|
|
|
Hankekoodi: S21138
Hankkeen nimi: Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos PL 1627
Puhelinnumero: +358 (0)40 355 2262
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: https://www.uef.fi/web/cs/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Jäntti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.jantti(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358403552375
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet: Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi (TUPLA) -hankkeen tavoitteena on 1) edistää työn organisointia ja tuottavuutta digitaalisilla palveluilla ja palveluprosesseilla, 2) vahvistaa Pohjois-Savon alueen yritysten kilpailukykyä digitaalisia palveluita tukevien teknologioiden tehokkaammalla hyödyntämisellä ja osaamisella, 3) kehittää palvelunhallinnan johtamisjärjestelmiä ja 4) parantaa työntekijöiden sopeutumiskykyä digitaaliseen työhön. Hankkeelle on merkittävä tarve, koska Pohjois-Savon yritykset tarvitsevat osaamista digitaalisten palveluiden rakentamiseen pärjätäkseen globaaleilla markkinoilla. Digitalisaation suurimpia esteitä ovat organisaatiokulttuuri, työntekijöiden digiaikaan sopimaton profiili ja näkemykset sekä teknisen osaamisen puute. TUPLA-hanke parantaa Pohjois-Savon alueen yritysten työntekijöiden sopeutumiskykyä digitaaliseen työmaailmaan vaikuttamalla edellä mainittuihin haasteisiin.
Toimenpiteet: Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat 1) Digitaalinen työpaikka (Digital Workplace Model, DWM) -toimintamallin rakentaminen. Toimenpiteessä rakennetaan joustavaa työn organisointia tukeva toimintamalli, joka käsittelee digitalisaatiota 7 eri ulottuvuudesta, 2) Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi -koulutuskokonaisuuden toteuttaminen. Koulutus (5 kurssimoduulia) on suunnattu palveluyritysten esimiehille, digitalisaatiohankkeiden vetäjille ja digitaalisten palveluiden suunnittelijoille lisäämään tuottavuutta ja nostamaan osaamista digitalisaation avainkysymyksistä, joita ovat tietosuoja, tietoturva ja palveluiden jatkuvuuus, 3) Digitalisaation vaikutukset tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Toimenpiteessä suunnitellaan ja toteutetaan haastattelututkimus, jossa selvitetään digitalisaation positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia palveluorganisaation tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. 4) DIGIT-työpajat, joilla edistetään poikkitieteellistä digitalisaation parissa työskentelevien toimijoiden verkottumista Pohjois-Savossa. 5) Tulosten levittäminen sisältää 4 hankeseminaarin (Kohti Digitalisaatiota, Tuottavuutta ja Digitaalisia Prosesseja, Vuorovaikutteisia Työkaluja Digitalisaation Tueksi, TUPLA-Loppuseminaari) järjestämisen sekä digipilotointijaksojen toteuttamisen halukkaiden hankeyritysten kanssa. Hanketoteutuksessa on huomioitu ESR-hankkeiden horisontaaliset periaatteet: sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys. Digitaalisilla tiimityötiloilla voidaan vähentää turhaa työmatkaliikennettä ja edistää näin vähähiilistä taloutta.
Tulokset: Hankkeen päätuloksia ovat Digitaalinen työpaikka –toimintamalli ja sen validointi, Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi -koulutuskokonaisuus, 4 digitalisaatiota edistävää työpajaa ja 4 seminaaria, joissa käsitellään digitaalista työtä, digitaalista toimintakulttuuria, palveluiden markkinointia digiaikana, uusia palveluteknologioita ja digitalisaation kautta saavutettua tuottavuutta. Lisäksi tuotetaan 4 työraporttia digitalisaatiosta.
TUPLA-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
-Palveluorganisaatioiden digitaalisten palveluiden kehittämistehtävissä toimivat henkilöt
-Palveluyritysten esimiehet
-Palveluiden suunnittelusta vastaavat henkilöt
-Palveluiden digitalisaation edistäjät esimerkiksi digitalisaatiohankkeiden ja –ohjelmien vetäjät
-Organisaation kehityspäälliköt
-Palveluiden tietosuojasta ja tietoturvasta kiinnostuneet henkilöt
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät muodostuvat hankkeen rahoittajaorganisaatioiden henkilökunnasta: Efecte Oy, Istekki Oy, NettiTieto Oy, Funlus Oy, IT Veljet Oy, Sensoftia Oy, TalentTree Oy, Peltaco Oy, SeikkailuKuopio Oy, IT-apurit Oy, Call to Action, Onsight Helsinki Oy, Tutoring Finland Oy, 3D Talo Finland Oy ja muut mahdollisesti myöhemmin hankkeeseen liittyvät osapuolet.
