Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21162

Hankkeen nimi: Ruokajonosta osallisuuteen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.11.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sininauhaliitto r.y.

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0217042-5

Jakeluosoite: Opastinsilta 7 A

Puhelinnumero: +358400620149

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: http://www.sininauhaliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Lund

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.lund(at)sininauha.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505223906

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa kehitetään ruoka-aputoiminnan yhteyteen toimintamalleja, joilla lisätään ihmisen osallisuutta omassa elämässään, paikallisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Osallisuus omaan elämään merkitsee kykyä tunnistaa omia tarpeita, toiveita ja tavoitteita sekä tehdä itseään koskevia rakentavia ja vastuullisia päätöksiä. Osallisuus paikallisessa yhteisössä tarkoittaa liittymistä osaksi yhteisöä, kuten järjestön toimintaan, toisiin ihmisiin, yhteisiin tavoitteisiin ja jonkin toiminnan kehittämiseen. Osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa kiinnostusta yleisistä asioista ja suuntautumista yhteiskunnan palveluihin, koulutukseen ja/tai työelämään.

Hankkeen tavoitteena on
1 Edistää ruoka-apua saavien ihmisten liittymistä paikallisyhteisöön ja yhteiskunnallisiin palveluihin sekä suuntautumista koulutukseen ja/tai työelämään verkostomaisen toimintamallin avulla.

2 Kehittää ja mallintaa käytäntöjä, jotka luovat ruoka-avun saajille luontevia ja toimivia väyliä kohti osallisuutta omaan elämään, paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan.

3 Vaikuttaa huono-osaisuutta ja sen vähentämistä koskevaan paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon.

4 Tutkia ja arvioida hankkeessa kehitettyjen toimintakäytäntöjen vaikutuksia kohderyhmän osallisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin sekä selvittää hankkeen vaikuttavuutta paikallisena ja yhteiskunnallisena muutosvoimana.

Hankkeen toimenpiteinä kehitetään paikalliset/alueelliset järjestöjen, seurakuntien, julkisen sektorin ja ruoka-apuun liittyvien yritysten kehittäjäverkostot ja erilaiset osallistavat ja järjestölähtöiset toimintamallit, joiden avulla huono- osaisuus ja osattomuus vähentyvät ja ihmiset pääsevät syrjästä osallisuuteen. Paikallisen/alueellisten kehittäjäverkostojen ja osallistavien toimintamallien avulla ruoka-apua hakevat, syrjäytymisriskissä olevat ihmiset tunnistetaan ja heitä ohjataan liittymään paikallisyhteisöön ja palvelujärjestelmän piiriin. Verkostojen avulla ihmisten eteneminen myös työelämään ja koulutukseen helpottuu.

Hankkeen toimenpiteinä kehittäviä, osallistavia toimintamalleja ovat esimerkiksi työllistymiseen ja/tai koulutukseen ohjaavat ja ohjautumista tukeva toiminta, kuntouttavat ja valmentavat vertais- ja pienryhmät, vapaaehtoistoimintaja virkistys, kotiin vietävä tuki, IT-teknologiaan perustuva toiminta ja matalan kynnyksen palveluohjaus. Kullakin hankealueella paikallisiin tarpeisiin kehitetyt toimintamuodot kokeillaan, kuvataan ja mallinnetaan hankkeen jälkeistä toimintaa ja levittämistä varten. Kehittämistyössä huomidaan ikä- ja sukupuolinäkökulmia.

Hankkeen tuloksena syntynyt paikallinen/alueellinen, verkostomainen toimintatapa ja ihmisiä osallistavat, järjestölähtöiset toimintamallit otetaan käyttöön useimmissa Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä ja valtakunnallisen ViaDian yhteisöissä syntyneitä paikallisia/alueellisia, verkostomaisia toimintatapoja ja ihmisiä osallistavia, järjestölähtöisiä toimintamalleja otetaan soveltaen käyttöön Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä ja valtakunnallisen ViaDian yhteisöissä. Hankkeessa syntynyttä arviointi- ja tutkimustietoa levitetään ja hyödynnetään huono-osaisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa alueellisesti ja valtakunnallisesti julkisen ja kolmannen sektorin toimissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat köyhyyden ja siihen liittyvien tekijöiden vuoksi yhteiskunnassa syrjään jääneet ihmiset, jotka ovat / voivat olla vaikeasti tavoittettavia. He eivät välttämättä asioi missään viranomaispalveluissa. Nämä ihmiset tarvitsevat sekä välitöntä ruoka-apua että pitkäjänteistä mahdollisuutta osallisuuteen omassa lähiyhteisössään ja sen kautta mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.

