Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21144

Hankkeen nimi: Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke 2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 29

Puhelinnumero: 0295025000

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Liljeqvist

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.liljeqvist(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 025 203

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hallitusohjelma 2011–2015 edellytti työelämän kehittämisstrategian luomista, jonka tavoitteena on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategiaa toteuttamaan perustettiin Työelämä 2020 –hanke. Vuonna 2013 aloitettu työ Suomen työelämän kehittämiseksi Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 jatkui pääministeri Sipilän hallituskauden. Työelämä 2020 –hankkeen toisen kauden tehtävänä oli vahvistaa ja tehostaa jo luotuja edellytyksiä ja rakenteita työpaikoilla tapahtuvan kehittämistyön tukemiseksi sekä päivittää sisällöt ja keinot vastaamaan nyt nähtävissä oleviin haasteisiin.

Toiminnan viitekehyksen muodostavat kansallinen työelämästrategia ja hallitusohjelman painottamat sekä sen puolivälitarkastelussa esiin nostamat teemat työelämän uudistumistarpeesta tulevaisuuden muutosnäkymissä – keskeisimpinä työn tekemisen teknistyminen, voimakkaana jatkuva rakennemuutos, työpaikkojen uusiutuminen sekä tavoite tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Työelämä 2020 -hankkeen ydintoimijoita olivat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinakeskusjärjestöt, Työterveyslaitos, Business Finland, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto ja Vates-säätiö. Kaiken kaikkiaan hankeverkostossa on toiminut 70 työelämästrategian visioon ja tavoitteisiin sitoutunutta työelämätoimijaa.

ESR-toimenpidekokonaisuudella tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä tuetaan kansallisen työelämästrategian toimeenpanoa työpaikoilla ja tätä työtä koordinaatiohanke pyrkii edistämään erityisesti viestinnän avulla. Työelämä 2020 -hanketta tukemaan perustettiin jokaiselle ELY-keskusalueelle alueellinen Työelämä 2020 -alueverkosto, joilla on ollut merkittävä rooli työpaikkojen tavoittamiseksi ja työpaikoilla tapahtuvan kehittämistyön tukemiseksi. Alueverkostojen tehtävänä on myös ollut varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkostotoimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi. ESR-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden hanketoteuttajien tehtävänä on generoida kohderyhminä olevien työpaikkojen työelämän kehittämistarpeita kansallisiin palveluihin niitä toteuttavien yhteistyöverkostojen kautta. Laajalla verkostoyhteistyöllä pystytään vastaamaan työelämän kehittämisstrategian eri ulottuvuuksien monipuoliseen kehittämiseen työpaikkatasolla.

Koordinaatiohankkeen päätavoitteena on tehdä aktiivista yhteistyötä alueellisten työelämätoimijoiden kanssa työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseksi. Hanke tunnistaa ja yhteen sovittaa yhteistyömahdollisuuksia sekä ohjelmasta rahoitettujen valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden että alueverkostojen kesken. Yritysryhmien ja potentiaalisten kehittämishakuisten työpaikkojen tunnistaminen alueellisesti vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Koordinaatiohanke tukee alueellisia toimijoita kehittämään ja markkinoimaan työelämän kehittämispalveluita sekä tunnistamaan uusia palvelutarpeita. Koordinaatiohanke viestii ja jalkauttaa verkostojen, kuten erilaisten sidosryhmien, työelämätoimijoiden, yritysten ja organisaatioiden käyttöön hankkeiden tuloksia, esimerkiksi uusia innovatiivisia palvelu- ja toimintamalleja, joita valtakunnalliset sekä alueelliset toimijat ovat kehittäneet omissa hankkeissaan.

Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä toimenpidekokokonaisuutta toteutetaan pääasiassa ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kautta. Koordinaatiohanke tekee yhteistyötä Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön kanssa valtakunnallisten hankkeiden kehittämistoiminnan arjessa ja osallistuu hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyihin. Vaikuttavuutta ja hankkeiden yhteen sovittavia toimenpiteitä haetaan myös erilaisten seminaarien sekä idea- ja hankepajojen toiminnan kautta, jotka kohdistetaan hankerahoitusta hakeville ja saaneille tahoille. Viestinnän eri keinoin edistetään kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista ja jaetaan kehitettyjä tuloksia ja hyviä käytäntöjä työpaikkojen kehittämistyön vaikutuksista valtakunnallisesti. Viestintä on hyvin keskeisessä roolissa koordinaatiohankkeen toimenpiteissä. Hanke lisää vaikuttavuutta toimimalla erilaisissa yritys-, organisaatio- ja sidosryhmäverkostoissa, olemalla esillä sosiaalisessa mediassa sekä tekemällä yhteistyötä eri työelämätoimijoiden kanssa. Tietoa ja osaamista jaetaan eri toimijoiden kesken.

Tavoitteena on aikaansaada konkreettista toimintaa, joka tavoittaa nykyistä paremmin alueen työpaikat ja toteuttaa työelämäpilotteja yritys- ja työpaikkarajapinnassa. Koordinaatiohanke kokoaa kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tuloksista vaikuttavimmat, joilla pyritään pysyviin toimintatapojen muutoksiin työpaikoilla, ja joiden kautta voidaan arvioida uusien palvelumallien käyttöönottoa. Kehitettyjä toimintamalleja tai palveluita voidaan tuotekehittää edelleen työpaikkojen tarpeita vastaaviksi ja valtakunnallisiksi toimintatavoiksi koordinaatiohankkeen toimesta. Koordinaatiohanke tuo työelämän kehittämispalveluiden rakenteisiin ja toimijoiden tietoisuuteen hyviä käytäntöjä.

Pidemmällä aikavälillä tarjotaan malleja pysyville työelämän kehittämisrakenteille. Jatkuvalla viestinnällä ja markkinoinnilla muutetaan asenteita työorganisaatioissa sekä työelämätoimijoiden keskuudessa. Hanke varmistaa laaja-alaisella toiminnallaan yritysten ja työorganisaatioiden jatkuvan kehittymisen niiden omista lähtökohdista hanketoteuttajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Horisontaaliset periaatteet:
Koordinaatiohankkeessa edistetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista välillisesti viestinnän avulla erilaisissa yhteyksissä, kuten työpajoissa, rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmissä ja eri yhteistyötapaamisissa. Toiminnassa olevia hankkeita ohjataan ja kannustetaan huomioimaan myös sukupuolinäkökulma.

Hanke tukee vahvasti kestävää kehitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä rahoitettujen hankkeiden kautta. Hankkeessa tuetaan uudenlaisia pysyviä, työpaikkojen tarpeista lähteviä työelämätoimijoiden yhteistoiminnan tapoja alueilla, mukaan lukien palvelut. Hanke auttaa välillisesti luomaan uudenlaisia toiminnan pysyviä rakenteita, joilla luodaan edellytykset kokonaisvaltaiselle yritysten ja työorganisaation kehittämiselle ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle.

Koordinaatiohanke toteuttaa työelämästrategia 2020 periaatteita hyvinvoinnin edistäjänä strategian nelikenttäjaon mukaisesti; innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä neljäntenä osaava työvoima. Hankkeessa edistetään työn tuottavuutta, joka perustuu ihmisten osaamiseen, sen parempaan luottamukseen perustuvaan hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Hanke tukee välillisesti uudenlaisten toiminta- ja johtamistapojen kehittämistä, organisointia ja yhteistyötä. Nämä tukevat ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida (työelämästrategia 2020, 12). Koordinaatiohanke jakaa ja tuotekehittää edelleen syntyvät hyvät käytännöt valtakunnalliseen käyttöön.

Monimuotoisuuden voidaan katsoa sisältävän yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet. Yhdenvertaisuutta edistetään sitä kautta, että hauissa painotetaan niin johdon kuin henkilöstön osallistamista yhteiskehittämiseen. Hanke edistää välillisesti työelämän kehittämisen monimuotoisuutta. Rahoitettujen hankkeiden kautta johtamisessa tuodaan esille asian tiedostamisen ja siitä saatavien hyötyjen kautta. Mitä monimuotoisempi työpaikka on, tai mitä enemmän monimuotoisuusajattelu on otettu osaksi työpaikan strategista toiminnan kehittämistä, sitä paremmat edellytykset sillä on kehittää tuloksellista toimintaa. Ottamalla johtamisessa ja työpaikan toiminnassa huomioon henkilöstön ja asiakkaiden erilaiset näkökulmat, käsitykset, osaaminen, toiminta, tarpeet ja odotukset, on mahdollista kehittää samanaikaisesti työpaikan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.

Koordinaatiohanke kannustaa välillisesti yrityksiä ja työorganisaatioita edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja käyttämään monikulttuurisuutta voimavarana toiminnan kehittämisessä. Työyhteisön moninaisuus on voimavara, joka lisää tuottavuutta. Koordinaatiohanke kokoaa hankkeissa syntyvät monikulttuurisuutta tukevat toimintamallit edelleen jaettavaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet ohjelmasta rahoitetut valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet, Työelämä 2020 -alueverkostot sekä muut potentiaaliset työelämätoimijat ja niihin liittyvät verkostot myös STM:n rahoittamissa valtakunnallisissa ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa. Hanke tekee suoraan yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa, mutta esimerkiksi tapahtumien kautta se tavoittaa välillisesti myös yrityksiä ja muita työpaikkoja.

Hankkeen yhteydet eri kohderyhmiin ovat seuraavat:

• Valtakunnalliset hanketoteuttajat
– Ohjausryhmätyöskentelyihin osallistumisen kautta jäntevöitetään ohjelman mukaisen toiminnan onnistumista, viestitään yhteistyömahdollisuuksista, jaetaan puolin ja toisin hyviä käytäntöjä sekä tehdään yhteistyötä valtakunnallisella tasolla työelämän kehittämisstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi
– Valtakunnallisia hankkeita hyödynnetään suurtapahtumien järjestelyiden toteuttamisessa (sisällöt)

• Alueelliset hanketoteuttajat
– Suuraluetilaisuuksiin kutsutaan alueellisia hanketoteuttajia, joiden kautta voidaan nostaa esiin hyviä tuloksia sekä yhteiskehittää alueen erityistarpeisiin liittyviä toimintatapoja tukemaan yritysten auttamista työelämän laadun kehittämisessä
– Koordinaatiohanke tavoittaa alueelliset hanketoimijat, kun syntyneet tulokset arvioidaan jaettavaksi valtakunnalliseen käyttöön tai niitä jatketaan tuotekehittäen edelleen potentiaaliksi palveluiksi

• Työelämä 2020 -hanke ja alueverkostot
– Hanke on tehnyt tekee suoraa yhteistyötä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa ja hankkeen yhteydenpito alueverkostoihin on tapahtunut Työelämä 2020 -hankkeen ja ELY-keskuksien kautta
– ELY-keskuksilla on ollut koordinaattorin rooli Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostoissa. Muutamat ELY-keskukset myös hallinnoivat alueellisten verkostojen yhteisiä työelämän kehittämishankkeita, jotka hakevat rahoituksen valtakunnallisesta toimenpidekokonaisuudesta. Hanke tavoittaa myös seudulliset toimijat ELY-keskuksen seudullisten yhteyshenkilöiden sekä Yritys-Suomi yhteyshenkilöiden kautta
– TE-toimisto vastaa omalta osaltaan työpaikkojen tavoittamisesta sekä työelämän kehittämiseen liittyvästä tunnistamisesta yrityskäynneillä. Työelämästrategian näkökulmasta TE-toimisto tarjoaa yrityksille ja työorganisaatioille lähinnä osaamiseen liittyviä palveluita. TE-toimistoista on edustus alueverkostoissa
– Muut julkiset työelämätoimijat ovat mukana alueverkostoissa tai ohjelmasta myönnetyissä hankkeissa. Näiden kautta hanke tekee yhteistyötä uusien toimintamallien informoimisessa ja käyttöönotossa

• Kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto
– Hankkeen yhteys näihin toimijoihin tapahtuu koordinaatiohankkeen ohjausryhmän jäsenten kautta. Toimijoiden roolina on työelämän kehittämiseen liittyvien pilottien ja toimintamallien tiedottamisessa suoraan henkilökunnalle ja yrityksille ohjausryhmän jäsenten organisaatioiden viestintäkanavia hyödyntämällä. Työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden esille ottamista voidaan ohjausryhmän kanssa tehtävällä yhteistyöllä tehostaa esimerkiksi seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Näin tavoitetaan myös palkansaajat työelämän kehittämisen asioilla

• OKM ja koulutuksen järjestäjät kaikilla koulutusasteilla
– Hanke tekee ohjausryhmän jäsenten kautta ja suoraan yhteistyötä eri koulutusasteiden toimijoiden kanssa ja edistää työelämän laadun huomioimista työyhteisöjen kehittämiseen liittyvien koulutusten järjestämisessä sekä koulutuksen kehittämisen suuntaamisessa hanketoiminnassa syntyvien työpaikkojen kehittämistarpeiden suuntaan (ennakointi)

• Maakunnat ja kunnat
– Hanke tekee yhteistyötä Kunteko-hankkeen kanssa ja sen kautta kuntiin ja maakuntiin

• STM ja Työterveyslaitos
– Hanke tekee ohjausryhmän jäsenten kautta suoraan yhteistyötä hankehauissa sekä hanketoteuttajien kanssa uusien rakenteiden ja palveluiden kehittämistyössä sekä alan tutkimusyhteistyössä

• ProAgria
– Toimijat ovat mukana ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa, jotka tavoittavat maaseudun yrityksiä, ja näihin hanke saa kontaktin ohjausryhmäyhteyksien kautta

• Järjestöt
– Hanke jatkaa järjestötyöpaikkojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä vuosina 2015–2017 toteutetun valtakunnallisen hankkeen tulosten juurruttamisessa ja lisäksi järjestötyöpaikkojen työelämän laadusta vuonna 2017 tehdyn selvityksen tulosten huomioimista työpaikkojen arjen kehittämistyössä

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Konsultointipalveluita antavat yritykset
– Hanke tekee yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti sosiaalisessa mediassa näiden käymään keskusteluun sekä informaationjakoon, joka liittyy työelämän laatuun
– Hanke mahdollistaa myös toimijoiden pääsyä yhteistyöhön julkisten toimijoiden kanssa viestinnän ja tapahtumajärjestelyiden kautta

• Laaja yleisö
– Hankkeen vahva viestintä- ja tulosten levittämistehtävä kattaa laajan yleisön, jonka tarkoituksena on tavoittaa kaikki mahdolliset työpaikat ja henkilöt eli myös ne, jotka eivät muutoin ole kuulleet tai osallistuneet työelämän laadun kehittämiseen työpaikoilla

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 558 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 508 425

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 780 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 508 425

