Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21133

Hankkeen nimi: MIOS- Mielen hyvinvontia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 8.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Mielenterveysseura ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202225-4

Jakeluosoite: Maistraatinportti 4 A

Puhelinnumero: 09- 615 516

Postinumero: 00240

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.mielenterveysseura.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johannes Parkkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johannes.parkkonen(at)mielenterveysseura.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400402130

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet:
Päätavoite: Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen, mielenterveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy etsivällä työllä sekä räätälöimällä ja hyödyntämällä Mielenterveysseurassa hyväksi havaittuja Mielenterveyden ensiapu®- koulutusta sekä Hyvinvointitreenit®- ryhmätoiminnan mallia.
Alatavoitteet:
1.Lievittää maahanmuuttajien yksinäisyyttä ja eriarvoistumista osallistamalla heitä vertaistukiryhmien toimintaan
2.Räätälöidä maahanmuuttajien kanssa Mielenterveysseuran Hyvinvointitreenit®- ryhmätoiminnan mallia heidän tarpeitaan vastaavaksi
3.Auttaa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä käsittelemään tunteitaan ja kriisejään räätälöimällä digitaalinen oma-apuohjelma hyödyntäen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu®- mallia.
4.Löytää ovelta ovelle- etsivällä työllä erityisesti naiset osallistumaan ryhmätoimintoihin.
5.Edistää maahanmuuttajien mielen hyvinvointia osallistamalla heitä taide- ja kulttuurilähtöiseen toimintaan paikallisissa mielenterveysseuroissa mm. Mental Health Art week-tapahtumissa.

Hankkeen toteutus:
Hanke toteutetaan portaittain paikallisissa mielenterveysseuroissa:
•vuonna 2018: Kotkan seudun, Kaakkois-Helsingin, Rauman seudun, Helsingin seudun, Hämeenlinnan seudun ja Lounais-Suomen (Turku) mielenterveysseurat.
•vuonna 2019 (kevät): Vaasan seudun, Nuorten (Yeesi), Kouvolan (Vuoroveto), Savonlinnan seudun, ja Pohjois-Karjalan mielenterveysseurat.
•vuonna 2019 (syksy): Lohjan seudun, Meri-Lapin (Kemi), Mikkelin seudun ja Tampereen mielenterveysseurat.
Hankkeessa kehitettyjä ryhmämalleja toteutetaan kaikissa hankkeen paikallisissa mielenterveysseuroissa vuonna 2020.

Hanketta koordinoi projektipäällikkö 2018-2020, projektisuunnittelija räätälöi digitaalisen oma-apuohjelman (2018-2019) ja toiminnanohjaaja valmentaa paikallisten mielenterveysseurojen ryhmien ohjaajia käyttämään taidelähtöisiä menetelmiä ryhmätoiminnoissa (2018-2020).

1. Mielenterveysseuran Hyvinvointitreenit®- ryhmätoimintamalli räätälöidään yhdessä maahanmuuttajien kanssa vastaamaan erityisesti heidän tarpeitaan sekä vertaistuen saamiseksi, kokemusasiantuntijan kuulemiseksi, omaan alueeseen tutustumiseksi että heille mielekkään toiminnallisen ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Hyvinvointitreenit®- ryhmätoiminta nykyisellään koostuu ryhmätoimintoihin osallistuvien alkuhaastattelun lisäksi 11 tapaamisesta, joiden sisältönä on mm. henkilökohtaiset hyvinvointikartat, tutustuminen paikalliseen liikuntatarjontaan, musiikin merkityksen pohdintaa, kuvataide ja kulttuuri, terveellinen ruokavalio, aterian valmistusta ja ruokailua yhdessä, tutustumiskäynti hyvinvointiin liittyvään tapahtumaan.

2. Räätälöityjen Hyvinvointitreenit®- ryhmien toteuttaminen siten, että vertaisryhmien (maahanmuuttajuus) vetäjinä toimii vapaaehtoistoimijapari, jossa toisena ohjaajana on Suomeen jo kotoutunut maahanmuuttaja ja toisena paikallisen mielenterveysseuran kantasuomalainen vapaaehtoinen, jolla voisi olla osaamista taide- ja liikuntalähtöisistä menetelmistä.

