Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21135

Hankkeen nimi: Human Security Europe valmisteluhanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: (017) 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomo Eskelinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomo.eskelinen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856613

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kriisiliiketoiminnalle on suuri kansainvälinen kysyntä, mutta toimintaa ei ole systemaattisesti organisoitu eikä konseptoitu. Euroopan tasolta puuttuvat selkeät kriisiliiketoimintakonseptit ja toimintamalli. Valmisteluhankkeen tavoitteena on laatia toimintasuunnitelma eurooppalaisen kriisiliiketoiminnan tukemiseksi, Human Security Europe (jatkossa HSE). Savonia luo yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja ympäristö-, terveys- ja ruokaturvallisuuteen, jotka ovat keskeisiä kriisiliiketoiminnan alueita.Valmisteluhanke liittyy suomalaisen kriisiliiketoiminnan vahvistamiseen osana kokonaisvaltaista kriisinhallinnan uudistusta.

Kriisiliiketoiminnalla tarkoitetaan yksityisen sektorin toimintaa luonnonkatastrofeissa ja konflikteissa. Sillä tuetaan pelastustoimintaa, humanitaarista apua ja siviilikriisinhallintaa. Kriisiliiketoiminta edellyttää viranomaisten ja yritysten välistä kiinteää yhteistyötä osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa.

Kriisiliiketoiminnan systemaattisen kehittämisen edelläkävijä on kuopiolainen Human Security Finland verkosto, joka aloitti v. 2011. Kuopion alueen kehittämisyhtiö Kuopio Innovation Oy:n ja Kriisinhallintakeskus CMC:n yhteistyönä.Verkosto loi työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön sekä yritysten kanssa Team Finland - toimintaan kriisiliiketoiminnan kehittämislinjan. Verkostotyössä on ollut mukana n. 80 yritystä sekä julkisia organisaatioita kuten Tekes, Finpro, VTT, Geologian tutkimuskeskus GTK, Huoltovarmuuskeskus, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Sitra. Kriisiliiketoiminnan kehittämistyössä painopiste on ollut yritysten sparraamisessa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ymmärtämiseen, yhteisten ratkaisujen tuottamiseen kriisiliiketoimintaan, osallistumiseen alan tapahtumiin maailmalla sekä oppimiseen siihen, miten toimitaan globaaliorganisaatioiden kuten YK:n kanssa. EU palkitsi HSF työn vuonna 2016 eurooppalaisen yrittäjyyden edistämispalkinnolla. Kuopio Innovation Oy:n toiminta lakkasi vuoden 2016 lopussa ja verkoston toiminta siirtyi Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimaksi.

Suomen roolia kansainvälisessä yhteistyössä voisi vahvistaa erityisesti PPP-osaamisella (public-private-partnership) auttajien auttamisessa. Painopistealueita voisivat olla kylmäosaaminen ja digitaaliset palvelut. Keskeinen sisältö rakentuu ympäristö-, terveys- ja ruokaturvallisuudesta. Kestävää kehitystä tukevista ratkaisuista voisi luoda suomalaisille yrityksille kriisiliiketoimintaan uutta kilpailukykyä. Erityisesti kriisialueiden jälleenrakennusvaihe edellyttää kestävän kehityksen osaamista. Kestävä kehitys voisi olla suomalaisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan punainen lanka. Keskeinen teema HSE toiminnassa on resilienssin (suom. kimmoisuus) rakentaminen. Esimerkkinä kriisiliiketoiminnan volyymistä on kansainvälisten kehitysrahoitustoimijoiden ostot, vuositasolla n. 100 mrd USD. Suomi käytti humanitaariseen apuun lähes 100 milj. USD v. 2015 (UM 2017). HSE konseptilla tullaan tavoittelemaan mm.:- kriisiliiketoiminnan näkyvyyden lisäämistä eri tapahtumissa- suomalaisten viranomaisten harjoitusalueiden entistä laajempiaa yhteiskäyttöä ja TKI toiminnan lisäämistä- osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin, hyvä kokemus jo esim. Barents Rescue 2015 Exercise -harjoituksesta- yritysten sparraamsta kriisialueilla työskentelyyn - yhteisten tarjoomien luomista esim. YK:lle ja EU:lle kriisinhallintaoperaatioihin. Valmisteluvaiheessa CMC:n rooli on eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen mm. IHP:n (International Humanitarian Partnership verkosto, verkosto joka on keskeisessä roolissa kriisinhallintaoperaatioissa).

Kriisiliiketoiminnan lähtökohtana Pohjois-Savossa ovat Savonian painoalat, jotka ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto ja vesiturvallisuus. Digitaaliset ratkaisut ovat painoaloja yhdistävä teema. Nousevana painoalana on lisäarvoa uusista biotaloustuotteista.
Savilahden Yrittäjyys ja Innovaatiot (Y & I) ekosysteemi on kehittyvä Savilahden Innovation Hub, jossa toimivat sektoritutkimuslaitokset, kaupunki, KYS, yritykset ja kolme koulutusastetta (UEF, Sakky, Savonia). Savonian painoalat Y & I:ssä ovat yrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen, luovat kokeilut ja muotoilu, innovaatio- ja tuotekehitys sekä tuotteistaminen, sekä lisensiointi- ja kaupallistamispalvelut. Innovaatiofoorumilla tarkoitetaan proaktiivista yhteiskehittämistä Savilahden Innovation Hubissa. Human Security Europe –kriisiliiketoimintaan liittyvä proaktiivinen yhteiskehittämisessä innovaatiofoorumin palvelut toteuttaa Savonia. HSE järjestää pääsyjä harjoituksiin, joissa erilaisia konsepteja voi esitellä, testata, sekä hakea liikekumppanuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pohjoissavolaiset mikro- ja pk-yritykset. Lisäksi kohderyhmää ovat myös julkiset organisaatiot ja työnantajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut kuin kriisiliiketoiminnan toimijat, TKI ja koulutusorganisaatiot ja yritykset voivat olla välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 41 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 41 300

