RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21134, DUUNI - Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DUUNI- vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi on valtakunnallinen hankekokonaisuus nuorten vanhempien työelämävalmiuksien vahvistamiseksi hyödyntämällä ja kehittämällä kulttuuri- ja liikunta-alojen kolmannen sektorin toimijoiden osaamista. Kohderyhmänä ovat nuoret vanhemmat (n.16-29-vuotiaat), jotka ovat tulleet vanhemmiksi nuorella iällä, toisen asteen koulutus on jäänyt suorittamatta tai he ovat jääneet kotiin lasten kanssa vanhempainvapaan jälkeen. Pidempään kotona oltuaan he ovat vaarassa pudota pois työmarkkinoilta tai jatkokoulutuksen ääreltä. Hankkeessa pilotoidaan yksilö- ja ryhmäohjausta nuorille vanhemmille (N=200). Tavoitteena on edistää osallistuvan nuoren työ- ja toimintavalmiuksia ja tunnistaa osaamista vanhemmuuden taitoja hyödyntämällä. Työskentelyssä kolmannen sektorin kulttuuri- ja liikuntatoiminnot ovat tärkeässä asemassa. Nuorten oma tekeminen ja toteutuksen räätälöinti ovat työskentelyssä keskeisiä huomioitavia seikkoja. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmat tiedostetaan huomioimalla osallistuvien nuorten erilaiset kulttuuri- ja kotitaustat. Alkukartoitusten perusteella suunnitellaan ja toteutetaan interventioita esim. oman osaamisen tunnistamiseen, kielellisen ilmaisun tukemiseen sekä vuorovaikutustaitojen ja työelämätaitojen kehittymiseen ilmaisutaidetta ja liikunnallisia menetelmiä hyödyntäen. Tuloksia arvioidaan laadullisin ja määrällisin menetelmin ja mittarein.

Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa nuorten vanhempien työelämä- ja toimintavalmiuksia ja osaamisen tunnistamista kohti työtä tai opiskelua. Yhdessä kohderyhmän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa suunnitellaan, testataan ja dokumentoidaan erilaisia menetelmiä vanhemmuuden taitojen osaamisen tunnistamiseksi. Hanke vahvistaa nuorten ohjauksen parissa työskentelevien ammattilaisten menetelmäosaamista ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä työnohjauksellisen e-valmennuksen avulla.

Hankkeen tuloksia ovat DUUNI-interventiomalli, jossa kuvataan arvioinnin kautta tehokkaimmiksi todennetut interventiot; DUUNI-työkalupakki nuorten vanhempien kanssa toimiville ammattilaisille; työnohjauksellinen e-Valmennuksen kokonaisuus sekä sähköinen portaali, joka kokoaa DUUNI kokonaisuuden. Tulokset jalkautetaan valtakunnan tasolla julkisen sektorin, oppilaitosten ja kolmannen sektorin käyttöön.

Hanke toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten, julkisten palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kulttuuri- ja liikuntayhdistykset (Kirjan Talo & Liiku, alueelliset kulttuuri- ja liikuntatoimijat) tuottavat osaamisen sekä hankkeen sisältöpalveluihin (esittävä taide ja liikunta) että e-valmennuksen sisältöihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kolmannen sektorin toimijat vastaavat hankkeen asiakastyöskentelystä.Turun AMK toimii hankkeen koordinaattorina vastaten projektihallinnosta ja arvioinnista sekä Varsinais-Suomen alueen pilotoinnista. Lapin yliopisto koostaa yhteisen palveluportaalin ja koordinoi alueellista pilotointia. Lahden AMK vastaa hankkeen kolmannen sektorin osaamista ja kehittämistä hyödyntävästä e-työnohjausvalmennuksen kokonaisuudesta. Kaikki hankkeen yhteistyötahot verkostoituvat ja jakaavat osaamistaan tämän e-valmennuksen ja laajemmin koko kehittämistyöskentelyn kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat nuoret vanhemmat. Hankkeessa pyritään tavoittamaan nuoria aikuisia, joiden keskiasteen koulutus tai korkea-asteen koulutus on jäänyt kesken, tai jotka eivät ole hakeutuneet tai aloittaneet peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joilla on lapsia. Nuoret ovat kotona kotihoidontuen, työttömyysetuuksien tai toimeentulotuen varassa. Kohderyhmä voi koostua sosiaalitoimen lapsiperheasiakkaista, sosiaalitoimen lastensuojelun palveluja käyttävistä asiakkaista, maahanmuuttajataustaisista, työvoimahallinnon perheellisistä asiakkaista, liikuntatoimen lapsiperheasiakkaista, kolmannen sektorin lapsi-ja perhepalveluiden käyttäjistä.

