Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21142

Hankkeen nimi: 365/12 - Aina avoin ammatillinen oppilaitos

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27a

Puhelinnumero: (02) 330 000

Postinumero: 20100

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Mäkelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 3166

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto, 0992445-3
Tampereen kaupunki, 0211675-2
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, 0502454-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään 365/12-malli ammatillisesta oppilaitoksesta, jossa opiskelu on aina mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Mallin sisällön voi kiteyttää kolmeen sanaan: nopeammin, paremmin, ketterämmin. Uusi malli mahdollistaa entistä nopeamman opiskelun ja työelämään siirtymisen sekä välittömän reagoinnin uusiin tilanteisiin. Lisäksi malli tehostaa yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä, tavoitteena uusien innovaatioiden ja liiketoimintaideoiden syntyminen. Mallin avulla parannetaan myös ammatillisen koulutuksen läpäisyä sekä opiskelijoiden, opettajien, ohjaajien ja työelämän edustajien osaamista.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat ja työelämä kohtaavat entistä helpommin ja joissa oppiminen on sujuva jatkumo henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Uusien oppimisympäristöjen kautta hanke auttaa synnyttämään myös uudenlaista yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan kun entistä yksilöllisempien valintojen kautta vanhat staattiset yhteisöt menettävät merkitystään.

365/12-malli koostuu seuraavista kehittämisen kärjistä:
• yritys-oppilaitosyhteistyö uusien innovaatioiden ja liiketoimintaideoiden luojana
• yrittäjyys vahvana osana opintoja
• työelämän tarpeista muodostettavat monialaiset opintopolut
• virtuaaliset ja digitaaliset opinnot osana oppimista
• osaamiskeskukset opintojen ohjauksen ja opetusmenetelmien tukena
• työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen kehittäminen digitaalisin välinein

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yritykset, TKI-organisaatiot, kolmannen sektorin toimijat ja toteuttajaorganisaatioiden opiskelijat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö.

Hankkeen tuloksena syntyy 365/12- malli, jossa yhdistyvät opiskelijoiden itseohjautuvuuden, ohjauksen, osallistamisen, työelämäyhteistyön ja uusien oppimisympäristöjen hyvät käytännöt ja toimintamallit, jotka puolestaan mahdollistavat uusien liiketoimintaideoiden syntymisen.

Horisontaaliset sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu hankesuunnittelussa. Sukupuolinäkökulmasta esiin on noussut esimerkiksi tyttöjen aliedustus yrittäjyysopinnoissa sekä poikien korkeampi koulupudokkuus. Kestävän kehityksen osalta hanke tukee esimerkiksi paikallisen elinkeinorakenteen monimuotoisuutta kehittämällä ammatillisen koulutuksen, työelämän ja yritysten yhteistyötä.

1.12.2017 alkava ja 31.5.2020 päättyvä hanke toteutetaan valtakunnallisena yhteistyönä, johon osallistuvat Turun kaupungin sivistystoimiala, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSEKK.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat toteuttajaorganisaatioiden opiskelijat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö, yritykset ja niiden henkilöstö, TKI-organisaatiot sekä kolmannen sektorin toimijat.

Hanke tuottaa tukea sekä ohjaus- ja arviointiosaamista yrityksiin: kokeillaan, miten digitaalisilla ratkaisuilla saadaan käytännöt yrityksille sujuviksi, kohtuullisiksi ja hyödyllisiksi.

Projekti edesauttaa osaltaan yritysten digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa syntyy mahdollisuuksia myös työpaikkojen henkilöstön omien koulutussuunnitelmien mukaiseen osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tuetaan opiskelijoiden osallistumista työpaikoilla käynnissä oleviin toiminnan ja osaamisen kehittämisen projekteihin/prosesseihin.

Hankkeeseen kutsutaan mukaan yrityksiä fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen ja ohjauksen kehittämisen toimialoilta. Yritykset voivat olla erikoistuneita esimerkiksi tilaratkaisuihin, digitaalisiin oppimisratkaisuihin sekä muihin opetuksen ja ohjauksen ratkaisuihin. TKI-organisaatioita kutsutaan mukaan vastaavilta aloilta. Kolmannelta sektorilta kutsutaan mukaan erityisesti ohjauksen kehittämiseen liittyviä toimijoita.

