Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21163

Hankkeen nimi: Työyhteisökulttuurit muutoksessa: kansainvälinen näkökulma

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL111

Puhelinnumero: 0294451111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Puusa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.puusa(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504423376

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän valmisteluhankkeen lähtökohtana ovat työelämänmuutostrendeihin liittyvät alustavat havainnot ja vuorovaikutteisella työyhteisökehittämistyöllä saavutetut hyödyt, jotka pohjautuvat käynnissä olevan ESR-rahoitteisen Muuttuva työyhteisökulttuuri-hankkeen (MUTYK) päätelmiin. Kyseisen hankkeen tavoitteena on ollut ymmärtää vallitsevien perustavanlaatuisten työelämän muutospaineiden keskellä toimivien yritysten tuottavuuden ja organisaation jäsenten sitoutumisen parantamisen edellytyksiä, kun sitä lähestytään uudella tavalla; tuomalla työyhteisöihin dialoginen toimintamalli, joka aktiivisesti vahvistaa organisaatioiden toimijoiden jaettua käsitystä siitä, keitä me organisaationa oikeastaan olemme, kuinka me siinä toimimme ja kuinka kukin voi siihen omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Valmisteluhankkeen tavoitteena on valmistella ESR:n kansainvälisen yhteistyön hanke, jonka koordinaattorina toimisi Itä-Suomen yliopisto. Valmisteluhankkeessa on tavoitteena luoda kolmen eurooppalaisen korkeakoulun muodostama kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka tuottaa suunnitelman yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on tuottaa uutta ja ajantasaista kansainvälistä työelämätietoa nykytoimijoiden odotuksista työtä, työyhteisötoimijuutta sekä esimiestyötä ja alaisena toimimista kohtaan. Yhteistyöhankkeessa tehtävä kehittämistyö suunnitellaan niin, että se lisää ymmärrystä siitä, millainen työyhteisökulttuuri edistää työn mielekkyyden ja sitoutumisen kokemuksia, ja siten edistää organisaation toiminnallisuutta ja tuottavuutta sekä jatkuvaa kehittymistä ja oppimista vaativassa toimintaympäristössä. Samalla opitaan ymmärtämään työyhteisötoimijuuden kulttuurisia piirteitä ja vertaisopitaan toisilta hanketoimijoilta ja hankkeen kohdeorganisaatioilta.

Valmisteluhankkeen toimintakokonaisuus muodostuu tiedonhausta, yhteistyökumppaneiden kartoittamisesta, tapaamisista ja yhteydenpidosta yhteistyökumppaneiden kesken sekä hankehakemuksen kirjoittamisesta. Valmistelutyöhön kuuluu työelämään liittyvä tiedonhaku sekä MUTYK-hankkeen päätelmien ja toimintamallien analysoiminen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. Käytännön toimenpiteet muodostuvat yhteistyökumppaneiden kartoittamisesta, heidän MUTYK-hankkeen tuloksiin ja toimintatapoihin perehdyttämisestä sekä yhteistyöneuvotteluista, hakemusten työstämisestä ja sopimusten kirjoittamisesta potentiaalisten kumppaneiden kanssa. Itä-Suomen yliopiston toimijat vierailevat yhteistyökumppaneiden luona yhteistyöedellytysten ja yhteisen tavoitteen varmistamiseksi. Hankkeen keskeinen tavoite on hankesuunnitelman yhteisvalmistelu. Valmistelutyön keskeisenä tavoitteena on myös löytää paikalliset kohdeorganisaatiot, joiden kanssa Itä-Suomen yliopisto toteuttaa kehittämistyön Suomessa.

Valmisteluhankkeen uutuusarvo perustuu erityisesti kansainväliseen vertaisoppimiseen työyhteisöjen kehittäjien eli yhteistyöhankkeen kumppaneiden välillä. Valmistelutyössä kolmen eri maan toimijat tutustuvat toistensa toimintatapoihin ja näkökulmiin, kun yhteisenä tavoitteena on suunnitella työyhteisöjen kehittämisprojekti. Toimijat voivat hyödyntää opittua omissa yhteisöissään, verkostoissaan ja paikallisten yritysten kehittämistyössä. Valmisteltavassa hankkeessa vertaisoppiminen jatkuisi ja se tulisi tuottamaan arvokasta tietoa eurooppalaisen työelämän muutostrendeistä sekä kulttuuristen ja mahdollisesti poliittisten ja muiden maakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta niihin. Työelämä- sekä organisaatiokäyttäytymisen kirjallisuuden valossa työarvojen, -odotusten ja -toiveiden kulttuurisidonnaisuuden suhteen on selkeä tutkimusaukko, jonka täyttämisellä voidaan saada arvokasta tietoa jopa eri maiden sekä EU-tason poliittisen päätöksenteon tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen varsinaisia kohderyhmiä on kaksi: 2) kaksi eurooppalaista tutkijayhteisöä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kansainvälisen yhteistyönhankkeen toteuttamiseksi ja 2) paikalliset ICT-alan asiantuntijaorganisaatiot, joita pyritään sitouttamaan hankkeen kohdeorganisaatioiksi.