3. Räätälöidään selkokielinen digitaalinen oma-apuohjelma Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu®- mallista. Tavoitteena kääntää oma-apuohjelma myös englanniksi ja arabiaksi.

4. Tehdään etsivää työtä: paikallisten mielenterveysseurojen toimintaan rekrytoidaan vapaaehtoistoimintaan pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajanaisia toteuttamaan ovelta ovelle- etsivää työtä. Etsivän työn jälkeen heitä aktivoidaan Hyvinvointitreenit- ryhmiin niin, että lapset voivat olla toiminnassa mukana.

5. Maahanmuuttajia aktivoidaan joko ryhmäläisten joukosta, etsivällä työllä tai kriisikeskusten asiakkuuksien kautta osallistumaan pienimuotoisimpiin avoimiin ryhmiin, jossa hyödynnetään taide- ja liikuntalähtöisiä menetelmiä. Toimijat voivat myös osallistua vuosittaisten, paikallisten mielenterveysseurojen toteuttamien Mental Health Art Week (MHAW)- tapahtumien järjestämiseen..
.
6. Aktivoidaan ja kannustetaan maahanmuuttajia luonnossa liikkumiseen järjestämällä paikallisissa mielenterveysseuroissa Hyvän mielen metsäkävelyitä ja muuta luontoliikuntaa.

Hankkeen aikataulu:
Vuosi 2018
* projektipäällikön,- suunnittelijan ja toiminnanohjaajan rekrytointi, työntekijöiden perehdytys, ohjausryhmän kokoaminen, tarkennetun suunnitelman tekeminen Hyvinvointitreenien®- ja Mielenterveyden ensiapu®- mallien räätälöinnistä yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa, räätälöintiryhmän kokoaminen.
• Mielenterveyden ensiapu®- mallin räätälöinti yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa, oma-apuohjelman testaus ryhmäläisillä sekä vastaanottokeskuksissa ja sen käyttöön otto, vapaaehtoisten ryhmänohjaajien peruskoulutus, Hyvinvointitreenit®- mallin räätälöidyn ryhmätoiminnan toteuttaminen (6 paikallista seuraa x 2 ryhmää), vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi etsivään työhön ja etsivän työn toteuttaminen. Toiminnan aktiivinen markkinointi.

Vuosi 2019 (kevät)
• Hyvinvointitreenit®- ryhmien toteutus (6 + 5 uutta paikallista seuraa), etsivän työn jatkaminen ja naisten taidelähtöisen ryhmätoiminnan toteuttaminen, Mental Health Art Week- tapahtumiin osallistuminen paikallisissa mielenterveysseuroissa, kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteisten taidelähtöisten ryhmien toteuttaminen, oma-apuohjelman hyödyntäminen kaikissa ryhmissä.

Vuosi 2019 (syksy)
• Hyvinvointitreenit®- ryhmien toteutus (11+4 uutta paikallista seuraa), naisten liikunta- ja taidelähtöisten ryhmien toteuttaminen, kokemusten kerääminen toteutuneista ryhmistä, oma-apuohjelman markkinointi laajemmalle kohderyhmälle (muut maahanmuuttajatyötä tekevät järjestöt, valtakunnallisesti vastaanottokeskukset).

Vuosi 2020
• Hyvinvointitreenit®- ryhmätoiminnan toteuttaminen keväällä kaikissa 15 paikallisessa seurassa, Mental Health Art Week- tapahtumien suunnittelu ja toteutus hyödyntäen laajasti monikulttuurisuutta, loppuraportin laatiminen, alueellisten loppuseminaarien toteuttaminen.

