaamisesta.
Jotta pk-yritykset ja pienyrittäjät voisivat menestyä liiketoiminnassa, he tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Varsinkin ensimmäisiä työntekijää palkkaavilla yrittäjillä ei välttämättä ole osaamista rekrytoida tai tietoa työantajan velvoitteista.

Luomalla 17-29-vuotiaille nuorille edellytyksiä vahvistaa työelämäntaitoja ja työnhakutaitoja voidaan vaikuttaa heidän työllistymiseensä tulevaisuudessa. Samalla ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä.
Kohtauttamalla nuoria ja työnantajia lisätään keskustelua ja ymmärrystä nuorten ja työnantajien välillä. Samalla voidaan edesauttaa myös nuorten yrittäjyyttä ja eläköityvien yrittäjien jatkajan löytämistä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella.
Hankkeen aikana luodaan erityisesti pk-yrityksille ja pienyrittäjille tarkoitettu rekrytoinnin manuaali ja nuorelle työntekijälle tarkoitettu perehdytysopas.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaikki Kouvolan seudun pienet ja pk-yritykset.

Nuoret (17-29-vuotiaat) työnhakijat ja toisen asteen oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat, joilta puuttuu työelämätaitoja ja jotka eivät kykene markkinoimaan omaa osaamistaan.

Osa Kouvola Innovation Oy:n henkilökuntaa. Heidät koulutetaan jalkauttamaan ja markkinoimaan hankkeessa valmistuvia Rekrytoinnin manuaalia ja perehdytysopasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kouvolan seudun ammattioppilaitos
Kouvolan seudun lukiot
Aikuiskoulutuskeskus Kouvola
Valkealan opisto
Kymenlaakson opisto
OTE Nuorten työpaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Parik-säätiö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 186 910

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 372

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 213

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 585

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2016 Kouvolassa oli 208 alle 20-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 962. Tilastokeskuksen vuoden 2016 Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysasteet olivat - 15-24 -vuotiaat miehet/naiset: 21,8% / 18,6% - 25-34 -vuotiaat miehet/naiset: 8,4% / 8,9% Vuonna 2016 Kouvolassa oli 10 580 iältään 18-29-vuotiasta nuorta. Heistä arvio mukaan 699 on syrjäytymisvaarassa (Työssäkäyntitilasto 2016). Se tarkoittaa 6,6 prosenttia ikäluokista. Syrjäytymisvaarassa olevat ovat henkilöitä, joiden pääasiallinen toiminta on työttömyys tai he ovat työvoiman ulkopuolella. Heillä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai siitä ei ole tietoa. Ryhmästä on poistettu työvoiman ulkopuolella olevat naiset, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. EVAn tutkimuksen mukaan 30-vuotiaista miehistä oli vuonna 2015 työvoiman ulkopuolella 13 prosenttia. Työllisyyttä heikentäviä tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan muun muassa pitkittynyt työttömyys sekä tutkinnon ja työkokemuksen puute. OECD:n jäsenmaiden koulutusta vertailleen raportin mukaan joka viides suomalainen nuori mies ei opiskele, ole työelämässä tai hae töitä (Education at a Glance 2016 - OECD Indicators). Näiden nuorten osuus Suomessa on kasvanut. Naisten vastaavat luvut ovat alhaisempia eivätkä ne ole kasvaneet. OECD:n tutkimuksen mukaan 20-24-vuotiaista suomalaisnuorista kaikkiaan 18,3 prosenttia on työelämän ulkopuolella. Näiden tietojen perusteella oletetaan, että Rekrystä toimeen –hankkeen asiakasrakenne painottuu nuoriin miehiin. Heidän haasteita työllistymisessä ovat pitkittynyt työttömyys sekä tutkinnon ja työkokemuksen puute. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että vielä opiskelevat nuoret saavat riittävät taidot työnhakuun ja mahdollisuuksia tavata työnantajia, mikä auttaisi heidän poluttamistaan työelämään. Yhteistyöllä TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa voidaan tavoittaa niitä nuoria, jotka opiskelevat tai ovat työttöminä työnhakijoina. Niitä työttömiä työnhakijoita, joilla esimerkiksi tutkinto on keskeytynyt, pyritään ohjaamaan suorittamaan tutkinto loppuun. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, ettei työttömyys pitkity.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjauksen ja valmennuksen sekä tapahtumien suunnittelussa on otettu huomioon miesten ja naisten näkökulmat, tarpeet ja valmiudet osallistua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon lisääminen. Mutta se huomioidaan yksilöllisessa palvelunohjauksessa. Hankkeen toimenpiteiden tarkoitus on mm. madaltaa asenteita miesten ja naisten aloja kohtaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa suositaan sähköisiä viestintäkanavia. Toimenpiteiden tuloksena syntyviä malleja ja opuksia (mm. Rekrytoinnin manuaali, Perehdyttämisopas) voi käyttää myös sähköisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Rekrytoinnin manuaalissa ja perehdyttämisoppaassa voidaan ohjeistaa noudattamaan työpaikan periaatteita kestävästä kehityksestä ja esim. kierrättämisestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Rekrytoinnin manuaalissa ja perehdyttämisoppaassa voidaan ohjeistaa noudattamaan työpaikan periaatteita kestävästä kehityksestä ja esim. uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2
Hankkeen toimenpiteiden avulla paikallinen osaamispääoma pyritään säilyttämään alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy myös aineettomia tuotteita (Rekrytoinnin manuaali ja perehdyttömisopas, Pelillistetty valmiuskysely)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Hankkeessa tehdään nuorten aktivointia, joka auttaa heidän itsensä lisäksi heidän lähipiiriään. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pyritään osallistamaan hankkeen toimenpiteiden avulla.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeen toimenpiteet huomioivat sukupuolten väliset tarpeet ja pyrkivät edistämään tasa-arvon toteutumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeessa otetaan huomioon mm. eri puolilla Kouvolan seutua asuvat ja maahanmuuttajataustaiset nuoret.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hanke edistää eri ikäpolvien kohtaamista ja yhteistyötä sekä hiljaisen tiedon siirtvmistä.
Ympäristöosaaminen 2 3
Nuorten seudullinen tuntemus lisääntyy sekä ympäristön ja kestävän kehityksen arvostus kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rekrystä toimeen –hankkeen tavoitteena oli edesauttaa 17-29-vuotiaiden nuorten työnhaku- ja työelämätaitoja, kohtauttaa työnantajia ja nuoria ja kehittää työnantajien rekrytointi- ja perehdyttämisosaamista.