Hakemusvaiheen kartoitusten perusteella yhteisestä kehittämisestä ovat kiinnostuneita useat yritykset, jotka tulevat kutsutuiksi mukaan.

Esimerkkejä kaupunkikohtaisesti yrityksistä ja yritysyhteistyöstä:

Turku:
Turun ammatti-instituutin Yrityskampuksen kautta hankkeeseen tulee mukaan useita eri alojen yrityksiä.
Esimerkkejä yrityksistä:
- Schmidt
- Nordic Business Forum
- Turun kylmäkonehuolto
- Bemarihuolto
- Unreel Studios
- Lyyti
- Kampaamo Bravo
- Logitrail
- M-bakery
- Siivouspalvelu Kota
- GP-asennuspalvelu
- Koneteknologiakeskus
- Meyer

Espoo:
- 25 yrittäjää InnoOmnian Luoviva-yhteisössä (sopimuksiin kirjattu sitoutuminen yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa, mm. osallistumalla opiskelijoiden ohjaukseen ja työelämälähtöisiin projekteihin)
- 25 yrittäjää, joilla tuotteita myynnissä OmniaShopissa (vastaavasti sitoutuneet muuhunkin yhteistyöhön Omnian kanssa opetukse, ohjauksen ja työelämälähtöisen kehittämistoiminann kautta)
- Maaliskuussa 2017 tehty yhteistyösopimus Espoon seudun yrittäjänaisten kanssa: yhteistyötä tehdään esim. hanketoiminnan kautta
Lisätietoa Luoviva-yhteisöön kuuluvista yrityksistä: https://www.omnia.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/luovivaan-yrittajaksi/luovivan-yrittajayhteiso

Tampere:
Hankkeeseen osallistuu noin 30 yritystä eri tutkintoaloilta Tredun kumppanuussuunnitelman ja projektin tavoitteiden mukaisesti. Tampereen seudun ammattiopistolla on työelämäkumppaneita yhteensä noin 8 000. Hankkeen alussa määrittellään kriteerit valittaville aloille ja kumppanuuksille (esim. innovatiiviset yhteistyöideat, uudet alat tai kumppanit, vetovoimatekijät)

Lisäksi hankkeessa tehdään kehitysyhteistyötä palvelumuotoilu- ja digitaalisen oppimisen asiantuntijayritysten kanssa, esimerkkeinä mainittakoon Kolmas persoona, Tawasta, Mediamaisteri, Microsoft, Visma

Oulu:
- Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät
- Osuuskauppa Arina
- FinDoor
- VRJ Pohjois-Suomi Oy
- Suvanto Infra

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanketulosten levittämisen kautta kohderyhmään kuuluvat myös muut ammatilliset oppilaitokset ja niiden henkilöstö sekä esimerkiksi ammattikorkeakoulut ja kolmannen sektorin ohjausalan toimijat alueellisesti, valtakunnallisesti ja koko EU:n alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 693 078

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 689 875

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 990 710

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 985 626

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun

Kunnat: Tampere, Oulu, Turku, Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 149