Valmisteltavan hankkeen ensisijainen kohderyhmät ovat valmisteluhankkeen aikana sitoutetut kohdeyritykset kolmessa eri maassa. Hanke kohdistuu yrityksissä eri organisaatiotasoilla toimiviin henkilöihin: johto, esimiehet, asiantuntijat ja muu henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteluhankkeella ei ole välillisiä kohderyhmiä.

Valmisteltavan hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kaikki tahot, jotka ovat kiinnostuneita oman työyhteisökulttuurinsa kehittämisestä tai työelämän muutostrendeistä, koska valmisteltavan hankkeen loppuraportti tulee olemaan julkinen. Hankkeella tuotettavasta tiedosta hyötyvät myös yhteistyökumppaniorganisaatioiden opiskelijat, koska se tullaan integroimaan niissä tehtävään opetustyöhön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 39 578

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 578

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 56 540

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 56 540

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Kuopion, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tuusniemi, Kaavi, Valtimo, Siilinjärvi, Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rautavaara, Liperi, Joensuu, Outokumpu, Nurmes, Rääkkylä, Kontiolahti, Kuopio, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, koska hankkeessa toteutettava toiminta ei kohdistu yksilöihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi, joten se edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät tasa-arvoa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei oile vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutksia pinta- tai pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (tai kasvihuojekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työyhteisökulttuurit muutoksessa: Kansainvälinen näkökulma - hanke toimi valmisteluhankkeena kansainväliselle yhteistyöhankkeelle ”Asiantuntijaorganisaatioiden muuttuvat työyhteisökulttuurit Euroopassa: Uusi työ, arvot, menetelmät ja johtaminen”, joka on suunniteltu toteutettavaksi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Työyhteisökulttuurit muutoksessa – hankkeen lähtökohtana olivat työelämän muutostrendeihin liittyvät havainnot ja vuorovaikutteisella kehittämistyön mallilla työyhteisöissä saavutetut hyödyt, jotka pohjautuivat aiemman, Muuttuva työyhteisökulttuuri - hankkeen loppupäätelmiin.

Aiemman hankkeen tavoitteena oli ymmärtää työelämän muutospaineiden keskellä toimivien ICT-alan yritysten tuottavuuden ja organisaation jäsenten sitoutumisen parantamisen edellytyksiä sekä tarkastella ja kehittää niissä vallitsevaa työyhteisökulttuuria. Valmisteluhankkeen myötä pyrittiin rakentamaan kansainvälisen yhteistyön hankesuunnitelma, jotta Muuttuva työyhteisökulttuuri - hankkeessa havaittuja päätelmiä päästään tarkastelemaan myös kansainvälisessä kontekstissa ja jatkamaan niiden tulevaisuuden keinojen tunnistamista, joilla voidaan edistää jatkuvaa kehittymistä ja monimuotoisuutta tukevaa työyhteisökulttuuria.

Hankkeen tavoitteena oli valmistella ESR:n kansainvälisen yhteistyön hankehakuun kolmen eurooppalaisen korkeakoulun muodostaman kansainvälisen yhteistyöverkoston tuottama hankesuunnitelma, jota koordinoi Itä-Suomen yliopisto. Päätavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa perehdyttiin aihealueen teoreettiseen keskusteluun, valmisteltiin tiedotus- ja markkinointimateriaalia, kartoitettiin ja sitoutettiin yhteistyökumppanit ja kohdeorganisaatiot sekä koordinoitiin ESR:n kansainväliseen yhteistyöhakuun liittyviä käytännön toimia. Hankehakemus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa siten, että toimijoiden ideat ja näkemykset täydensivät toisiaan, edistivät yhteisen tavoitteen saavuttamista ja toivat lisäarvoa hankesuunnitelman sisältöön ja toteutukseen.

Hankkeen tuloksena syntyi kolme korkeakoulua sisältävä kansainvälinen yhteistyöverkosto, tiedolliseen tavoitteeseen liittyvä tieto- ja teoriapohja sekä sitoutunut, paikallisista ICT-alan yrityksistä muodostuva kohdeorganisaatiojoukko. Lisäksi hankkeen aikana kartoitettiin eri tahoja edustavien ryhmien kiinnostusta sitoutua haetun hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen päätuloksena syntyi yhteistyöhankkeen suunnitelma ja kolme erillistä, jokaisen osallistuvan maan rahoitusviranomaisille kohdistettua rahoitushakemusta, joista kaksi on jo jätetty arvioitavaksi ja yksi tullaan jättämään heinäkuussa.

Hankkeen aikana tapahtunut valmisteluprosessin suunnittelu ja toteutus sekä kansainvälinen vertaisoppiminen toivat hanketoimijoille arvokasta osaamista, jota voidaan hyödyntää jatkossa sekä hanketoiminnassa että muussa työssä toimijoiden omissa yhteisöissä, verkostoissa ja paikallisessa yritysyhteistyössä. Hankkeen aikana koottiin kokemuksia valmisteluprosessista ja erityisesti kansainvälisen yhteistyönhankkeen suunnittelusta. Hyvät käytännöt ja opit hankkeessa liittyivät vahvimmin rahoituksen järjestämiseen ja sen erilaisuuteen eri maissa, hakemusprosessin organisoimiseen, kansainvälisen verkoston rakentamiseen, yhteisen näkemyksen vahvistamiseen kumppaneiden kanssa sekä kohdeorganisaatioiden vakuuttamiseen hankkeen sisällöstä.