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettiin kymmeniä tapahtumia ja koulutuksia, joihin osallistui satoja työnantajia ja tuhansia nuoria.

Kouvolan seudun ammattiopistossa konseptoitiin työelämäpäivä. Tavoitteena oli luoda malli, jota Ksao voisi jatkossa hyödyntää erityisesti valmistuville opiskelijoille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työelämäpäivän juurruttaminen jatkuu Ksaon oman Digiaktorit-hankkeen toimesta.

Hankkeiden yhteistyönä kehitettiin Tuunaa tulevaisuutesi -valmennusta. Tavoitteena on, että valmennus jatkuu Ohjaamon alla moniammatillisen yhteistyön avulla. Kokemus osoitti, että valmennukselle on tarvetta nimenomaan siitä näkökulmasta, miten nuoria voidaan auttaa eteenpäin kohti sitä tilannetta, jossa he ovat valmiita siirtymään avoimille työmarkkinoille.

Työelämää ja nuoria kohtautettiin erilaisissa työnhakutapahtumissa, kuten Työnhaun pikatreffit, Duunitreffit ja Iitin kesätyötreffit. Duunitreffit ja Iitin kesätyötreffit järjestettiin vuosina 2018-2020. Ne toivat yhteen kaikkiaan kymmeniä työnantajia ja satoja nuoria.
Duunitreffien vetovastuu siirtyy TE-toimistolle. Iitin kesätyötreffeille luotiin oma ilme ja materiaaleja tulevia tapahtumia varten tapahtuman juurruttamiseksi.
Työnhaun pikatreffeillä tehtiin hankeaikana satoja työhaastatteluja ja treffeille osallistui kymmeniä eri työnantajia. Osa työnantajista hyödynsi tilaisuuksia useamminkin. Pikatreffit jalkautuivat myös oppilaitoksiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kampukselle Kouvolaan ja Kouvolan seudun ammattiopiston kampuksille. Pikatreffeillä kokeiltiin myös tiettyjen alojen työnantajien ja opiskelijoiden kohtauttamista, kun pikatreffit rantautui Ksaon sosiaali- ja terveysalan kampukselle.
Pikatreffeillä pidettiin esillä oppisopimuskoulutusta ja 4H-yrittäjyyttä sekä muita kohderyhmää koskevia hankkeita.

Päivä Johtajana -tempaus kohtautti nuoria ja työelämän edustajia oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tempaus tarjosi yrityksille hyvän mahdollisuuden kuulla nuoren ajatuksia ja toisaalta nuorille se tarjosi mahdollisuuden kasvattaa omia verkostojaan.

Hankkeen ja TE-toimiston nuortenasiantuntijan yhteistyönä käynnistettiin Työnhakutiimi Ohjaamossa. Joka toinen viikko kokoontuva Työnhakutiimi tarjoaa myös hankkeen päätyttyä vertaistukea työnhakuun.