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 122

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 920

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen eri toimijat ovat suunnitteluvaiheessa arvioineet toimintaympäristöjään sukupuolinäkökulmasta. Esiin on noussut esimerkiksi tyttöjen aliedustus yrittäjyysopinnoissa sekä poikien korkeampi koulupudokkuus. Lisäksi analyysien mukaan Suomen työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus näkyy myös ammatillisen koulutuksen eri aloilla. Sukupuolinäkökulmasta tehdyt toimintaympäristön analyysit on huomioitu hankesuunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tarjoaa mahdollisuuden purkaa Suomen työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. Tämä tapahtuu hankkeen päätavoitteen yhteydessä ottamalla aliedustetun sukupuolen näkökulma huomioon hankkeessa toteutettavan työelämäyhteistyön ja ohjauksen uusien toimintamallien ja työkalujen kehittämisessä. Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien sekä erilaisten kehittämisworkshopien yhteydessä ohjaajat, opettajat ja työelämän edustajat sekä nuoret ja heidän vanhempansa saatetaan tietoisiksi eri työelämän alojen sukupuolivääristymistä sekä niiden korjaamisen tärkeydestä. Hanketoimijat kiinnittävät muutoinkin erityistä huomiota siihen, että perinteisesti nais- tai miesvaltaiset koulutuksen ja työelämän alat esitellään sukupuolisensitiivisesti. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon hankkeen toteuttamisessa, arvioinnissa ja viestinnässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Hankkeen verkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan tulosten tuotteistamisessa sähköisiä julkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen monimuotoisuutta kehittämällä ammatillisen koulutuksen, työelämän ja yritysten yhteistyötä. Hanke synnyttää uusien yhteisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien lisäksi uutta liiketoimintaa sekä varmistaa omalta osaltaan osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia, esim. virtuaaliset oppimisympäristöt. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan sähköisiä julkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeessa pyritään suosimaan verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Hankkeessa kehitettävät virtuaaliset oppimisympäristöt vähentävät omalta osaltaan liikkumista fyysisesti paikasta toiseen. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia ja vähentää koulupudokkuutta. Tutkimusten mukaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen lisää keskimäärin työvuosia ihmisen elämän aikana 7-10 verrattuna pelkän perusasteen suorittamiseen. Tällä on huomattavia hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa pyrkimällä rekrytoimaan esimerkiksi yrittäjyysopintoihin aiempaa enemmän naisia. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan alakohtaisesti huomioon erityisesti aliedustetun sukupuolen tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuorisotakuuta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.
Kulttuuriympäristö 0 7
Hanke tukee erityisesti oppilaitos-opiskelija-yritys-yhteistyön kautta paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Aina avoin ammatillinen oppilaitos -malli mahdollistaa, että osaamista voi hankkia milloin vain ja missä vain. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen oppimispolkunsa ja vaihtoehtoja osaamisen hankkimiseen löytyy perinteisen luokkahuoneen lisäksi useita: osaamiskeskukset, työelämän oppimisympäristöt, yrittäjyyden oppimisympäristöt, vapaa-ajan oppimisympäristöt sekä digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt.

Henkilökohtaiset oppimispolut
Opiskelijoiden henkilökohtainen oppimispolku voidaan rakentaa aikaisemman osaamisen pohjalle ja opintoja on mahdollista suorittaa omaan tahtiin, aidosti yksilöllisiä polkuja toteuttamalla. Oppimisanalytiikkaa hyödynnetään osana opetusta ja oppimista, jolloin yksilölliset tarpeet ja henkilökohtaiset oppimispolut ovat helpommin otettavissa huomioon.

Oppilaitoksen oppimisympäristöt
Oppilaitosten oppimisympäristöihin kuuluvat perinteisten luokkatilojen lisäksi osaamiskeskukset ja yrittäjyyden oppimisympäristöt. Osaamiskeskukset rakennetaan oppilaitosten sisälle ja ne mahdollistavat opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimispolut nopeammin, paremmin ja ketterämmin. Lisäksi työelämäyhteistyö sekä yhteisöllisyys näkyy näiden osaamiskeskusten arjessa. Yhteistä osaamiskeskuksille on mm. keskusten tarjoamat matalan kynnyksen ohjauspalvelut. Turun ammatti-instituutissa kehitettiin hankkeen aikana osaamiskeskus Oppimot ja Oulun OSAOssa Oppinurkka. Näissä osaamiskeskuksissa opiskelija voi käydä tekemässä mm. yto-näyttöjä eli osoittaa osaamisensa yhteisissä tutkinnon osissa ja toisaalta nopeuttaa omia opintojaan.

Yrittäjyyden oppimisympäristöt ovat tärkeitä paikkoja yrittäjyyskasvatuksen toteutumiselle. Opiskelijat saavat tietoa ja ohjausta yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen sekä työelämävalmiuksia ja hyviä verkostoja. Opetus- ja ohjaushenkilöstö saa ajantasaista tietoa, työvälineitä ja monipuolisia toteutusmahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen sekä mahdollistaa erilaisten verkostojen hyödyntämisen. Yritykset puolestaan saavat näkyvyyttä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia oppilaitoksen kanssa sekä osaavaa työvoimaa ja oman henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu rakensi hankkeen aikana kokonaan uuden yrittäjyyden oppimisympäristö Starttaamon, joka tukee opiskelijoiden yrittäjyysosaamista sekä mahdollistaa uudenlaista yritystoimintaa.

