|
|
|
Hankekoodi: S21154
Hankkeen nimi: Joensuun KAKE 2.0
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2018 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0242746-2
Jakeluosoite: PL 59
Puhelinnumero: 0504714658
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://joensuu.fi/web/kake
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiia Turunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiia.m.turunen(at)joensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504714658
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Joensuun KAKE 2.0- hanke toteutetaan kansalaistoimijalähtöisenä kaupunkikehittämishankkeena Joensuun kantakaupungin alueella 2.1.2018-31.12.2020. Hanke kannustaa kansalaislähtöiseen kehittämiseen ja asuinalueen viihtyvyyden lisäämiseen. Kohderyhmänä ovat Joensuun kantakaupungin alueella asuvat henkilöt; erilaisia osallisuutta, kuntoutumista, työllistymistä edistäviä sekä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät henkilöt ja palveluiden tuottajat sekä joensuulaiset kansalaistoimijat. Hankeessa rahoitetaan tuensiirtona kansalaistoimijoiden ideoimia kehittämishankkeita ja tapahtumia. Tavoitteena on sosiaalisen osallisuuden, työelämävalmiuksien, työ- ja toimintakyvyn, työllistymisen ja työssäpysymisen tukeminen sekä työllistymistä tukevien palvelumallien pilotointi. Kansalaistoimijoiden hankkeiden kautta etsitään hyviä käytänteitä, joita voidaan tuotteistaa toimintamuodoiksi, palveluiksi tai jatkokehittämiskohteiksi. Toiminnassa käytetään matalankynnyksen rahoitusmallia, jossa kansalaistoimijat saavat niin taloudellisen kuin myös hallinnoijan projektihenkilöstön antaman tuen hankkeiden ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hanke edistää kansalaistoimijoiden ja kunnan välisen sekä kansalaistoimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittymistä. Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki.
- Erilaisia osallisuutta, kuntoutumista, työllistymistä edistäviä sekä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät henkilöt sekä palvelun tuottajat
- Joensuun kantakaupungin alueella asuvat henkilöt
- Joensuulaiset kansalaistoimijat
Kunnat, kuntoutus-, sosiaali-,terveys- ja työllistymispalveluita tilaavien ja tuottavien organisaatioiden henkilökunta ja asiakkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 319 685
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 288 961
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 649 609
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 626 932
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 710
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmastoon. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000-ohjelman kohteet eivät sijaitse hankkeen toteutuspaikassa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa kiinnitettään huomiota kierrätykseen sekä materiaalien hyötykäyttöön tuensiirron saajien hanketoiminnassa. Hankkeessa huolehditaan materiaalien osalta asianmukaisesta kierrätyksestä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella tuetaan monimuotoisen ja -puolisen kaupunkikeskustan sekä alueen asukkaiden osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisedellytysten kehittymistä. Toimiva kaupunkikeskusta sekä sen aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat edistävät välillisesti elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Tuensiirronsaajien hankkeiden avulla tuetaan kansalaislähtöisesti tuotettujen aineettomien tuotteiden ja palveluja kehittymistä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen pääasiallinen toimintaympäristö on kaupunkikeskusta-alue, jolloin liikkumisen tarve on vähäinen. Tuensiirron saajien hankkeiden kautta edistetään joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen käyttöä lähiliikkumiseen. Logistiset tarpeet ovat vähäiset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Tuensiirron saajien hankkeiden ja tapahtumien kautta tuetaan osallistujien työ- ja toimintakyvyn kehittymistä sekä hyvinvoinnin lisääntymistä. Heitä kannustetaan osallistumaan alueella järjestettäviin toimintoihin, tutustumaan uusiin harrastusmahdollisuuksiin, järjestölähtöiseen toimintaan ja vapaaehtoistoimintaan. Osallistujia tuetaan myös koulutukseen ja työelämään siirtymisessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavan kehittämistoiminnan