TUPLA-hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankekonsortion ulkopuoliset digitalisaatiotoimijat sekä Itä-Suomen yliopiston perus- ja jatko-opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 749
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 432
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 925
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 245 373
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite: Technopolis, Mikrokatu 1
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| EU:n strategia tähtää luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalvelujen suojeluun ja arvostamiseen. TUPLA-hankkeella on neutraali vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 0 |
| Hanke lisää tietoisuutta digitalisaation positiivisista vaikutuksista ilmastonmuutokseen ilman, että liiketoiminnan kehitys estyy. Digitalisaatio vähentää turhaa työmatkaliikennettä, koska digitaaliset tiimityöalueet mahdollistavat joustavan työskentelyn tai jopa opetuksen kotoa tai kahviloista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Vihreä talous on osa jatkuvaa liiketoimintaa ja se nähdään osana yrityksen brändiarvon muodostumista. Hankkeessa korostetaan, että kestävä kehitys toimii yrityksen kilpailutekijänä ja sen huomioimisesta on aidosti hyötyä yrityksen menestymiselle. Hankkeessa tuodaan esille sähköisten palvelujen tarjoamia etuja muun muassa niiden ympäristön kuormittavuuden takia.Hankkeen omassa toiminnassa pyritään siihen, että turhaa ympäristöä kuormittavaa jätettä ei syntyisi. Lomakkeet ja asiapaperit pyritään jakamaan hankekonsortiolle sähköisessä muodossa. Koulutuksiin osallistuminen järjestetään sähköisesti ja hankkeen hankinnoissa pyritään siihen, että hankinnat edustavat vihreitä arvoja. Vihreiden arvojen noudattamisesta tiedotetaan myös yrityksille ja ulkoisille sidosryhmille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 6 |
| Positiiviset ympäristövaikutukset ja vähähiilisen talouden edistäminen: Joustavat työratkaisut edistävät viisasta liikkumista ja myös vähähiilistä taloutta, koska näillä pystytään vähentämään turhaa työmatkaliikennettä, kun työntekijät käyttävät videoneuvottelusovelluksia ja digitaalisia tiimityöalueita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen tarkoituksena on edistää digitaalisten palveluiden tuottamisen arvoketjun rakentumista Pohjois-Savon alueelle, kun yritykset tuntevat toisensa palvelutarjonnan paremmin verkottumistoimenpiteiden seurauksena. Verkottumisen ansiosta yritykset voivat rakentaa paikallisia suhteita, jotka edistävät yritysten ja alueen kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää helppokäyttöisten ja turvallisten digitaalisten palveluiden suunnittelua ja kehittämistä. Hankkeessa on mukana alueen veturiyrityksiä (Istekki) sekä kasvavia mikro- ja PK-yrityksiä, joiden tavoitteena on työllistää uusia digiosaajia. Hankevalmistelu käynnistyi TUPLA-yritysten tarpeesta turvata digivalmiiden palvelunhallintaosaajien saatavuus Pohjois-Savon alueella | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävillä digitaalisilla palveluilla voidaan vähentää alueen työntekijöiden ja yritysten asiakkaiden liikkumistarpeita. Hanketyöntekijät näyttävät esimerkkiä, kuinka esimerkiksi työpaikan ja kodin väliset matkat voidaan suorittaa pyörällä tai julkista joukkoliikennettä käyttäen. Osana koulutuksien teemoja huomioidaan energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden huomiointi osana digitaalisten palvelujen tuottamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeen osallistujayritys Istekki vastaa yliopistollisen sairaalan lääkintälaitteiden huolto- ja ylläpitopalveluista. Hankkeen toimenpiteiden toteutumisella on vaikutuksia heidän liiketoiminnan sujuvuudelle ja sitä kautta Pohjois-Savon alueen sairaanhoitopiirin jatkuvuudelle. Sairaanhoitopiirin jatkuvuudella on vaikutusta alueen ihmisten hyvinvointiin. Hanke tuottaa digitaalisen työn toimintamallin, joka auttaa jalkauttamaan uudet digitaaliset palvelut (mm. digitaaliset ryhmäalueet) osaksi päivittäistä työtä ja luomaan joustavia työratkaisuja. Joustavat työratkaisut lisäävät työntekijöiden työmotivaatiota ja vaikuttavat positiivisesti työhyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Hankkeella on positiivinen välillinen vaikutus tasa-arvon edistämiseen Pohjois-Savon palveluorganisaatioissa. Hankkeen yrityksiä kannustetaan tasa-arvoisuusperiaatteiden vaalimiseen työpaikoilla. Tasa-arvon edistäminen nähdään kilpailutekijänä ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaajana. Hankkeen koulutuksia markkinoitaessa pyritään kannustamaan naisten osallistumista. TUPLA-työntekijöiden valinnassa noudatetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Innovaatioiden syntymisen kannalta hanke näkee monikulttuurisen työyhteisön mahdollisuutena. Hankeen yhtenä tavoitteena on kehittää yritysten digitaalista johtamiskulttuuria, jossa huomioidaan myös kulttuurinäkökulma. TUPLA-hanke edistää lisäksi ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisena olevien työntekijöiden työssä pysymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Ympäristötietoisuus vahvistuu osana Pohjois- Savon yritysten palvelunhallintaa ja strategista palvelujohtamista. | ||
Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi (TUPLA) -hankkeen tavoitteena oli
1) edistää työn organisointia ja
tuottavuutta digitaalisilla palveluilla ja palveluprosesseilla,
2) vahvistaa Pohjois-Savon alueen yritysten kilpailukykyä digitaalisia
palveluita tukevien teknologioiden tehokkaammalla hyödyntämisellä
ja osaamisella,
3) kehittää palvelunhallinnan johtamisjärjestelmiä ja
4) parantaa työntekijöiden sopeutumiskykyä digitaaliseen työhön.
