Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21161

Hankkeen nimi: KYMPIT YRITYKSEN TUEKSI – tuottavuutta lisää työntekijöiden avainhenkilötoimintaa kehittämällä Etelä-Savon pk-yrityksissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon kauppakamari

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0500585-5

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 044 732 1180

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.eskauppakamari.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Ylönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimistoassistentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.ylonen(at)chamber.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 732 1180

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

VMK valmennus, 1796158-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ottaa työntekijät vahvemmin mukaan yritysten kehittämiseen Etelä-Savon pk-yrityksissä. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä on työntekijätason avainhenkilöt, ”Kympit”, joiden ammatillista kehittymistä tuetaan koulutuksen ja yrityskohtaisen kehittämisen keinoin. Hankkeen tavoitteena on luoda yritysten johdon ja työntekijöiden yhteinen tahtotila sekä yrityskohtaiset toimintamallit, jotka tähtäävät osallistujayritysten osaamisen, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymiseen pitkällä aikajänteellä. (Kymppi on työntekijätason avainhenkilö, jonka työnantajan edustaja on valtuuttanut hoitamaan yrityksessä tiettyjä, yhdessä työantajan kanssa sovittuja asioita. Kymppi –nimikkeen sijasta yrityskohtaisesti voidaan käyttää myös muita nimikkeitä, esim. ryhmänvetäjä.)

Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutetaan yrityskohtaiset analyysit Kymppi-toiminnan kehittämisen perustaksi. Analyysivaiheen tavoitteena on tunnistaa Kymppi-toiminnan todelliset tarpeet ja kehittämisen lähtökohdat osallistujayrityksissä. Analyysivaiheen tuloksena on luotu yrityskohtaiset kehityssuunnitelmat Kymppi-toiminnalle sekä tarkennettu Kymppi-koulutuksen sisältöalueet.

Hankkeessa toteutetaan kaikille osallistujayrityksille yhteinen Kymppi-koulutusohjelma. Osallistujille järjestetään mahdollisuus suorittaa Kymppi-tutkinto, joka perustuu käytännössä osoitettuun ja näytettyyn osaamiseen. Koulutuksen avulla laajennetaan Kymppien ammatillista tietotaitoa ja annetaan valmiudet yrityskohtaiseen avainhenkilötoimintaan. Koulutuksen rinnalla toteutetaan myös muuta, osallistujayritysten yhteistä oppimis- ja kehittämistoimintaa. Yhteisissä kehittämispajoissa jaetaan yritysten välillä hyviä käytäntöjä sekä luodaan kokonaan uusia malleja ja työkaluja yritysten kehittämiseen. Yhteisillä opintomatkoilla haetaan ideoita ja malleja pidempään Kymppi-toimintaa toteuttaneista yrityksistä. Hankkeen aikana tapahtuvaa vertaiskehittämistä toteutetaan myös Kymppien pienryhmätoiminnalla, jolla tuetaan henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä uuteen työrooliin.

Yrityksille yhteisten toimenpiteiden rinnalla rakennetaan yrityskohtaiset käytännöt Kymppi-toiminnan käynnistämiselle ja/tai kehittämiselle pitkällä aikajänteellä. Yrityskohtaiset toimenpiteet perustuvat johdon ja työntekijöiden selkeään yhteiseen näkemykseen Kymppi-toiminnan merkityksestä yritysten kilpailukyvyn tukijana.

Hankkeen tuloksena työntekijätason avainhenkilöt on koulutettu toimimaan ”Kymppeinä” oman yrityksensä tueksi. Ja osallistujayrityksiin on luotu kokonaan uutta yrityskulttuuria, jossa työntekijöiden merkitys yritysten kilpailukyvylle on muuttunut sanoista teoiksi. Hankkeen ansiosta Etelä-Savon pk-yritykset saavat uuden, suhdanteet kestävän, työkalun toimintansa kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat osallistujayritysten hankkeeseen osallistuvat työntekijätason ”Kympit” sekä osallistujayrityksen johto.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisinä välillisinä kohderyhminä ovat osallistujayritysten esimiehet sekä ne työryhmät/tiimit, joissa hankkeeseen osallistuvat ”Kympit” työskentelevät.