4H-yrittäjyyden lisäksi yrittäjyyttä nostettiin esiin viestinnässä ja muun muassa Pitäiskö yrittää? –tapahtumassa, joka toteutettiin yhteistyössä Ohjaamon, TE-toimiston ja Pohjois-Kymen 4H:n kanssa. Tapahtuma toteutttiin workshoppeina, joista sai valita itseä kiinnostavat aiheet. Tapahtuma osoitti, että yrittäjyys kiinnostaa mutta tarvitaan matalan kynnyksen tapahtumia, joissa pohtia omaa yrittäjyyttä. Yrittäjyys oli esillä myös Tuunaa itsellesi kesäduuni -workshopeissa, joissa nuoria haastettiin miettimään omia vahvuuksia ja sen myötä mahdollisuuksia työllistyä omatoimisesti kevytyrittäjyyden avulla.
Hankkeen aikana tehtiin runsaasti yhteistyötä Pohjois-Kymen 4H:n Polkul 4H-yrittäjyyteen -hankkeen kanssa ja yhteistyö edisti molempien hankkeiden tulosten saavuttamista.

Unelmaduuni-kilpailu toteutettiin vuonna 2018, jolloin kaksi kesätyötä oli kaupungilla ja yksi Kymen Seudun Osuuskaupan palkkalistoilla. Kilpailu haastoi nuoria miettimään omia unelmien kesäduunia.

Iittiläisille nuorille tehtiin kesätyökysely, jossa kerättiin tietoa nuorten ajatuksista ja kokemuksista kesätöihin liittyen. Kysely antoi hyvän käsityksen nuorten tilanteesta ja avasi myös heidän näkemyksiään työllistymisen esteistä ja haasteista.

Rekrystä toimeen -hanke oli mukana jalkauttamassa Kouvolan kaupungin kesätyöseteliä nuorille kesälle 2018. Hanke osaltaan nosti keskusteluun yhdistysten roolia kesätyöllistäjänä ja kesätyöseteleiden osoittamista myös yhdistysten käyttöön.

Yksi vaikuttamisen keino työllisyyskeskusteluissa oli paikka Kymenlaakson Kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnassa.

Work Pilots -sovellusta yritettiin edelleen jalkauttaa kouvolalaisiin yrityksiin mutta elinkeinoelämä ei vielä ollut valmis siihen Kouvolan seudulla. Nuoret löysivät sovelluksen hyvin mutta yritysten kiinnostus ei riittänyt edes ilamistuntien kokeilemiseen, vaikka apua olisi ollut tarjolla kädestä pitäen sovelluksen käyttöön ottamiseen.

Uutena juttuna hankkeessa toteutettiin Uusien alkujen festarit. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Tavoitteena oli nostaa esiin erilaisia palveluja ja polkuja kohti työelmää heille, joille avoimet työmarkkinat eivät ole vielä ajankohtaisia. Tapahtuma toteutettiin kahdesti mutta näillä näkymin syksyllä 2020 tapahtumaa ei toteuteta toisen suuren rekrytointitapahtuman takia. Tapahtuman sisältö ja tavoite oli hyvä mutta kohderyhmän tavoittamisessa ei onnistuttu toivotusti.

Hankkeen aikana tavoitettiin satoja nuoria eri tapahtumissa ja koulutuksissa Kouvolassa ja Iitissä.
Nuorten työelämätaitoja kehitettiin muun muassa CV-klinikoilla Kouvolan Ohjaamossa ja Iitissä. Hygieniapassin suoritti hankkeen tuella 20 nuorta. Työhaastatteluharjoitukset loppuvuodesta 2019 Kouvolan kaupungin nuorten työpajalla tarjosi mahdollisuuden harjoitella aidon tuntuista työhaastattelua.
Iitissä ja Kouvolassa toteutettiin koulutuksia, joissa käytiin läpi rekrytoijan vinkkejä työnhakuun, video-CV:n ja -hakemuksen tekemistä, palautteen vastaanottamista ja LinkedInin käyttämistä työnhaussa. Työhaastatteluharjoitukset Kouvolan kaupungin nuorten työpajoilla tarjosi

Erityisesti Iitissä järjestetyt tapahtumat tavoittivat hyvin kohderyhmää, kiitos nuorisotyöntekijöiden, joilla on hyvä ote iittiläisistä nuorista.

Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä nuorten, työelämän edustajien ja työllisyyden parissa toimivien kanssa opas rekrytoimimiseen ja perehdyttämiseen paikallisesta näkökulmasta. Oppaiden jalkautus jatkuu hankkeen päätyttyä Kinnon, Kouvolan kaupungin yrityskoordinaattorin, Iitin kunnan työllisyyskoordinaattorin, Kouvolan kaupungin nuorten työpajojen ja Kouvolan Ohjaamon toimesta.

Rekrystä toimeen -hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Ilman hyvää yhteistyötä tuloksia ei olisi saatu aikaan. Kiitokset kuuluvat tärkeimmille kumppaneille: Kouvolan Ohjaamo, Iitin nuorisotyö ja työllisyyskoordinaattori, Kouvolan kaupungin yrityskoordinaattori, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Ksaon Työikä- ja Digiaktori -hankkeet, Xamkin Motiivi- ja Työnhaun performanssi -hankkeet, Ohjaamon Onni-hanke, Pohjois-Kymen 4H:n Polku 4H-yrittäjyyteen -hanke, Pohjois-Kymen Kasvun KAIKU – Osallisena Kouvolassa -hanke ja Kakspyn Kulta-hanke.