Hanke koostui viidestä toimenpiteestä. Toimenpiteessä 1 toteutettiin Digitaalinen Työpaikka -toimintamalli digitalisaation edistämiseksi Pohjois-Savon alueen yrityksissä. Toimintamalli kannustaa liiketoimintaa tukevien digitaalisten palveluiden tehokkaaseen käyttöönottoon ja joustavan työn mahdollistavien digitaalisten ratkaisujen integroimiseen käytännön työtehtäviin. Lisäksi malli auttaa tunnistamaan työkaluja ja keinoja tuottavuuden parantamiseen digitalisaation avulla. Toimintamalli koostuu 7 kerroksesta: Digitaalinen työvoima, digitaalinen liiketoiminta, digitaaliset prosessit, digitaaliset palvelut, digitaaliset
laitteet, data, sekä digitaaliset alustat. Toimenpiteen tuloksena syntyi myös 3 pro gradu -tutkielmaa konfiguraationhallinnasta, palvelutasonhallinnasta ja matkailuyrityksen tiedonhallinnasta sekä julkaistu konferenssiartikkeli digitaalisesta murroksesta ja digikulttuurista: Exploring Digital Transformation and Digital Culture in Service Organizations.
Toimenpiteessä 2 toteutettiin Tuottavuutta ja Digitaalisia Palveluita Liiketoiminnan Avuksi -koulutuskokonaisuus, jolla lisättiin Pohjois-Savon alueen palveluyritysten digitaalisen palvelunhallinnan osaamista tärkeillä alueilla kuten tietosuoja, palveluiden tietoturva, asiakaspalvelu palvelupistetyöntekijöille, palveluiden kehittäminen ketterästi (Scrum&Lean), pilvipalvelut, palveluiden hallinta ja itsepalvelu. Koulutuskokonaisuus tuotti 724 koulutuspäivää (ml. etäpäivät ja ohjaustunnit) yritysten
digitalisaation kehittämisen tueksi Pohjois-Savoon. Kuuden koulutuksen yleisarvosanojen keskiarvo 1-5 oli 4.35. Tietoturvanhallinta koulutuksen yleisarvosana mitattiin eri asteikolla (1-6) ja yleisarvosanaksi tuli 5,54. Koulutusten myötä alueen yrityksiin tuli 25 uutta palvelunhallinnan (ITIL4, ITIL Service Design)
sertifikaattia, jotka lisäävät yritysten kilpailukykyä tarjouskilpailuissa.
Toimenpiteessä 3 toteutettiin Digitalisaation vaikutukset tuottavuuteen ja työhyvinvointiin -haastattelututkimus (25 haastattelua). Haastattelututkimuksella kartoitettiin mitä digiosaamista tarvittaisiin lisää, miten vastaajat näkevät digitaalisen työpaikan sekä millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on Pohjois-Savon alueen palveluyritysten tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa ilmeni eniten tarvetta digiosaamiselle, joka liittyy tekoälyyn, sosiaaliseen mediaan sekä datan käsittelyyn ja analytiikkaan. 88% vastaajista koki, että he ovat pystyneet vaikuttamaan digitaalisen työpaikkansa rakentamiseen / suunnitteluun. Heillä korostui uusien ideoiden kokeilu, työkalujen valinta sekä työprosessien mietintä yhdessä. Digitaalista työpaikkaa kuvattiin työpaikkana, jossa töiden tekeminen ei ole riippuvainen sijainnista ja ajasta, työt tehdään täysin paperittomasti tai minimimäärällä paperia ja jossa tarvittavat työkalut on aina saatavilla.