Toinen hankkeen kohderyhmä on kulttuuri- ja liikunta-alan toimijat, nuorisotoimen, sosiaalialan ja työvoimahallinnon työntekijät sekä kaikki kolmannen sektorin toimijat jotka työskentelevät syrjäytymisen ehkäisyn, yksilön osallistamisen, työllistämisen ja osaamisen tunnistamisen kanssa. Näiden organisaatioiden osaamista ja yhteistyön lisäämistä hankkeessa pyritään edistämään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, joita osallistetaan hankkeen toimintaan ja jotka hyötyvät hankkeen tuloksista (esimerkiksi kunnalliset toimijat, kuten neuvolat, oppilaanohjaajat, opettajat, kuraattorit, työvoimaneuvojat jne.). Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat alaa opiskelevat tulevat ammattilaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 469

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 348 264

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 418 205

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 416 763

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta muun tausta-aineiston analyysin yhteydessä. Analyysia tarkennetaan hankkeen saadessa myönteisen rahoituspäätöksen. Analyysiin on käytetty paitsi kirjallisia lähteitä ja tutkimustietoa, myös hankkeeseen osallistuvien partnerien aiempaa osaamista ja kokemuksia kohderyhmien kanssa toimimisesta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeeseen mukaan lähteviltä partnereilta kartoitettiin tietoa sukupuolittain eriävästä osaamisesta ja esiin tulleista kohderyhmän tukitarpeista, erityisesti nuorten miesten/isien kanssa toteutettavasta toiminnasta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Jo olemassa olevien pohjatietojen lisäksi hanke analysoi ja suunnittelee alkukartoitusten perusteella millaiseksi hankkeen aikana toteutettavat toiminnot ja interventiot muodostuvat valtavirtaistaminen huomioiden. Hankkeen interventiot eivät tule olemaan täysin samanlaisia naisten ja miesten (äitien ja isien) kohdalla. Hankkeen DUUNI-syklit suunnitellaan eri sukupuolta olevien nuorten vanhempien tarpeet huomioon ottaen. Syklien toimenpiteiden suunnittelussa tarkastellaan niiden mahdollista vaikutusta naisiin ja miehiin. Lisäksi syklien arvioinnissa analysoidaan sukupuolten välisiä mahdollisia eroja toimenpiteiden toteuttamisessa ja vaikuttavuudessa. Yleisesti ottaen sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja valtavirtaistamiseen liittyvien asioiden esiin ottaminen myös oppilaitostasolla on tärkeää ja siksi mukana olevat ammattikorkeakoulut panostavat myös omien organisaatioidensa tasa-arvoisuuden edistämiseen ja tasa-arvon huomioimiseen hankkeessa toteutettavissa koulutuksissa. Opiskelijan sukupuolen huomioiminen tukee oppijalähtöisyyden toteutumista. Tasa-arvolain (609/1986) mukaan oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että opetus ja oppiaineisto edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Nuorille isille suunnatut tukipalvelut ovat lisääntyneet viime vuosina mutta edelleen tämä kohderyhmä jää äitejä vähemmälle huomiolle. Vertaistukiryhmiä järjestävät mm. seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Kunnat eivät tarjoa palveluja kovin näkyvästi, myöskään verkossa toimivia isien vertaistukiryhmiä ei juuri löydy, kun taas äideille suunnattuja ryhmiä on runsaammin. Olemassa olva isien (vertais)tuki keskittyy isien ja isyyden sosiaaliseen tukemiseen, ei niiden vahvuuksien ja taitojen löytämiseen, johon DUUNI-hanke keskittyy. Ylipäänsä aiemmat hankkeet (esim. Jyvälän Setlementin Nuoret perheet 2015-2016) ovat tarjonneet tukea vain äitien ja isien vanhemmuuteen ja vanhempana kehittymiseen, vanhemmuuden taitojen hyödyntäminen työ- ja opiskeluelämässä on uusi teema molempien sukupuolien osalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankeen toimenpiteissä mahdolliset sukupuolten väliset erot ja haasteet eri sektoreiden toimijoiden kehittämistyössä. Oikeanlaisen kohderyhmille suunnatun koulutuksen ja verkostoitumisen kautta sukupuolten olemassa olevia eroja saadaan käännettyä tietoisiksi vahvuuksiksi. Myös olemassa olevia mielikuvia ja oletuksia pohditaan ja kyseenalaistetaan. Hankkeen päätavoite ei kuitenkaan ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Hankkeen toteutuksessa tullaan käyttämään sähköisiä viestintävälineitä ja välttämään turhaa kopiointia ja tulostamista. Lisäksi suositaan digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia viestinnässä ja liikkumisessa, mikä osaltaan edistää luonnonvarojen kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään online-yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	1
Hankkeen kokouksiin liittyvissä tarjoiluissa pyritään minimoimaan jätemääriä (esim. kertakäyttöastioita välttämällä). Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	2
Hankkeen kehittämistyön avulla tuetaan alueellisesti eri sektoreiden kehittämistoimia ja palveluiden tarjontaa. Valtakunnallisesti hankkeessa edistetään uudenlaisten eri sektoreiden verkostoitumismuotojen hyödyntämistä. Projektin toteutuksessa (esim. tarjoilut ja muut palvelut) pyritään huomioimaan paikalliset palveluntarjoajat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	3
Hankkeessa luodaan toimintamalleja ja verkostoja, joita samankaltaisten toimijoiden on mahdollista kehittää eteenpäin myös hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka	1	0
Hankkeen toteutuksessa suositaan ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on teknisesti ja aikataulullisesti mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	8
Hankkeen toimenpiteillä edistetään suoraan hankkeen kohderyhmien henkilöiden sekä välillisesti eri sektorien toimijoiden ja henkilökunnan (järjestöt, julkinen ja yksityinen sektori) hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	7	6
Hankkeen kohderyhmien tasa-arvoa edistetään ja heidän asemaansa jatkokoulutus- ja työmarkkinoilla kohennetaan hankkeen toimenpiteillä. Toimenpiteiden aikana tasa-arvoa luo se, että kohderyhmät ovat koko kehittämisprosessin ajan avaintoimijoina ja -kehittäjinä hankkeessa. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	7
Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ja pyritään häivyttämään kohderyhmien kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman mahdollisia negatiivisia vaikutuksia tulevaisuuden suunnitteluun.
Kulttuuriympäristö	6	6
Eri sektoreiden toimijoiden monikulttuurisen osaamiseen ja toimintakulttuurin osaamisen lisäämiseen panostetaan hankkeen toimenpiteiden aikana.
Ympäristöosaaminen	3	2
Hankkeen aikana pyritään nostamaan esille eri sektoreiden toimijoiden tietoisuutta ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa toimijana. Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viestintä ja liikkuminen). Hanke ei kuitenkaan kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DUUNI –Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi-hankkeen tavoitteina oli tukea ja vahvistaa 19–29-vuotiaiden vanhempien valmiuksia ja osaamisen tunnistamista kohti työtä ja opiskelua, suunnitella, testata ja dokumentoida menetelmiä vanhemmuuden taitojen tunnistamiseksi sekä vahvistaa nuorten ohjauksen ammattilaisten menetelmäosaamista ja yhteistyötä. Hankkeessa toteutettujen nuorten vanhempien ryhmätoiminnassa hyödynnettiin taidelähtöisiä ja liikunnallisia menetelmiä, joissa toiminnallisia ryhmiä yhdistivät samat toimintaperiaatteet ja teemat. Sanataidemenetelmissä yhdistettiin dialogista kirjoittamista ja tajunnanvirtatekniikkaa. Harjoitteissa hyödettiin myös tajunnanvirtakirjoittamista, vapaata assosiaatiota. Sanataidelähtöiset menetelmät sopivat vanhemmuuden osaamisen tunnistamiseen, jossa kirjoittaminen tuo esiin näkymätöntä.