Tulokset:
Tuloksia lyhyellä aikavälillä: maahanmuuttajat aktivoituvat ja tuntevat osallisuutta saadessaan vaikuttaa ryhmätoiminnan sisältöihin ja osallistua ryhmiin. Vertaistuen ja maahanmuuton kokemusasiantuntijuuden kautta he löytävät keinoja selviytyä arjen haasteista. Osallisuuden ja mielen hyvinvointia edistävän toiminnan kautta heidän kotoutumisensa vahvistuu.
Oma-apuohjelman avulla maahanmuuttajat voivat käsitellä ja pohtia omaa mielen hyvinvointiaan ja hakea kriisikeskusverkostosta apua sitä tarvitessaan.
Paikallisille mielenterveysseuroille hanke saa aikaan uudenlaista toimintaa, uusia vapaaehtoistoimijoita myös maahanmuuttajataustaisista sekä tunnettuuden lisääntymistä.
Tuloksia pitkällä aikavälillä: Maahanmuuttajien osallisuuden, aktivoitumisen ja voimaantumisen myötä heillä on paremmat mahdollisuudet päästä kiinni työelämän polusta.
Vaikeiden elämäntilanteiden käsittelemättömyys voi johtaa masentuneisuuteen tai syrjäytymiseen. Näiden tilanteiden käsittely joko ryhmässä tai kriisikeskuksessa, voi auttaa heitä eteenpäin niin, että esimerkiksi suomen kielen oppiminen ja sitä kautta työn saanti helpottuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maahanmuuttajat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan.
Kohderyhmän erityispiirteinä voivat olla pitkä vastaanottokeskuksessa asuminen ja passivoituminen, vielä vähäinen suomen kielen taito, yksinäisyys, tunne osattomuudesta, yksinäisyydestä tai vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta. Kohderyhmään kuuluu sekä miehiä että naisia.
Kohderyhmän henkilöt asuvat niillä paikkakunnilla, joissa paikallinen mielenterveysseura toteuttaa hankekumppanina hanketta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeeseen mukaan lähtevien paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoimijat ja kriisikeskusten työntekijät niissä paikallisissa mielenterveysseuroissa, jotka lähtevät hankekumppanina toteuttamaan räätälöityjä Hyvinvointitreenit®- ryhmiä ja valmentamaan maahanmuuttajia Mielenterveyden ensiapu®- mallista räätälöidyn oma-apuohjelman käytössä.

Hankkeeseen on lähdössä toteuttajakumppaneiksi: Vaasan seudun, Kotkan, Savonlinnan, Kaakkois-Helsingin, Rauman, Lohjan, Kouvolan (Vuoroveto), Mikkelin, Joensuun, Meri-Lapin, Tampereen, Turun, Hämeenlinnan, Helsingin seudun (aiesopimus puuttuu) ja Nuorten (Yeesi) mielenterveysseurat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 538 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 003

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 761 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 206 003