Digitalisaation nähtiin vaikuttavan tuottavuuteen erityisesti palveluprosessien läpimenoajan tehostumisen ja työtehtävien läpinäkyvyyden lisääntymisen kautta. Haastatteluissa nousi esille myös etäpäivien, automaation, pilvipalveluiden käytön ja manuaalisen työn vähenemisen positiiviset vaikutukset tuottavuuteen. Haastateltavat tunnistivat myös mahdollisia tuottavuutta vähentäviä tekijöitä kuten työkaluihin tutustumiseen kuluva aika ja huonosti toteutettu tiedonhallinta.
Digitalisaation nähtiin vaikuttavan työntekijöiden hyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivisina vaikutuksina mainittiin joustavampi työ, jouhevampi työnkulku, paremmat mahdollisuudet aikatauluttaa ja arvioida omaa työtä, stressin vähentyminen hyvien työkalujen kautta ja etätyömahdollisuuksien kasvaminen.
Negatiivisia vaikutuksina vastaajat nostivat esille tarvittavan digiosaamisen puutteen, lainsäädännössä tapahtuvat nopeat muutokset (esim. GDPR) ja niiden seurauksena tapahtuvan ylimääräisen työn, työasioiden miettimisen viikonloppujen aikana, työn keskeytysten lisääntymisen, työstä palautumisen heikentymisen sekä työn ja vapaa-ajan rajapinnan hämärtymisen.
Toimenpiteessä 4 toteutettiin 5 digitalisaatiota edistävää työpajaa: Palvelunhallinnan tietoiskussa (31.1.2018) tavoitteena oli antaa yrityksille yleiskuva
palvelunhallinnan tärkeimmistä prosesseista ja funktioista. Digitalisaatio liiketoiminnan tukena -työpajassa (16.5.2018) käsiteltiin teknologiapalveluiden vientiä esim. Sri Lankaan. Puheenvuorojen tavoitteena oli auttaa tunnistamaan nykyisen palvelutoiminnan kehittämiseen sekä uuden liiketoiminnan luomiseen liittyviä digitalisaation avulla saavutettavia liiketoimintamahdollisuuksia. Turvallista digimatkaa tietosuojaa pitkin -työpaja (17.5.2018) käsitteli GDPR-asetusta ja siihen varautumista.
ean ja työkalut -pajassa (11.10.2018) Työpajassa osallistujat listasivat työhön liittyviä palveluprosesseja ja pohtivat, millaisia palvelupyyntöjä palveluprosessissa käsitellään. Osallistujat tekivät ryhmässä suunnitelman, miten he toteuttaisivat Leania organisaatioon/omaan työhön/tiimiin tuottavuuden lisäämiseksi ja
palveluprosessien tehostamiseksi. Analytiikka digitalisaation tukena (Power BI) -työpajassa (12.3.2020) käytiin läpi Microsoft Power BI Desktop- ja webversion keskeisimmät ominaisuudet.
Toimenpiteellä 5 edistettiin tulosten viestintää ja hyödyntämistä. Toimenpiteessä perustettiin hankkeen viestintäkanavat (websivusto, FB-sivusto, Yammer-ryhmä, Teams-sivusto ohjausryhmälle ja yrityksille) sekä järjestettiin 5 hankeseminaaria tulosten levittämiseksi: Digitalisaatio – kumppani vai vihollinen? -seminaari 7.6.2018, Toimistossa käryää DIGI -seminaari 12.11.2018, XR - Tools and Digital Opportunities -seminaari 1.10.2019, DigitalMorning -seminaari 29.11.2019 ja Avaimet digitalisaation mestariksi — From Zero to Hero -seminaari 20.3.2020. Itse järjestettyjen seminaarien lisäksi TUPLA-hanke osallistui 11 alueelliseen tai kansalliseen tapahtumaan. Toimenpiteessä toteutui lisäksi hankeyritysten yhteinen palvelunhallintapilotti Palveluprosessien digitalisaation edistäminen, jossa kehitettiin digitaalista palvelunhallintaa ja itsepalvelutekniikoita. Tämän pilotin tuloksia esiteltiin Palvelunhallinnan työkalut -kurssilla, kansallisessa IT-palvelunhallinnan työkalupäivä -seminaarissa 10.9.2019 Messukeskuksessa sekä TUPLA:n omissa seminaareissa.
Hankkeen toteutuksessa huomioitiin ESR-hankkeiden horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys) koko hankkeen ajan.