Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21160

Hankkeen nimi: Sampo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1452836-7

Jakeluosoite: Puuvalonaukio 2 D

Puhelinnumero: 050 341 3210

Postinumero: 04200

Postitoimipaikka: Kerava

WWW-osoite: http://www.keuke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Pekkarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.pekkarinen(at)keuke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5492213

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, 2660204-2
Työtehoseura ry, 0202496-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten on uudistuttava ja parannettava tuloksentekokykyään pitääkseen asemansa tai kasvaakseen. Avainasemassa kasvutavoitteiden toteutumisessa on koko henkilöstön muutosketteryys, reagointikyky ja innostuksen synnyttäminen. Sampo -kehittämishanke vastaa näihin tarpeisiin tuottamalla asiakaslähtöisiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämispalveluja sekä tarjoamalla niihin liittyvän asiantuntijatuen ja suoraan työpaikalle vietävän, käytännönläheisen työkalumenun. Hanke ratkaisee yhteistä haastetta löytää uusia tapoja vahvistaa liiketoimintaa ja parantaa yritysten kilpailukykyä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisen kautta.

Sampo -hanke lisää yritysten verkottumista, alihankintaa ja mahdollistaa korkean lisäarvon liiketoimintojen syntymistä sekä osaltaan uudistaa yrityksille tarjottavia kasvupalveluja: kokeilemme aihioita kasvupalveluiksi, jotta jatkossa eri toimijoiden yhteistyössä voidaan mahdollistaa yritysten hallittua kasvua tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kautta johdon ja henkilöstön yhteispelinä esimerkiksi valtakunnallisesti tarjolla olevien kasvupalveluiden avulla.

Hankkeen kohderyhmänä on uudistumiskykyisten ja kasvua hakevien 40-45 pienteollisuus- tai palvelualan yrityksen (esim. metalli, elintarvike, puutuote, puhtaanapito, liike-elämän palvelut) henkilökunta. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisen muutos- ja uudistushaasteita ratkaistaan hankeasiantuntijoiden tuella suoraan työpaikoilla. Rakennetaan innostuksen kulttuuri ja tarjotaan yrityksen henkilöstön käyttöön kehittämistarpeisiin soveltuva työntekijälähtöinen työkalumenu (mm. työntekijöitä ja työnantajaa osallistava työntutkimus, idea-aktivointi, työhyvinvointiaakkoset, työnkulun ja prosessien hionta). Menu tehdään työpaikoille vietäviksi, yrityskohtaisiksi kehittämisvälineiksi.

Sampo -hankkeen tuloksena siihen osallistuneiden työpaikkojen arkeen on kiinnittynyt omannäköinen osallistava kehittämiskulttuuri, joka tunnistaa parantamiskohteet ja osaa sopivat menetelmät työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nostoon. Tämä näkyy parempana resilienssinä, motivoituneena, aloitteellisena ja innostuneena henkilökuntana, selvinä toimenkuvina sekä työntekijöille mielekkäinä, sujuvina ja tehokkaina prosesseina. Yritysten tuloksentekokyky paranee ja työpaikalla on hankkeen tuloksena kasvun tueksi jo toiminnan tuntevaa, yrityksen mukana kasvavaa resurssia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi 30-40 hanketoiminnan piiriin valittavaan pohjoissavolaiseen ja uusmaalaiseen pienteollisuus- tai palvelualan yritykseen (esim. metalli, elintarvike, puutuoteteollisuus, matkailuala, hyvinvointipalvelut), joissa arvioidaan olevan uudistumis- ja kasvuhalua sekä kykyä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Yritysten henkilöstömäärä vaihtelee pääkohderyhmän osalta muutamasta henkilöstä noin 40 henkilöön.

Tarkoituksena on aktivoida hankkeeseen mukaan niitä, myös pieniä, yrityksiä, joissa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistä ei aiemmin ole juurikaan tehty. Hankkeen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka näissä yrityksissä työskentelevät. Hankkeen toimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa suoraan työpaikoilla yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa.