kautta osallistujia kannustetaan hakeutumaan koulutukseen ja työelämään ylittäen perinteiset ammattialojen sukupuolikäsitykset. Hanketoiminnot perustuvat kansalaistoimijoiden näkemään tarpeeseen, jolloin toimintaa pystytään kohdistamaan käytännöntyössä havaittujen taloudellisten ja sosiaalisten tasa-arvoon liittyvien epäkohtien vähentämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Hankkeessa toteutettavien kehittämistoiminnalla edistetään kaikkien ihmisten yhdenvertaista osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia sekä työ- ja toimintakyvyn kehittymiseen. Erityisryhmien tarvitsema tuki huomioidaan. Toiminnalla pyritään erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen sekä monikulttuurisen ja monimuotoisen kaupunkikeskusta-alueen muotoutumiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeessa edistetään kaupunkikeskusta-alueen kehittymistä ja muotoutumista asukkaiden osallisuutta ja viihtyvyyttä edistäväksi paikaksi. Kehittämistoiminnan kautta voidaan edistää osallistujien kulttuuriperinnön tuntemusta ja myös uudistaa sitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 1 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöteknologian ja ympäristöjärjestelmien käyttöön ottoon. Hanketoiminnan kautta voidaan edistää asukkaiden ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistamista, kun he tutustuvat alueen mm.ympäristön tarjoamiin virkistysmahdollisuuksiin sekä oman asuinalueensa ympäristön kehittämiseen osallisuutta edistäväksi. | ||
Joensuun kaupunki toteutti kansalaistoimijalähtöistä kaupunkikehittämishanketta, Joensuun KAKE 2.0 –hanketta, 2.1.2018 – 31.12.2021. Hankkeessa jatkettiin Joensuun KAKE –hankkeessa luotua matalankynnyksen rahoitusmallin hyödyntämistä. Hankkeen lähtökohtana oli edistää heikommassa sosiaalis-taloudellisessa asemassa olevien kaupunkilaisten työ- ja toimintakykyä, työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta. Tavoitteena oli 1. sosiaalisen osallisuuden tukeminen, 2. työelämävalmiuksien, työ- ja toimintakyvyn, työllistymisen ja työssä pysymisen tukeminen sekä työllistymistä tukevien palvelumallien pilotointi ja 3. kansalaislähtöisen, omaehtoisen toiminnan vahvistaminen. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin hyvin.
Hankkeessa sai rahoituksen kansalaistoimijoiden 23 kehittämishanketta ja 18 tapahtumaa. Näitä kutsuttiin Pikku KAKEiksi. Pikku KAKE -hankkeet tukivat ihmisiä myönteisissä elämänmuutoksissa heidän omista elämäntilanteista ja toimintaympäristöistä käsin. Painopiste oli ennaltaehkäisevissä palveluissa ja toimintatavoissa, jotka vahvistivat ihmisten voimavaroja omaehtoisen toiminnan ja vertaistuen kautta. Kohderyhmänä olivat henkilöt, joiden sosiaalinen osallisuus oli uhattuna, jotka tarvitsivat työ- ja toimintakyvyn ja/tai sosiaalisen osallisuuden tukemista päästäkseen avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa oli 780 rekisteröityä osallistujaa ja tapahtumat tavoittivat yli 8 900 ihmistä.
Hankkeen aikana kansalaistoimijat kehittivät omaa asia- ja hankeosaamistaan sekä pilotoivat ja tuotteistivat uusia palvelumalleja ja toimintamuotoja. Useilla toimijoilla hankkeissa kehitetyt toimintatavat ovat jääneet käytäntöön tai saaneet jatkorahoitusta. Järjestöt ovat saaneet uusia aktiivisia jäseniä, näkyvyyttä ja kohderyhmiä sekä vahvistaneet yhteistyöverkostojaan. Toiminnalla edistettiin alueen asukkaiden hyvinvointia, aktiivisuutta ja työllistymisedellytyksiä vahvistaen samalla järjestötoimijoiden osaamista.
Joensuun kaupunki hallinnoi hanketta sekä tuki toimintaa matalankynnyksen rahoitusmallin kautta. Hanketyöntekijä antoi neuvontaa ja ohjausta kansalaistoimijoille aina hankkeen suunnittelusta lopetukseen asti. Kaupunki vastasi hankehallinnosta sekä koko hankkeen omarahoitusosuudesta. Matalankynnyksen rahoitusmalli kannusti hanketoimintaan kansalaistoimijoita, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta EU-hanketyöstä tai muutoin mahdollisuutta toteuttaa EU-hanketta. Tuensiirronsaajien hankkeet olivat budjetiltaan alle 70 000 €. Ne olivat erittäin hyvin suunniteltuja ja tarkasti kohdennettuja, jolloin projektityön käynnistäminen oli tehokasta ja hankkeiden vaikuttavuus erinomaista. Hankkeessa onnistuttiin myös toteuttamaan sellaisia hankkeita, joiden rahoittaminen suoraan Euroopan sosiaalirahastosta olisi ollut hankalaa.