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat osallistujayritysten yhteistyökumppanit, toimittajat, alihankkijat ja asiakkaat, jotka välillisesti hyötyvät hankkeen tuloksista. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös työ- ja elinkeinoelämän vaikuttajatahot, jotka ovat osa yritysten toimintaympäristöä. Näitä ovat työntekijöiden ja työnantajien edunvalvojatahot sekä muut liike-elämän liitot, järjestöt ja yhdistykset. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Etelä-Savossa toimivat tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, Yritys-Suomen seudullisten yrityspalvelujen asiantuntijat ja muut yritysneuvontaa tekevät tahot sekä Työelämä 2020 –kehittämisverkoston alueelliset toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 292

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 292

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pertunmaa, Enonkoski, Puumala, Mikkeli, Rantasalmi, Pieksämäki, Sulkava, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen painopiste on Etelä-Savon pk-yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä. Kohdeyritysten henkilöstö koostuu sekä miehistä että naisista. Yritykset tekevät valinnat niistä henkilöistä, jotka osallistuvat hankkeeseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohdehenkilöstöön kuuluu johdon ja työntekijöiden edustajia sukupuolesta riippumatta. Hankkeen aikaisia toimenpiteitä toteutetaan sukupuolineutraalisti, jolloin valtavirtaistaminen toteutuu kaikissa hankkeen toimenpiteissä, koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kaiken kattavana tavoitteena on kohdealueen ja sen yritysten kilpailukyvyn kehittäminen riippumatta siitä, kumpaa sukupuolta yritysten henkilöstö edustaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Tämä hanke tukee osaltaan kohdeyritysten toimintatapojen kehittämistä luonnonvarojen kestävään käyttöön
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Kohdeyrityksiä ohjataan hankkeen avulla toteuttamaan kehittämistoimintaansa kestävän kehityksen mukaisella tavalla
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Hankkeessa tuotettava materiaali on mahdollisimman pitkälle digitaalista, millä pyritään vähentämään ympäristön kuormitusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Hanke osaltaan tukee kohdeyritysten toimintaa kestävän kehityksen mukaisella tavalla
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen ensisijaisena tehtävänä on tukea paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä pitkällä aikavälillä sekä tukea alueen yritysten kykyä kehittyä ja työllistää
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tämän hankkeen tavoitteena on mallintaa uutta ja innovatiivista kehittämistoimintaa. Selkeänä tavoitteena on, että hankkeesta saatavat tulokset ja kokemukset jalostetaan markkinaehtoisiksi palveluiksi ja malleiksi, joilla kehittämistoimintaa jatkossa toteutetaan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Kymppi-toiminnan kautta kehitetään osallistujayritysten logistisia käytänteitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeella pyritään osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhtäaikaiseen kehittämiseen. Sekä yksilön että yrityksen hyvinvointi syntyy lopputuloksena osaamisen ja toiminnan kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Kymppinä toimivat sekä naiset että miehet. Tätä kautta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Kymppeinä toimivat henkilöt voivat olla eri kulttuuritaustoista. Kulttuuritausta ei vaikuta Kymppi-toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kehittämishankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät suoraan ole tämän vaikutuksen kohteena
Ympäristöosaaminen 1 2
Hankkeella edistetään yritysten ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kympit yrityksen tueksi -hankkeessa toteutettiin ”Kymppi – yhteisellä asialla” -koulutus- ja kehittämisohjelma Etelä-Savon alueen pk-yrityksille. Hankkeeseen sisältyi seitsemän päivän koulutusohjelma työntekijätason avainhenkilöille, Kymppi-passi näyttösuoritukset, pienryhmätyöskentely, yritysten väliset kehittämistilaisuudet, yrityskohtaiset kehittämistapaamiset sekä opintokäynnit/yritysvierailut.

Hankkeen tuloksena kaikissa osallistujayrityksissä luotiin ja käynnistettiin Kymppi-toiminta, jonka avulla kehitettiin osallistujayritysten sisäistä viestintää, työprosesseja, työtoiminnan organisointia, tiimien toimintaa sekä työolosuhteita. Hankkeessa luotiin osallistujayrityksiin myös uusia kehittämismalleja, joilla johto ja henkilöstö yhdessä kehittää yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä.

Hanke osoitti, että yrityksen toimintaa ja jopa toimintakulttuuria pystytään kehittämään työntekijätason avainhenkilötoimintaa kehittämällä. Tämä edellyttää johdon ja työntekijöiden yhteisiä tavoitteita sekä tiivistä, aitoa kehittämisyhteistyötä.

Hankkeen tuloksena on luotu uusi koulutus- ja kehittämisohjelma, jossa parannetaan yritysten tuottavuutta kehittämällä työntekijätason avainhenkilötoimintaa.