Alueella toimivista yrityksistä valitaan hankkeeseen mukaan sellaiset kehittämispotentiaalia omaavat, kasvukykyiset ja -haluiset yritykset, joiden työhyvinvointia, tuottavuutta ja resilienssiä parantamalla saadaan paras vaikuttavuus hankkeen toimenpiteille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hankkeessa mukana olevien yritysten asiakkaat, alihankkijat, tavarantoimittajat sekä muut yritysten verkostoon kuuluvat tahot. Myös välilliset kohderyhmät hyötyvät parantuneista prosessista esimerkiksi nopeampien läpimenoaikojen, täsmällisempien aikataulujen ja paremman toimitusvarmuuden muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 254

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 578 892

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 886

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 115

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen sama kuin koko EU:n alueella eli kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia. Hankkeen kohderyhmänä olevien pk-yritysten ja niiden henkilöstöä koskevaa tietoa on analysoitu valmisteluvaiheessa yleisesti toimialatasolla sekä käyty läpi kehittämisyhtiöiden ja Työtehoseuran olemassaolevaa asiakaskantaa niiden omista asiakashallintajärjestelmistä. Toimialakohtaisia eroja on: miesvaltaisuus on erityisen selvä teknologiaorientoituneissa ja fyysisesti raskaissa tuotannollisissa yrityksissä ja toisaalta naisten vetämät yritykset ovat enemmistönä hyvinvointialan yrityksissä. Käytännön kokemuksen ja sitä tukevien tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten johdossa ja omistajina. Hankkeseen on suunniteltu osallistuvan pienteollisuusyrityksistä sekä miesvaltaisia työpaikkoja (konepajat, metsäala, rakennusala) naisvaltaisempia aloja (elintarviketuotanto). Hankkeen toimenpiteissä tasataan sukupuolen tuomia eroja ottamalla kehittämistoimenpiteisiin mukaan koko henkilöstö, jolloin mukaan tulee myös naisia, jotka esimerkiksi työskentelevät enemmän toimistotehtävissä kuin tuotannossa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sampo -hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan. Asiakaskontaktoinnissa pyritään edistämään valtavirtaistamista kannustamalla erityisesti naisvaltaisia yrityksiä osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen käytännön toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolten erot ja toimintaa suunnataan niin, että erityisesti naisten on helppo tulla mukaan hankkeen toimenpiteisiin. Tässä hyödynnetään hanketta toteuttavien organisaatioiden aiempaa käytännön kokemusta yrityskehittämisestä ja sen menetelmistä. Tuottavuuden kehittämistoimenpiteissä esim. teknologinen kehitys voi lisätä naistyöpaikkojen määrää. Työn kuormittavuus ja kulttuuriset tekijät huomioidaan hankkeen toteutuksessa moninaisuuden johtaminen (Diversity Management) periaatteiden mukaisesti mm. kansallisuuden, uskontojen, sukupuoliroolien ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on osa normaalia hankevalmistelua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sampo -hankkeen päätavoite on yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstön sukupuolesta riippumatta. Tuotannollisilla toimialoilla teknologisen kehityksen sekä toimintastrategioiden muuttumisen myötä on kuitenkin mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaiselle alalle. Tätä tapahtuu erityisesti, kun luodaan sellaisia tuottavia ja tuloksekkaita toimintamalleja, jotka mahdollistavat uuden teknologian sujuvan käytön ja sitä kautta esimerkiksi fyysisesti kuormittavien työtehtävien keventämisen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Sampo-hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan hankkeen toteutuksessa entistä paremmin huomioon hyödyntämällä esimerkiksi video- ja puhelinpalavereita sekä muita resurssiviisaita työskentelyvälineitä (erityisesti sosiaalinen media). Hankkeessa parannetaan yritysten tuottavuutta, jonka ansiosta mm. kestävän kehityksen periaatteet ja resurssitehokkuus otetaan entistä paremmin huomioon yritysten toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Yritysten tuottavuuden parantamisen seurauksena mm. tuotteiden läpimenoajat lyhenevät ja tuotanto tehostuu. Tällöin energian tarve vähenee ja