Nuoret vanhemmat osallistuivat myös yksilöohjaukseen, jossa heitä autettiin tunnistamaan ja sanoittamaan vanhemmuuteen liittyvää osaamista sekä tämän yhteyksiä työelämätaitoihin. Konkreettisena tavoitteena oli tuottaa vanhemman kanssa yhdessä välineitä nuoren vanhemman urasuunnittelua varten. Ohjauksen keskiössä olivat vanhemman omat toiveet tulevaisuudestaan. Hyviä käytänteitä olivat
reflektioharjoitukset sekä vanhemman tekemä osaamisseinä Padlet-alustalle, johon kerättiin kuvia, videoita ja kirjoituksia omista vahvuuksista ja haaveista, päivitettyjä ansioluetteloita, osaamisen kuvausta sekä esimerkiksi listaus koulutusmahdollisuuksista.

Nuorten vanhempien ohjauksen parissa toimiville ammattilaisille kehitettiin kokonaan verkossa toteutunut työnohjauksellinen eValmennus. eValmennuksen hyvänä käytäntönä tuotettiin viitekehys vanhemmuuden ja työelämän taidoista ja niiden välisestä siirtovaikutuksesta. Siinä vanhemmuuden taitoja kuvattiin perhearviointimallin, vanhemmuuden roolikartan ja perhetutkimuksen pohjalta. Työelämään siirrettäviä vanhemmuuden taitoja olivat itseohjautuvuus ja päätöksenteko. Viitekehys tuotti valmennusteemoja, kuten ohjaajuus ja reflektiivinen työote sekä vanhemmuus voimavarana ja itsensä johtaminen. Hyviä käytäntöjä olivat myös hankkeessa tuotetut ohjauksen periaatteet, kuten toimijalähtöisyys, systeemisyys ja dialogi sekä edellisiä tukevat toiminnalliset käytännöt, harjoitukset, tehtävät ja ohjaussuunnitelmat.

DUUNI hankkeessa testatut ja hyviksi sekä toimiviksi palautteen myötä todetut taide- ja liikuntalähtöiset yksilö- ja ryhmäharjoitteet sekä eValmennuksen parhaat käytänteet koottiin yhteiseksi DUUNI – Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi -malliksi. Se on kokoelma ohjauksen menetelmistä nuorten vanhempien kanssa työskentelevien sekä vanhempien omaehtoiseen käyttöön. DUUNI-malli on saatavilla hankkeen verkkosivuilla: https://duunitaidot.turkuamk.fi/.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat