Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21149

Hankkeen nimi: Kohtaanto 2018-2019

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2042869-6

Jakeluosoite: Kauppatori 1

Puhelinnumero: 050 5994326

Postinumero: 75500

Postitoimipaikka: NURMES

WWW-osoite: http://www.pikes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tapani Nevalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.nevalainen(at)pikes.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 250552

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Erityisesti rakenteellisesta työttömyydestä kärsivillä alueilla on herätty työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen väliseen kohtaanto-ongelmaan. Valtakunnallisesti Pohjois-Karjalan tilanne on heikohko maakuntien välisessä vertailussa ja maakunnallisesti Pielisen Karjalan tilanne on puolestaan heikko seutukuntien välisessä vertailussa. Pitkällä aikavälillä työvoiman tarjontapotentiaali määrittää tavoitteellisen työpanoksen kasvua (VATT: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030). Tämä tarkoittaa työllisten määrän merkittävää vähenemistä. Havainto tukee käsitystä tulevien vuosien yhä vahvistuvaa maakuntien ja seutukuntien epätasapainoista kehittymistä. Suurten maakuntien kasvu jatkuu ja jo rakenteellisesta työttömyydestä kärsineet maakunnat ja seutukunnat jäävät entisestään jälkeen suuremmista aluetalouksista.

Suunniteltu hanke jatkaa Työtä ja osaamista Pielisen Karjalaan-hankkeen aloittamaa osaavan työvoiman saatavuuden parantamista. Suurena tavoitteena on saada parannettua yritysten osaavan työvoiman saatavuutta niin pitkäkestoisiin työsuhteisiin kuin myös lyhytkestoisiin, määräaikaisiin ja joskus nopeaa reagointia vaativiin työtilaisuuksiin. Tavoitteena on myös helpottaa yritysten omistajanvaihdoksia ja rekrytointiprosessia ja koulutusten avulla nostaa työnhakijoiden ja rekrytoitavien työntekijöiden osaamistasoa.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:
- kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen edistämällä eri toimenpitein työntekijöiden ja työtilaisuuksien kohtaamisia,
- osaamisen kehittämiseen vastaamaan työelämän tarpeita ja
- nuorten ja muiden erityisessä asemassa olevien työnhakijoiden ohjaamiseen työelämään.
Hankkeen lähtökohtana on muodostettava maakunnallinen hanke- ja toimijaverkosto mm. kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja TE-toimiston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat:
- Nurmeksen ja Valtimon alueella olevat ja alueelle sijoittuvat yritykset
- Nurmeksen ja Valtimon alueen palkansaajat ja työnhakijat
- Nurmeksen ja Valtimon alueelta lähtöisin olevat vastavalmistuneet tai vielä opiskelemassa olevat nuoret

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- ammatilliset oppilaitokset
- koulutusorganisaatiot
- Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta
- Pohjois-Karjalan TE-toimisto
- muiden seutukuntien (Keski-Karjala, Joensuun seutu) alueiden yritykset ja työnhakijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 134 181

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 014

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 219

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 447

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen Karjalan

Kunnat: Nurmes, Valtimo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tehtyjen ennakointihaastattelujen ja alueen yritysten tuntemuksen kautta on saatu riittävän selkeä kuva alueen toimintaympäristöstä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
hankkeen osallistujista arvioidaan olevan naisia yli kolmannes.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Koulutuksissa ja niiden järjestelyissä sekä yleisessä hankehallinnoinnissa huomioidaan kestävät toimintatavat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Pyritään välttämään tarpeetonta liikkumista, käytetään mm. sähköisiä kokouksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 5
Osa hankkeeseen osallistuvista yrityksistä sijoittuu Nurmeksen Vihreän teollisuuden alueelle, jolloin niiden yritysimago ja tuotteet ja tuotantomenetelmät tukevat luonnon monipuolisuutta ja energiaomavaraisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Osaamisen lisääminen parantaa kaikkea ekologista toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toiminta ei kohdistu Natura-alueille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Koulutuksissa huomioitava!
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Koulutuksissa ja toiminnassa huomioitava!
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi tärkeimpiä paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiskeinoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia keinoja työvoiman saatavuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Kokoontumisissa hyödynnetään sähköisiä palveluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Työllistyminen ja osaamisen lisääntyminen parantavat hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke on sukupuolineutraali ja toiminnoissa korostuvat muutkin tasa-arvoisen toiminnan periaatteet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeessa kaikki hankkeen palveluja käyttävät ovat yhdenvertaisessa asemassa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Ei erityisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 4 4
Tavoitteena kestävän kehityksen tukeminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-