erityisesti fossiilisia energiamuotoja käytettäessä ilmastonmuutoksen riskit vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeessa tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä, joiden avulla parannetaan osaltaan kohdeyritysten henkilöstön asennetta suhteessa tulevaisuuden kehityksen mukanaan tuomaan muutokseen, työssä viihtyvyyteen ja työhyvinvoinnin kehittymiseen. Tätä tukeva resurssiviisausajattelu ja ympäristönäkökulman huomioon ottaminen turvaavat myös osaltaan luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Sampo -hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta seuraus tuottavuuden kehittämistoimenpiteistä esim. materiaalitehokkuuden suhteen vaikuttaa usein kasvihuonekaasujen vähenemisenä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä Sampo -hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti. Yritysten prosessien ja toiminnan kehittäminen saattaa myös tarkoittaa materiaalivirtojen, logistiikan ja kierrätyksen kehittämistä ja sitä kautta vältetään ylimääräisen jätteen synty.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hanketoimenpiteissä ja yritysten tuottavuuden kehittämisessä kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Sampo -hankkeella on merkittävä välitön ja välillinen rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, joka on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä. Yritykset pystyvät paremman tuottavuuden myötä työllistämään ja investoimaan kestävällä pohjalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeen toissijaisena tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja aihioita tuleviksi kasvupalveluiksi yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen tematiikassa. Nämä aineettomat toimintatavat ovat sellaisenaan käytettävissä hankkeen päätyttyä hankealueella ja sen ulkopuolella.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Yritysten tuottavuuden kehittäminen voi tarkoittaa myös yrityksen logististen ratkaisujen kehittämistä. Hankkeen työntutkimus ja haastattelut voivat paljastaa ongelmakohtia liikkumisessa ja logistiikassa. Näiden ratkaiseminen helpottaa yritysten toimintaa ja sitä kautta tuottavuutta ja työhývinvointia, kun esimerkiksi suunnittelematon paikasta toiseen siirtyminen vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 4
Sampo -hankkeella on merkittäviä välittömiä myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin siihen osallistuvien yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin paranemisena. Kasvavat yritykset luovat myös työpaikkoja ja työllistyminen vaikuttaa yksilöiden sekä heidän läheistensä hyvinvointiin. Hyvinvoinnin edistäminen on erittäin merkittävä osa hankkeen sisältöä.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hankkeessa tasa-arvo eri ihmisryhmien välillä on läpileikkaava periaate. Hanke edistää osaltaan tasa-arvoa myös kiinnittämällä tarvittaessa erityishuomiota tapauksiin, missä eriarvoisuus tai sen tunne haittaa yritystoimintaa. Hankkeessa kannustetaan myös tarvittaessa ylittämään näkymättömiä raja-aitoja, jotka saattavat hankaloittaa esimerkiksi naisten tai maahanmuuttajataustaisten yrittäjien toimintaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Pk- ja mikroyritysten tukeminen työhyvinvoinnin kehittämisessä vahvistaa ja yhdenvertaistaa niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä yritysten tasalaatuisia kehittämispalveluja koko hankealueella yrityksen sijainnista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Sampo -hankkeen tiimityöskentely mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. Sampo-hankkeen kulttuurikäsitteen alla tulee nähdä myös erilaiset yrityskulttuurit. Yritysten henkilöstön yhteinen tiimityöskentely sekä kehittämistoimijoiden yhteistoiminta rikastavat osallistujien käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista.
Ympäristöosaaminen 2 3
Tuottavuutta kehitettäessä pyritään löytämään tehokkaita ratkaisuja myös ympäristöhaasteisiin ja ekologiseen toimintatapaan tuotteiden suunnittelusta jätehuoltoon asti. Sampo -hankkeen yrityskartoituksissa saadaan tietoa myös siitä, millä tasolla yritysten ympäristöosaaminen on ja mihin teemoihin tulee kiinnittää huomiota jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-