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 29

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen vaikutukset ovat välillisiä ja ne eivät tee eroa toimialakohtaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koordinaatiohankkeessa edistetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista eri yhteyksissä, kuten tilaisuuksien eli muun muassa erilaisten työpajojen järjestämisessä ja niiden sisällöissä sekä kaikessa viestinnässä. Suunnittelu- ja toiminnassa olevia hankkeita ohjataan ja kannustetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma. Koordinaatiohankkeen projektipäällikkö osallistuu valtakunnallisten hankkeiden ohjausryhmiin ja voi sitä kautta edistää valtavirtaistamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Koordinaatiohanke tukee välillisesti toimenpidekokonaisuudesta rahoitettuja hankkeita luonnonvarojen käytön kestävyydessä tuottavuuden parantumisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Koordinaatiohanke tukee välillisesti toimenpidekokonaisuudesta rahoitettuja hankkeita ja organisaatioita ilmastonmuutoksen huomioimisessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 8
Hanke tukee vahvasti materiaalien ja jätteiden taloudellista kestävyyttä rahoitetuissa hankkeissa. Hankkeissa autetaan työpaikkoja uusien toimintatapojen kehittämisessä sekä digitaalisten työkalujen käyttöönotossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hanke tukee välillisesti rahoitettuihin hankkeisiin osallistuvia yrityksiä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 9
Hanke tukee vahvasti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä rahoitettavissa hankkeissa. Hankkeissa autetaan työpaikkoja pysyviin työelämän laadun mukaisiin kehittämistoimiin työpaikkojen omista lähtökohdista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hanke tukee vahvasti kestävää kehitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä rahoitettavissa hankkeissa. Hankkeessa tuetaan uudenlaisia pysyviä, työpaikkojen tarpeista lähteviä työelämätoimijoiden yhteistoiminnan tapoja alueilla, mukaan lukien palvelut. Hanke auttaa välillisesti luomaan uudenlaisia toiminnan pysyviä rakenteita, joilla luodaan edellytykset kokonaisvaltaiselle yritysten ja työorganisaatioiden kehittämiselle ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Hanke tukee liikkumisen ja logistiikan kehittymistä rahoitetuissa hankkeissa. Hankkeissa autetaan työpaikkoja hyödyntämään digitaalisia työvälineitä ja palveluratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Koordinaatiohanke toteuttaa työelämästrategia 2020 periaatteita hyvinvoinnin edistäjänä strategian nelikenttäjaon mukaisesti; innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä neljäntenä osaava työvoima. Hankkeessa edistetään työn tuottavuutta, joka perustuu ihmisten osaamiseen, sen parempaan luottamukseen perustuvaan hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Hanke tukee välillisesti uudenlaisten toiminta- ja johtamistapojen kehittämistä, organisointia ja yhteistyötä. Nämä tukevat ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida (työelämästrategia 2020, 12).
Tasa-arvon edistäminen 0 8
Monimuotoisuuden voidaan katsoa sisältävän yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet. Hanke edistää välillisesti työelämän kehittämisen monimuotoisuutta. Rahoitettavien hankkeiden kautta johtamisessa tuodaan esille asian tiedostamisen ja siitä saatavien hyötyjen kautta. Mitä monimuotoisempi työpaikka on tai mitä enemmän monimuotoisuusajattelu on otettu osaksi työpaikan strategista toiminnan kehittämistä, sitä paremmat edellytykset sillä on kehittää tuloksellista toimintaa. Ottamalla johtamisessa ja työpaikan toiminnassa huomioon henkilöstön ja asiakkaiden erilaiset näkökulmat, käsitykset, osaaminen, toiminta, tarpeet ja odotukset, on mahdollista kehittää samanaikaisesti työpaikan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
ESR-rakennerahastohankkeissa erityistavoitteena on yli 54-vuotta täyttäneet henkilöt, mutta tämän hankkeen painopiste kohdistetaan eri-ikäisiin työntekijöihin kestävän kehityksen aikaansaamiseksi yritystoiminnassa aiemman työelämä 2020 -strategian mukaisesti. Koordinaatiohanke kannustaa välillisesti yrityksiä ja työorganisaatioita edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja käyttämään monikulttuurisuutta voimavarana toiminnan kehittämisessä. Työyhteisön moninaisuus on voimavara, joka lisää tuottavuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 4
Ympäristöosaamista tuetaan välillisesti toimenpidekokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke, Tuottava ja tuloksellinen työelämä II, edisti työelämän laatua, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä. Viestintä oli keskeisessä roolissa kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeessa viestittiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamista valtakunnallisista ja alueellisista työelämän kehittämishankkeista, jotka yhdessä yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa veivät työelämän kehittämistä eteenpäin.
Valtakunnallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden työ ulottui ympäri Suomea niin yksinyrittäjiin kuin pk-yrityksiin. Yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia, johtamista ja verkostoitumista kehitettiin monin eri tavoin ja jokaisen yrityksen omaleimaista tekemistä tukien. Hankkeiden roolina oli valmentaa ja sparrata yrityksiä sekä muistuttaa työelämän kehittämisen tärkeydestä. Koordinaatiohanke kokosi kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tuloksia, onnistumisia, kehittämismenetelmiä ja yritystarinoita, ja viesti niistä yrityksille, sidosryhmille, verkostoille ja suurelle yleisölle.
Työelämän kehittämisen teemoja nostettiin aktiivisesti valtakunnalliseen keskusteluun. Kaikkia työelämässä olevia ja sinne suuntaavia pyrittiin innostamaan oman työnsä ja osaamisensa kehittämisestä. Samalla pyrittiin muuttamaan asenteita kaikissa organisaatioissa kehittämismyönteiseksi ja kannustettiin työelämässä toimivia aktiiviseen yhteistyöhön paremman työelämän kehittämiseksi. Hanke kannusti yrityksiä ja muita organisaatioita ottamaan uuden suunnan kohti työelämän kehittämistä ja huomioimaan sekä hyvinvoinnin että tuottavuuden tasa-arvoisina osina työelämää. Koordinaatiohanke viesti hankkeiden konkreettisista tuloksista, jotka lisäsivät organisaatioiden tuottavuutta, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.
Koordinaatiohankkeen pääviestintäkanavassa työelämäblogissa, Tuottava ja tuloksellinen työelämä, pääsivät esille työelämän kehittämishankkeet, työelämässä tunnetut eri alojen huippuasiantuntijat sekä kokenut viestinnän ammattibloggaaja. Merkittävänä näkyvyyttä lisäävänä toimenpiteenä toteutettiin laajoja viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuksia, joista yksi on viisiosainen webinaarisarja, Parempi työelämä tuottaa tulosta. Webinaarit ja muut onnistuneet viestinnän toteutukset koottiin yhteen Parempi työelämä tuottaa tulosta -verkkosivustolle.
Koordinaatiohanke teetti vaikuttavuuskyselyt syksyllä 2020 työelämän kehittämishankkeille ja niissä mukana olleille yrityksille. Tutkimuksen mukaan hankkeissa mukana olleet yritykset olivat pääosin hyvin tyytyväisiä hanketyöhön ja niiden tuomiin tuloksiin. Yritysten viesti oli, että hankkeiden kanssa onnistuttiin muun muassa kasvattamaan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä parannettiin asiakaskokemusta. Työstään innostunut ja asiansa osaava henkilöstö takaa paremman tuloksen organisaatiolleen. Hanketoimijat puolestaan nostivat onnistumisekseen erityisesti työhyvinvoinnin kasvattamisen yrityksissä sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämisen. Hanketoimintaan osallistuminen sai yrityksiltä pääosin erinomaiset suositusluvut.
Koordinaatiohanke oli esillä sekä valtakunnan mediassa että sosiaalisessa mediassa. Koordinaatiohankkeen ja valtakunnallisten sekä alueellisten kehittämishankkeiden tulokset tiivistettiin sähköiseen esitteeseen, jota jaettiin ja hyödynnettiin hankkeiden tuloksista ja työelämän kehittämisestä viestittäessä. Koordinaatiohanke saavutti toiminnalle asetetut tavoitteet ja viesti näkyvästi hankkeista, työelämän kehittämisestä ja niiden tuloksista sekä kehitti verkostoja.
On tärkeää, että työelämä kehittyy eteenpäin, ja hankkeita on tulevaisuudessakin kehittämässä, innovoimassa ja viitoittamassa työelämää uusille urille. Parempaa työelämää kehitetään yhteistyöllä ja jokainen yrityksessä tai organisaatiossa työskentelevä tulee ottaa mukaan kehittämistoimintaan. Pienikin asia työelämän kehittämisessä voi muodostua organisaatiossa ensimmäiseksi ja myös isoksi askeleeksi jatkuvalle kehittämiselle.