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 700

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vuonna 2015 Suomeen tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita. Viisi yleisintä maata olivat Irak, Somalia, Afganistan, Albania ja Syyria. Ensimmäistä päätöstään odottavista turvapaikanhakijoista 80% oli miehiä. Turvapaikanhakijoista traumatapahtuma oli taustalla miehistä lähes 80%:lla , naisista noin 66%:lla. Kidutusta lähtömaassa UTH-tutkimuksen (2015) mukaan oli kokenut noin 24% miehistä ja noin 5% naisista. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden miehillä on psyykkistä oireilua traumaattisten tapahtumien vuoksi ja naisilla psyykkistä kuormituneisuusoireilua. Suomessa syrjintää ovat kokeneet miehet enemmän kuin naiset. Maahanmuuttajien on vaikea hakea esimerkiksi kielitaito-ongelman takia apua psyykkiseen oireiluun. Erityisesti maahanmuuttajanaisilla fyysinen terveys on usein heikko. Heillä on fyysisiä oireita, kuten selkäkipuja, jotka johtuvat usein liikunnan puutteesta ja huonosta kunnosta. Runsas alkoholinkäyttö sekä tupakointi ovat ulkomaalaistaustaisilla miehillä selvästi naisia yleisempää kaikissa ryhmissä. Maahanmuuttajanaisilla on alhaisempi työllisyysaste, useammin väkivaltakokemuksia (lähisuhdeväkivalta) ja tiettyjen ryhmien muuta väestöä selkeästi varhaisempi perheellistyminen. Erityisesti kotona lapsia hoitavilla naisilla epävirallisten yhteyksien vähyys on merkittävä este kielenoppimiselle. Naiset ovat usein yksinäisiä eikä heillä kovin paljon kontakteja kodin ulkopuolelle. Maahanmuuttajamiesten riski sekä joutua rikoksen uhreiksi että tehdä rikoksia on yleensä selvästi korkeampi kuin maahanmuuttajanaisilla. Naisten turvallisuuteen kohdistuvat uhat kohdistuvat voimakkaammin maahanmuuttajanaisiin esim.raiskaukset. Miehiin kohdistuvat toimenpiteet (esim. erilaiset koulutusmallit) ovat harvinaisempia, sukupuolen huomioiminen tarkoittaa usein tyttöjen ja naisten tukemista ja heidän kanssaan työskentelyä. Sosiaalisia kontakteja maahanmuuttajataustaisilla miehillä on enemmän kuin naisilla. Maahan muuttajamiehet ovat tuoneet esille (kriisikeskusverkostossa) toivettaan solmia ystävyyssuhteita myös kantaväestöön kuuluvien miesten kanssa. Miesten näkökulmaa kotouttamisjärjestelmässä ei eri ohjelmissa käsitellä käytännössä ollenkaan, vaikka maahanmuuttajapoikia ja – miehiä voi eri elämäntilanteissa kohdata kohonnut syrjäytymisriski. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on miehiä matalampi, mutta maassa vietetyt vuodet lisäävät työllisyyttä voimakkaammin naisten kuin miesten kohdalla. Maahanmuuttajanaisilla on suurempi riski joutua ihmiskaupan uhriksi. Maahanmuuttajanaisten osallisuuden ja kielitaidon vahvistumisen tukeminen (erityisesti kotona lapsia hoitavat naiset), naisiin kohdistuvan lähisuhde- tai kunniaväkivallan ehkäiseminen ja psyykkisesti oireilevien avunsaantimahdollisuuksien parantaminen ovat oleellisia kehittämiskohteita. Tyttöjen osallistumista yhteiskuntaan saatetaan kulttuuriin sidoksissa olevasta syystä rajoittaa, mikä estää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuonna 2015 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät ole mukana suurimmassa osassa tilastoista ja tutkimuksista. Syrjintää etnisen taustan ja sukupuolen perusteella tapahtuu Suomessa etenkin työmarkkinoilla. Yleisimpiä syrjintäperusteita ovat kansalaisuus, kansallinen tai etninen alkuperä tai kieli sekä sukupuoli Lähteet: Keskustelut kriisikeskusverkoston asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportti 2016:53 Maahanmuuttajanaisten ja – miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta. Oikeusasiat ja turvallisuus. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ministeriöissä –hanke. Reetta Siukola, Sonja Soronen, Mia Teräsaho Helsinki, 2017.