Kohderyhmään kuuluvat mm. taloudellisista vaikeuksista kärsivät, ylivelkaantuneet, vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja rikosseuraamuksen piirissä olevat sekä kulttuuritaustansa vuoksi vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat. Kohderyhmänä ovat lisäksi nuoret lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet, jotka ovat puutteellisen elämänhallinnan vuoksi vaarassa syrjäytyä.

Kohderyhmät ja heidän erityispiirteensä voivat poiketa toisistaan maaseuduilla ja kaupungeissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja samalla paikallisten / alueellisten kehittäjäverkostojen jäseniä ovat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt sekä seurakunnat ja kunnat, jotka koordinoivat paikkakunnilla ruoka-aputoimintaa tai ovat yhteistyötahoina ruoka-avun järjestäjien kanssa avun piirissä olevien ihmisten asioissa.

Koska ruoka-avun piirissä on runsaasti työttömiä ja vaikeasti työllistyviä, koulutuksensa keskeyttäneitä, päihde- ja mielenterveyspulmia kokevia ja kuntouttavaa toimintaa tarvitsevia ihmisiä, ovat välillisiä kohderyhmiä myös hankealuiden kuntien/kuntayhtymien sosiaali-, terveys-, päihde-, mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut, Rikosseuraamuslaitos ja vankilat, TE-toimistot ja Ely-keskukset sekä paikalliset ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös ruoka-apua lahjoittavat yritykset ym. tahot.

LOKAKUU 2019 Jatkoaikahakemus
Ruoka-aputoimijat valtakunnallisesti sekä kaikki osallisuudesta kiinnostuneet

KESÄKUU 2020 2. Jatkoaikahakemus
Vertaisarvioidun akateemisen artikkelin kohderyhmänä on akateeminen yleisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 842 858

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 828 001

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 849 827

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 834 970

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 151

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten erilaisuus hyödyntymällä Työ- ja elinkeinoministeriön opasta (12/2011). Vaikka hankkeen tavoitteet ja pääasialliset sisällöt ovat yhteisiä koko kohderyhmälle, sukupuolten väliset mahdolliset erot otetaan huomioon jokaisessa hankkeen toteutusvaiheessa. Tehty toimintaympäristöanalyysi perustuu järjestöjen omiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä Maria Ohisalon ja Itä-Suomen yliopiston ruokajonoja koskeviin tutkimuksiin. Niissä on todettu mm. naisten olevan enemmistönä useimmissa ruokajonoissa, joskin paikkakunnittain esiintyy merkittävää vaihtelua. Ruokajonoissa käyvät naiset ovat keskimäärin niissä käyviä miehiä iäkkäämpiä. Yli 65-vuotiaiden jonottajien kohdalla naiset ovat selvästi yliedustettuna, kun 25-45-vuotiaiden kohdalla enemmistö on miehiä. Ohisalon väitöskirjassa todetaan naisten kokevan miehiä enemmän häpeää ruokajonoon turvautumisesta, naiset myös hakevat miehiä useammin ruokajonosta ruokaa perheelleen tai muillekin kuin itselleen. Miehillä akuutti nälän kokemus on yleisempi ruokajonossa käymisen syy kuin naisilla. Ruokajonossa käyvien miesten päihdeongelmat ovat selvästi yleisempiä kuin naisilla. Jonottavat miehet myös kokevat naisia voimakkaammin itsensä huono-osaisiksi. Edellä mainitut tutkimustulokset ovat tärkeä taustatuki hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa. Ruokajonojen demografisesta rakenteesta johtuen saattaa olla esimerkiksi, että miehet tarvitsevat enemmän koulutukseen ja työtoimintaan orientoivia toimintoja, kun taas naisilla painottuu sosiaalisen kanssakäymisen ja kuulluksi tulemisen tarve. Esimerkiksi päihdeongelmaisille tarkoitettujen vertaistukiryhmien kohdalla on havaittu sekä miesten että naisten kaipaavan sekaryhmien lisäksi omalle sukupuolelleen suunnattuja mies- tai naiserityisiä tukiryhmiä. Hankkeen toiminnot pyritään suunnittelemaan siten, että tällaisiin erilaisiin odotuksiin ja niiden muutoksiin pystytään vastaamaan mahdollisimman joustavasti. Sininauhaliitto on myös työnantajana velvollinen edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa paitsi työsuhteen ehtojen ja etujen yhtäläisyyttä, myös työntekijöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista mahdollisesti johtuvien erilaisten esteiden selvittämistä ja poistamista sekä ihmisten erilaisten tarpeiden huomioon ottamista. Sininauhaliiton teettämissä työpaikkaselvityksissä ei ole ilmennyt puutteita työntekijöiden tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun liittyen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Valtava-kehittämisohjelman loppuraporttia (TEM 12/2015) sekä ohjelmassa tuotettua valtavirtaistamisopasta käytetään ohjeistuksina sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen hankkeessa tehtävään työhön, tiedonkeruuseen, tilastointiin ja tiedon tuottamiseen. Hankkeen työntekijöiden sukupuolisensitiivinen ja tasa-arvoa huomioiva työote pyritään varmistamaan käymällä jatkuvaa keskustelua hankkeeseen liittyvistä sukupuolikysymyksistä ja sen aikana kerätyn tiedon sukupuolisista merkityksistä. Hankkeen alussa työntekijöille järjestetään aiheesta koulutusta (Sukupuolinäkökulman huomioiminen hanketyössä. Myös hankkeen ohjausryhmä kootaan siten, että jäsenistössä on eri sukupuolten edustus sekä ymmärrystä tasa-arvotyöstä ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminnassa huomioidaan eri sukupuolten erilaisuus(kts. edellä). Hankkeessa ei kuitenkaan korosteta erisukupuolten tehtäviä, vaan jokaiselle mietitään tarpeen ja kykyjen mukaista toimintaa. Poikkeuksena erityistarpeesta syntyneet naisten tai miesten ryhmät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
EI ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Toiminta vähentää ruoan joutumista jätteeksi ja lisää ruoan raaka-aineiden monikäyttöä, kun yhteisöissä opastetaan osallistujia ruoan valmistamisessa. Osana yhteisöllistä toimintaa valmennetaan osallistujia tietoisuuden lisäämiseen kestävästä kehityksestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 1
Työn ohjausta ja arviointitietoja kerätään mahdollisuuksien mukaan sähköisesti ja ohjausmatkoihin käytetään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Osallistujia valmennetaan osallistumaan tapahtumiin ja toimintaan, jotka eivät rasita luontoa ja kuormita ilmaa tarpeettomasti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2
Käytetään uusiomateriaaleja, lajitellaan jätteet ja perehdytetään osallistujia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 2
Perehdytään kestävän kehityksen toimintaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 2
Lajitellaan jätteet ja opastetaan osallistujia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Ruoka-aputoiminta perustuu kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikkeiden hävikin pienentämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Hyödynnetään lähiruoan käyttöä ja opastetaan ruoka-avun piirissä olevia käyttämään sitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Tuotetaan toimintamalleja, jotka lisäävät osallisuuden ulkopuolelle jääneiden osallistumismahdollisuuksia, koulutusta ja työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Verkottunut ruoka-aputoiminta toiminnan oheistuotteena vähentää kuljetuskustannuksia ja kuljetustarvetta ja lisää ekologisuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeessa kehitettävät toimintamallit edistävät monipuolisesti kohderyhmän hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Heikossa asemassa olevien kokemus tasavertaisuudesta kansalaisina lisääntyy
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hanke edistää kaikkein heikommassa asemassa olevien yhdenvertaista kohtelua ja mahdollisuuksia tasavertaisempaan elämään.
Kulttuuriympäristö 6 6
Uudet toimintamallit vaikuttavat palvelurakenteisiin, kehittävät monipuolistaen kulttuuriympäristöä ja erilaisista kuluttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Osana hanketta osallistujien ympäristötietoisuus lisääntyy ja koheneva elämänhallinta vaikuttaa välillisesti myös ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ruokajonosta osallisuuteen -hanke oli Sininauhaliiton valtakunnallinen hanke, joka alueellista toimintaa oli Turussa, Kangasniemellä, Joroisissa, Helsingissä, Keravalla, Lahdessa, Keuruulla, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa. Hankkeen toteuttajatahoina olivat Sininauhaliiton lisäksi jäsenyhteisöt, muut järjestöt ja seurakunta.

Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen tarkoituksena oli edistää erityisesti ruoka-apua saavien ihmisten liittymistä paikallisyhteisöön sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään. Tämän toteuttamiseksi tavoitteena oli kehittää ruoka-aputoiminnan yhteyteen osallisuutta tukevia toimintamalleja, joiden avulla syntyisi luontevia ja toimivia väyliä osallisuuteen. Hankkeen kohderyhmänä olivat yhteiskunnassa syrjään jääneet ihmiset, jotka ovat usein julkisen avun ulottumattomissa. Kohderyhmät poikkesivat toisistaan maaseudulla ja kaupungeissa.

Hankkeen tuloksena syntyi erilaista osallisuutta lisäävää toimintaa ruoka-avussa asioiville. Kehittämistyön tuloksena syntyi kahdeksan osallisuutta lisäävää toimintamallia, jotka on siirrettävissä muualle ja joiden tiedot löytyvät Sininauhaliiton internet-sivuilta. Lisäksi vahvistetiin alueellisia verkostoja syrjäytymisen vastaiseen työhön. Alueellisia verkostoja käynnistettiin ja tuettiin lähes jokaisella toteuttajapaikkakunnalla ja osa jatkaa toimintaansa edelleen kuten pääkaupunkiseudulla toimiva MargIt-verkosto, joka työskentelee marginaaleissa elävien digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Hankkeen aikana kohdattiin yli 200 ihmistä, joista neljännes ei suostunut täyttämään ESR-henkilötietolomakkeita. Haasteena oli saada kohderyhmää mukaan toimintaan. Luottamuksellisen suhteen luominen vei aikaa ja onnistui vain tutustumalla toteuttajatahon kävijäkuntaan. Tueksi tähän kehitettiin Osallisuuden muruset- korttipakka, joka sisältää 14 helposti toteutettavaa pienimuotoista ryhmätoimintaa.

Alueellinen kehittämistoiminta toteutui keväästä 2018 vuoden 2019 loppuun. Ensimmäisen hankevuoden aikana toteuttajataho vaihtui kolmella paikkakunnalla ja vaihdoksilla oli vaikutusta kehittämistyön käynnistymiseen sekä hankkeen osallistujamäärään. Vuoden 2020 tavoitteena oli hankkeen tulosten levittäminen ja juurruttaminen sekä hankkeesta kerätyn tutkimusaineiston analysointi ja tutkimusjulkaisun tuottaminen. Hankkeen toimintamallien juurtumisen arviointia haittasi koronaviruksen aiheuttama pandemia, jolla oli vaikutuksensa myös tulosten levitämiseen.

Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä -julkaisu julkaistiin hankkeen loppuseminaarin yhteydessä syksyllä 2020. Julkaisussa arvioidaan hankkeen onnistumista ja tutkitaan ruoka-aputoiminnan osallistavia mahdollisuuksia. Moni hankkeen toimintaan osallistuneista koki mielekkään tekemisen ja yhdessäolon hyödylliseksi itselleen.