|
|
|
Hankekoodi: S21158
Hankkeen nimi: Silver Economy – Turning the Silver Tsunami Into a Silver Lining
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Silver Economy -Turning the Silver Economy into a Silver Lining
Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan ja EU ja WHO ovat käynnistäneet ohjelmia, joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin ja samalla muuttamaan ajatusta ikääntyneestä hoivan tarvitsijana. Silver Economy -ajatuksen mukaan väestön ikääntyminen nähdään taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisuutena. Senioritalouden (silver economy) kasvu avaa uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle monilla eri toimialoilla. EU-ohjelmien mukaisesti Silver Economy kohderyhmään kuuluvat kaikki yli 55 vuotiaat. Silver Economyyn panostaminen tulee vaatimaan yrityksiltä liiketoiminnallista ja tuotekehitysosaamista muotoilla palveluitaan ko. asiakasryhmälle. Useat nykyiset palvelut ja tuotteet eivät sellaisenaan palvele ikääntyvien tarpeita.
Pohjois-Karjalan Silver Economy –kehittämisen taustalla on oletus, että senioritalouden kasvu tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle eri toimialoilla. Valmisteluhankkeen tavoitteena on lisätä alueen yritysten tietoa Silver Economy teemasta, ikäystävällisistä palveluista, selvittää alueen yritysten kehittämishalua ja potentiaalia, lisätä yritysten palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista sekä testata alkuoletusta silver economy kehittämisen liiketoimintaedusta/ mahdollisuuksista. Osaamisen parantamistoimenpiteet kohdistetaan yritysten johdolle ja henkilöstölle, joka tarvitsee palvelumuotoiluosaamista palvelujen kohdentamiseen uudelle kuluttajaryhmälle. Valmisteluhankkeen tavoitteena on lisäksi tutustua kansainvälisiin Silver Economy -palveluihin ja vahvistaa hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden osaamista aiheesta.
Silver Economy valmisteluhankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin:
TP 1. Lisätään alueen yritysten johdon ja henkilöstön palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista sekä tietoa Silver Economy teemasta 3 työpajaa
TP 2. Potentiaalisten Silver Economy-palveluyritysten kokoaminen sekä alueen yli 55 vuotiaille (55-64 v.) kuluttajille toteuttava haastattelu; tarpeet ja tottumukset
TP 3. Kansainvälisten kumppanien tunnistaminen, kv-hankkeen yhteistyön rakentaminen
TP 4. Kansainvälisten Silver Economy -toimintamallien vertailu
TP 5. Silver economy -palveludemon toteuttaminen ja analysointi yhteistyössä yritysten kanssa
Valmisteluhankkeen toteuttajana on Karelia-ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppaneita Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Karelia Expert.
Valmisteluhankkeen tuloksena alueen yritysten johdon ja henkilöstön osaaminen Silver Economy-aihealueesta sekä palvelumuotoilusta ja liiketoiminnasta kasvaa. Mukaan tulleet yritykset tunnistavat ikääntyneet asiakkaat potentiaaliseksi asiakasryhmäkseen ja heillä on strateginen tavoite kehittää palveluitaan ikäystävällisiksi. Tuloksena syntyy analyysi alueen yritysten silver economy liiketoiminnan kehittämishalusta, potentiaalista sekä raportti silver economy demonstraation tuloksista ja hyödyistä liiketoiminnalle. Lisäksi tunnistetaan sopivat kansainväliset kumppanit sekä alueen yritykset ja sitoutetaan heidät mukaan laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Hanketeema laajenee keväällä 2018 kansainväliseksi ESR-hankkeeksi, jossa tavoitteena on parantaa alueen yritysten osaamista vastaamaan silver economyn tarpeita. Kansainvälisen ESR-hankkeen toteuttaminen tämän projektin jälkeen edellyttää, että alueen yritykset ovat tunnistaneet silver economy liiketoiminnan strategisen merkityksen ja että tämän valmisteluhankkeen tulokset vahvistavat alkuoletusta. Uusien ikäystävällisten palvelujen kehittäminen edellyttää yrityksiltä osaamisen kasvattamista useilla osa-alueilla (palvelumuotoilu ja liiketoimintaosaaminen). Tämän hankkeen jälkeen toteutettavassa kansainvälisessä ESR- yhteistyöhankkeessa tavoitteena on mm. siirtää kansainvälistä osaamista ja käytänteitä Pohjois-Karjalaan ja hyödyntää tätä alueen yritysten kehittämisessä.
Valmisteluhankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan pienien ja keskisuurten yritysten johto ja henkilöstö, joka tarvitsee palvelumuotoilu ja liiketoimintaosaamista kehittääkseen ja kohdentaakseen palvelujaan. Kohderyhmänä kasvu- ja rakennemuutosalat, palvelutoimialat mm. matkailuala, hyvinvointiala, liikunta, ravitsemus, hoiva-ja kaupanala.
Muut kohderyhmät: koulutusorganisaatiot, muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat.
Hankevalmistelujen yhteydessä on alustavasti oltu yhteydessä kohderyhmän yrityksiin ,jotka ovat olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan hankkeeseen. Tähän mennessä kiinnostuneita tahoja:
Savon Kinot, yhteyshenkilö: Sari Peltonen
Lomakeskus Huhmari/Huhmarisvaaran Loma Oy, Tuija Rytkönen
Kuntokikka, yhteyshenkilö: Kikka Heinonen
Elisa Oyj, yhteyshenkilö: Annika Ilmaranta
Laitalan Lomat, yhteyshenkilö: Henna Nevalainen
Puukarin pysäkki, yhteyshenkilö: Anni Korhonen
Teema selkeästi kiinnostaa palvelualan yrityksiä kautta linjan. Yrityskonsortion kokoamisessa tullaan hyödyntämään myös Karelia Expertin ja JOSEK Oy:n verkostoja.
Valmisteluhankkeen välillinen kohderyhmä on ikääntyvät palveluyritysten asiakkaat/kuluttajat, joiden tarpeisiin pystytään palvelujen kohdentamisella vastaamaan nykyistä paremmin. Ikääntyvien asiakkaiden jaottelussa käytetään mallia: 1) ikääntyvät työikäiset, 2) seniori-ikäiset ja 3) vanhuusikäiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 463
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 463
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 66 375
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 66 375
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 45
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ekologinen näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. aterioissa. Paikallisesti tuotetut kahvitukset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen peruslähtökohtana on suosia liikennemuotoja joilla voidaan vähentää turhia päästöjä mm. joukkoliikenteen käyttö. Virallisissa kokouksissa hyödynnetään Adobe Connect ja Skype-yhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä. Pinta-ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa suositaan paperittoman sähköisen viestinnän käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Kehittämisessä pyritään hyödyntämään paikallisia resursseja ja palveluita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa lisätään alueen yritysten osaamista silver economy liiketoiminnasta. Palvelujen kehittämisen edellyttämän osaamisen lisääntymisen myötä tällä on vaikutusta alueen aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Osaamisen lisäämisen kautta hanke edistää välittömästi työvoiman hyvinvointia. Lisäksi hanke edistää välillisesti uusein palveluiden kehittyessä myös ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoissa huomioidaan molemmat sukupuolet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 0 |
| Hankkeessa vahvistetaan välillisesti osaamisen kasvun myötä palveluiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Nykyiset palvelut eivät sovellu kohderyhmälle. Hankkeella voidaan olettaa olevan välillistä vaikutusta uusien palvelujen kehittämisen myötä mm. kaupunkirakenteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta. | ||
Väestön ikääntyminen tulee seuraavien vuosikymmenien aikana koskettamaan suomalaista yhteiskuntaa sekä laajasti koko Eurooppaa. Silver Economy -ajatuksen mukaan ikääntyvää väestöä ei tarkastella vain kulueränä ja hoivapalveluiden käyttäjänä, vaan väestön ikääntyminen nähdään taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisuutena. Pohjois-Karjalan Silver Economy –kehittämisen taustalla on oletus, että senioritalouden kasvu tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiselle eri toimialoilla. Teema on uusi ja tämän vuoksi Silver Economy -valmisteluhankkeessa tavoitteiden mukaisesti lisättiin alueen yritysten tietoa Silver Economy -teemasta ja ikäystävällisestä yrityksestä sekä kartoitettiin yritysten kehittämishalua ja potentiaalia. Lisäksi hankkeessa kerättiin tietoa Pohjois-Karjalan alueen kuluttajien tarpeista ja kuluttajakäyttäytymisestä, tunnistettiin kansainväliset kumppanit, rakennettiin kansainvälistä yhteistyötä, tunnistettiin ja vertailtiin kansainvälisiä toimintamalleja ja aloitettiin Silver Economy -palveluiden kehittäminen ensimmäisten pilottien kautta.