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 59 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 59 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Siilinjärvi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimet tukevat sekä miesten että naisten työuria ja yrittäjyyttä sekä yritysten toimintaympäristöä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toteuttaja-, asiantuntija- ja ohjausryhmässä ovat edustettuina molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Kehitetään sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestäviä arvoverkkoja. Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan,etäkokoukset hanketoimijoiden välillä sekä mahdollisuuksien mukaan kohderyhmän etäohjaus. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Kriisiliiketoiminnassa resilienssi on keskeinen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. Välillisesti monimuotoisuus on yhteydessä mm. ilmastonmuutokseen ja ruoka- sekä vesiturvallisuuteen, joihin haetaan kestäviä ratkaisuja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Kriisiliiketoiminta toteutetaan kestävällä tavalla, tavoitellaan sekä suoria että välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Hanke toteutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti viestintäteknologiaa hyödyntäen ja materiaaleja harkiten käyttäen. Myös osallistujia kannustetaan toimimaan vastaavasti. Yritykset ja hankeorganisaatiot: kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen, jätteiden vähentäminen, materiaalitehokkuus, jätevesien puhdistaminen ja vähentäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 7
Kriisiliiketoiminta edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, esimerkiksi aurinkoenergia ja biokaasu, jotka liittyvät esimerkiksi kestäviin asumisratkaisuihin ja ruoka-energiatuotantoon sekä vesiturvallisuuteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella edistetään kestävää liiketoimintaa. Kestävä kriisiliiketoiminta on hankkeen perustehtävä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa luodaan pohjaa kriisiliiketoiminnan tuotteille ja palveluille ja näinollen tuotetaan myös aineettomia tuotteita ja palvelua sekä lisäarvoa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Julkiset kulkuvälineet Digitaalisuus vähentää liikkumisen tarvetta; etäkokoukset. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne,missä osallistujat ovat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
HSE toimintamalleilla ja verkostolla tuetaan kestävää kehitystä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Sosiaalinen yhdenvertaisuus keskeinen osa kestävää kehitystä.
Kulttuuriympäristö 2 3
Kriisiliiketoiminnassa huomioidaan erilaisissa kulttuureissa toimiminen.
Ympäristöosaaminen 8 8
Kriisiliiketoiminnassa edistetään Savonian ympäristö, terveys ja ruokaosaamisen vientiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keskeisenä tuloksena valmisteluhankkeesta on
(1) suunnitelma Human Security Europe toimintamallin prosessista (Kuvat 5-7), sekä
(2) kuvaus verkostosta. Lisäksi
(3) työpajasta Brysselissä tammikuussa 2018 on tuotettu raportti rahoittajalle.

Hankkeen tuloksena luotiin noin 20 eurooppalaisen toimijan, sekä Euroopan ulkopuolelta (Costa Rica, Sambia) osallistuvien toimijoiden verkosto, joka osallistuu HSE toiminnan kehittämiseen ja rahoituksen hakemiseen.

Myös keskustelu Human Security Europe:n yhteiseksi määritelmäksi käynnistettiin:
“Human Security Europe is an initiative aiming to increase the security of everyday life of the citizens in Europe and worldwide. Human Security Europe is aiming to establish an European network and platform for the development of new products, services, and business models increasing Human Security”.

Jatkotavoitteena on kehittää ja testata verkostoa ja prosessia yhteiseurooppalaisen PPP-business toimintamallin rakentamiseksi, joka lisää yritysten kilpailukykyä kestävään kehitykseen liittyvillä markkinoilla. HSE toiminnalle pyritään hakemaan älykkään erikoistumisen (S3) statusta. Tavoitteena on yhteiskehittämisen kautta löytää ja rakentaa toimintamalli, joka tuottaa vaikuttavuutta ja uutta liiketoimintaa Pohjois-Savolaisille, suomalaisille sekä kumppanimaiden yrityksille, sekä hyötyjä myös tutkimustoiminnan ja tehokkaan viestinnän/tiedotuksen kautta. Tavoitteeksi tulisi asettaa verkoston laajentaminen ja monipuolistaminen n. 50-200 toimijan verkostoksi, joista suuri osa PK-yrityksiä. HSE toiminnalla Suomessa ja Euroopassa pyritään systemaattisesti löytämään uusia ideoita, konsepteja, ratkaisuja kriisiliiketoiminnan markkinoille, jonka suuruudeksi arvioidaan yli 100 mrd. €.

Verkosto laatii rahoitushakemuksia soveltuviin hakuihin, ensimmäisessä vaiheessa ESR-transnationaalinen haku sekä H2020, sekä Ulkoministeriön maakohtaiset haut.