Työelämän oppimisympäristöt
Työelämän oppimisympäristöjä voi löytyä niin oppilaitoksen sisältä kuin ulkopuolelta. Työelämän oppimisympäristöissä opiskelijat pääsevät kehittämään työelämätaitojaan ja hankkimaan osaamista työelämän aidoissa tilanteissa. Koululaiva Bore Turussa on yksi hankkeen konkreettinen esimerkki siitä, kuinka opiskelija voi hankkia osaamista ympäri vuoden työelämän aidoissa tilanteissa. Yhteistyö on kumppanuutta, jossa yhdessä ratkotaan ja kehitetään työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa ja osaamista. Aina avoin ammatillinen oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä työelämän, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja tarjoaa oppilaitoksille oppimisympäristöjä, opintoja, malleja ja käytäntöjä, jotka tukevat työelämäyhteistyötä. Esimerkiksi Oulun OSAOssa kehitettiin hankkeen aikana Tunturipolku-malli sekä yhdistelmäpolkuopintoja yhteistyössä työelämän kanssa, jotka vastasivat erityisesti työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin.

Vapaa-ajan oppimisympäristöt
Aina avoin ammatillinen oppilaitos tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan vapaa-ajalla hankitun osaamisen. Opiskelijaa kannustetaan hänen mielenkiinnon kohteidensa mukaiseen vapaa-ajan harrastamiseen, joka tukee myös työelämässä tarvittavaa osaamista. Opiskelija on esimerkiksi saattanut hankkia osaamista jo ennen koulutukseen hakeutumista tai hän voi olla opintojen aikana aktiivinen erilaisissa ympäristöissä. Vapaa-ajan ympäristöissä opiskelija voi hankkia osaamista, joka tukee hänen yksilöllistä opintopolkuaan. Aktiivisuus ja harrastukset voivat tuoda opiskelijalle osaamista, joka tulee huomioida niin henkilökohtaisessa osaamisen kehittämisen suunnitelmassa kuin myös opinnollistamisen näkökulmasta.

Digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt
Digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen ylläpito ja kehittäminen mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Espoon Omniassa kehitettiin hankkeen aikana useita yhteisten tutkinnon osien (ytot) verkkototeutuksia ja Turussa perustettiin digitaalinen oppimisympäristö eTAI. Työpaikoilla ja työtehtävissä käytettävät sovellukset ja välineet tehostavat työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjausta ja tukea. Turussa käyttöön otettiin MobilTAI ja Tampereella FuturalSkills. Joustavat digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt toimivat omana oppimisympäristönään tai vaihtoehtoisesti yhdistettynä fyysiseen oppimisympäristöön ja esimerkiksi verkko-opintoja voi opiskella osaamiskeskuksessa itsenäisesti tai ohjatusti.

Hyvinvointi ja yhteisöllisyys
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys liittyvät vahvasti oppimiseen ja oppiminen voidaankin nähdä yhteisöllisenä ja sosiaalisena prosessina. Opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavat opiskeluympäristö sekä henkilökohtaisen elämän erilaiset tilanteet. Yhteisöllisyyttä tukeva oppimisympäristö tukee opiskelijan motivaatiota ja sitä kautta edistää opintojen etenemistä. Mallin mukainen Aina avoin ammatillinen oppilaitos vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä osallistamalla opiskelijoita, oppilaitoksen henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita.

Uusien innovaatioiden kehittäminen
Aina avoin ammatillinen oppilaitos ohjaa opiskelijoita henkilökohtaisella oppimispolulla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, opetustapoja ja materiaaleja. Oppilaitos kehittää ja innovoi uusia fyysisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän ja yritysten kanssa. Oppimisympäristöt toimivat toimijoiden yhteisinä kehittämis-, testaus-, innovointi- ja tuotteistamisalustoina. Tavoitteena on sujuvat siirtymät opiskelusta työelämään.

Jatkuva oppiminen
Elämän ja työuran eri vaiheet edellyttävät mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa osaamista. Aina avoin ammattilainen oppilaitos mahdollistaa jatkuvan oppimisen tarjoamalla tutkintotavoitteista tai täydennyskoulutusta elämän eri vaiheissa. Ammatillinen koulutus luo osaamispohjan, kannustaa ja antaa valmiuksia oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen myös tulevaisuudessa.