Valmisteluhankkeessa
1. järjestettiin Pohjois-Karjalan alueella yrityksille kolme Silver Economy -työpajaa, joiden myötä alueen yritysten Silver Economy -ja palvelumuotoiluosaaminen lisääntyivät.
2. kontaktoitiin eri toimialojen yrityksiä ja aloitettiin Silver Economy -yritysverkoston kokoaminen sekä toteutettiin alueen yli 55-vuotiaille (55-64v) kuluttajille kyselyhaastattelu. Teemasta kiinnostuneiden yritysten nykyisiä palveluita analysoitiin ikääntyvien kuluttajien näkökulmasta.
3. tutustuttiin kansainväliseen Silver Economy -kehittämiseen sekä tunnistettiin kansainvälisiä toimintamalleja kahden Benchmark-matkan myötä.
4. kontaktoitiin kansainvälisiä kehittämiskumppaneita ja rakennettiin kansainvälistä hankeyhteistyötä. Tuloksena tästä TCA-sopimus kansaivälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kansainvälinen ESR-hankehakemus sekä myönteinen hankepäätös.
5.testattiin asiakaslähtöisen kehittämisen pilotein palvelumuotoilun hyödynnettävyyttä palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena oli testata alkuoletusta palveluiden kohdentamisen hyödyistä yritysten liiketoiminnalle. Näiden pilottien tuloksena hankkeessa syntyi uusi yrityksille suunnattu Silver Economy -opas: Kolme palvelukehityspolkua uusien SE-palveluiden luomiseen.
Valmisteluhankkeen tuloksena alueen yritysten johdon ja henkilöstön osaaminen Silver Economy-aihealueesta sekä palvelumuotoilusta ja Silver Economyyn liittyvästä liiketoiminnasta on kasvanut. Mukaan tulleet yritykset ovat tunnistaneet ikääntyvät asiakkaat potentiaalisiksi asiakasryhmikseen. Erilaisten kartoitusten tuloksena on lisäksi syntynyt analyysi alueen yritysten Silver Economy -liiketoiminnan kehittämishalusta, potentiaalista sekä tietoa ikääntyvien asiakkaiden kulutuskäyttäytymisestä. Hankkeessa toteutettujen ensimmäisten Silver Economy -kehittämispilottien tulokset osoittavat, että palvelumuotoilu soveltuu hyvin palvelujen kohdentamiseen. Pilottien pohjalta hankkeessa on lisäksi syntynyt yrityksille Silver Economy opas. Lisäksi hankkeessa on aloitettu kansainvälinen yhteistyö, jonka myötä ollaan yhdessä kumppanien kanssa suunniteltu myönteisen rahoituspäätöksen saanut kv-ESR-hanke.
Hanketeema laajenee vuoden 2019 alusta kansainväliseksi ESR-hankkeeksi, jossa tavoitteena on parantaa alueen yritysten Silver Economyn -liiketoiminnan osaamista, luoda uusia 50+ tuotteita ja palveluja sekä siirtää kansainvälistä osaamista ja käytänteitä Pohjois-Karjalaan ja hyödyntää näitä alueen yritysten kehittämisessä.