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ryhmätoimintaan osallistuneiden määrä on verrannollinen syrjäytyneiden nuorten miesten suhteeseen. Monikulttuurisuudella saadaan kuitenkin naisia mukaan toteuttamaan omaa kulttuuriaan mm. omissa, naisille suunnatuissa ryhmissä ja Mental Health Art Week:n aikana. Ryhmätoimintoja suunnitellessa pohditaan tarkkaan eri sukupuolta olevien henkilöiden kotoutumisen haasteita ja yhdessä, naisten ja miesten kanssa erikseen, suunnitellaan ryhmätoimintojen sisältöjä. Pyritään ottamaan tarkkaan huomioon kulttuuriset erot sukupuolinäkökulmasta. Esim. naisryhmien ohjaajina kaksi naista, jos ryhmäläisten kanssa tähän päädytään. Ryhmätoimintoja räätälöitäessä yhdessä kohderyhmän kanssa kootaan työryhmiin erikseen miesten ja naisten edustajia, jolloin sukupuolten väliset erot, toiveet ja tarpeet ryhmätoiminnalle voidaan ottaa huomioon. Pyritään kuitenkin olla kahlitsematta naisten ja miesten yhteistoimintaa esim. Mental Health Art Week- tapahtumaviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Naisten aktivoimiseksi pyritään järjestämään lastenhoito ryhmien ajaksi. Valtavirtaistamisessa huomioidaan se, että eri kulttuureissa on erilaisia käsityksiä naisten ja miesten asemasta. Käsityksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta on arvostettava koko hankkeen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Tutustumalla ympäröivään luontoon luontoliikunnan (Hyvän mielen metsäkävelyt) voidaan vahvistaa kiinnostusta ympäristön tilaan ja suojeluun.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Luontoliikunta vahvistaa maahanmuuttajien tietoutta kasvillisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Ryhmätoimintojen taidelähtöisissä menetelmissä hyödynnetään luonnonmukaisia materiaaleja. Jätteiden lajittelusta huolehditaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hyvinvointitreenit- ryhmissä suositaan retkiä ja vierailuita paikallisten yritysten ja yhteisöjen palveluihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa tuotetaan Mielenterveyden ensiapu®- mallia räätälöimällä digitaalinen oma-apuohjelma.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hyvinvointitreenit- ryhmissä kuljetaan julkisilla kulkuneuvoilla vierailtaviin kohteisiin. Metsiä/puistoja löytyy Suomesta läheltä asutuskeskuksia, joten myös pyöräillen voidaan siirtyä Hyvän mielen metsäkävelyn kohteeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hyvinvointitreenit- ryhmätoiminta ja Mielenterveyden ensiapukurssit ovat selkeästi lisänneet ihmisten hyvinvointia ja auttaneet löytämään keinoja selviytyä arjen haasteista. Maahanmuuttajille räätälöitävät mallit, heidän toiveittensa pohjalta lisäävät hyvinvointia vielä enemmän. Toimintamuodot lisäävät osallisuutta, aktiivisuutta ja kotoutumista. saatavissa olevan kriisiavun myötä traumaattisista kokemuksista toivutaan helpommin, joka edistää mielen hyvinvointia. Liikunnalliset menetelmät auttavat myös henkilöitä lisäämään (luonto)liikuntaa, joka osaltaan lisää hyvinvointia. Oma-apuohjelman avulla henkilöt pystyvät käsittelemään omia mielen hyvinvointia uhkaavia asioita ja löytämään helpommin vahvuuksiaan. Etsivän työn avulla pystytään rohkaisemaan niitäkin naisia toiminnan pariin, jotka mahdollisesti muuten olisivat jääneet ryhmätoiminnan ulottumattomiin.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hankkeen päätavoite on osallisuuden ja mielen hyvinvoinnin lisääminen, mutta hanke naisiin kohdistuvan etsivän työn sekä erilaisten aktivointikeinojen kautta tukee myös sukupuolten tasa-arvoa. Koko hankkeessa huomioidaan kuitenkin eri kulttuuritaustasta tulevien ihmisten käsitykset sukupuolten tasa-arvosta. Taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntämällä voidaan vahvistaa sekä naisten että miesten osallistumista tuomaan esille omaa kulttuuriaan, jolloin perinteiset sukupuolirajat helpommin unohtuvat. Tasa-arvo huomioidaan myös siinä, että taloudellisella statuksella ei ole merkitystä ryhmiin osallistumiseen, koska ryhmätoimintaan osallistuminen on maksutonta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Toimintamuodot antavat uusia mahdollisuuksia tuoda monikulttuurisuutta esiin. Ryhmissä voidaan vahvistaa osallistujien omaa kulttuuriaa ja tuoda sitä esille MHAW:lla. Välillisesti tämä lisää kantasuomalaisten tietoutta monimuotoisesta kulttuurista ja auttaa ”ottamaan vastaan” maahanmuuttajia.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hyvinvointitreenit- ryhmissä tutustutaan omaan ympäröivään kulttuuriin mm. museokäynneillä. Ryhmiin osallistuvilla on myös mahdollisuus tuoda vahvasti esiin oman kulttuurinsa erityispiirteitä ja niitä kunnioitetaan.
Ympäristöosaaminen 3 4
Luontoliikunnan avulla toimijoiden ympäristötietoisuus lisääntyy ja lähiluonnon arvostus kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-