Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21167

Hankkeen nimi: SUUNTO-suuntana toimijuus

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tukeva-työvalmennussäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2211414-8

Jakeluosoite: Teollisuuskatu 1

Puhelinnumero: 044 0225 817

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopionseuduntyovalmennus.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja-Liisa Riipinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksilövalmennuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja-liisa.riipinen(at)ksts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440225875

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suunto –hankkeen tavoitteena on kehittää kuntoutuspalveluiden nivelvaiheisiin palvelumalli, joka hyödyntää toiminnallista kuntoutusta. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja kuntoutuksen polun nivelvaiheisiin, jotta asiakkaalle turvattaisiin riittävä tuki sosiaalisten taitojensa, opiskelu- ja työelämätaitojensa sekä opinto- ja työvalmiuksiensa kehittämiseen siten, että he voisivat seuraavassa kuntoutumisen vaiheessa siirtyä työllistymistä edistäviin palveluihin.

Suunto –hankkeessa:
A ) Kehitetään osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva toiminnallisen kuntoutuksen malli, jonka keskiössä on hallittujen asiakassiirtymien turvaaminen kuntoutuksesta opiskeluun ja työllistymistä tukeviin palveluihin.

B) Rakennetaan kehittämistyön tueksi yhteistyöverkosto, joka osallistetaan hankkeen toimintamallin ja työtapojen kehittämiseen. Yhteistyöverkoston kokoamiseen liittyen järjestetään hankkeen teemaan liittyvä avoin seminaari/koulutuspäivä.

C) Kehitetään ja tarjotaan kohderyhmään kuuluville henkilöille heidän omaa toimijuuttaan ja yhteiskuntaosallisuuttaan tukevaa toimintaa ja toimintaympäristöjä. Heille tarjotaan myös yksilöllistä apua itsenäisen ja omaehtoisen toimijuuden vahvistamisen tueksi.

D) Tiedotetaan hankkeen tuloksista sekä kehittämisverkoston tilaisuuksissa, että verkostotapaamisissa. Hankkeen tuloksia viedään eteenpäin myös Valtakunnallisen työpajayhdistyksen verkostossa sekä alueellisissa verkostoissa. Hanketta tullaan myös esittelemään erilaisissa tapahtumissa ja sen loppuraportti julkaistaan Tukeva-työvalmennussäätiön www-sivuilla.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat kuntoutumassa kohti opiskelua tai työelämää, mutta tarvitsevat vielä vahvistusta opiskelu- ja työelämävalmiuksiinsa ennen siirtymistä opiskelemaan tai töihin. Kuntoutuminen ei etene vain hoidollisten toimenpiteiden avulla (terapia, lääkehoito jne.), vaan hakkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt tarvitsevat säännöllistä toimintaa kuntoutumisensa tueksi. He voivat olla sairauslomalla, kuntoutustuella tai työttöminä työnhakijoina. Heillä voi olla vaikeuksia liikkeelle lähtemisessä ja ihmisten pariin hakeutumisessa ja omatoiminen ohjautuminen avoimiin järjestö- ja hyvinvointipalveluihin ja osallistuminen säännölliseen toimintaan. Heidän omat verkostonsa ja voimavaransa voivat olla heikot eikä aktiivinen kuntoutuminen ole mahdollista olemassa olevien palveluiden avulla. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden riski syrjäytyä yhteiskuntaosallisuudesta on voimakas. Kohderyhmänsä tukemiseksi Suunto-hanke järjestää toiminnalliseen kuntoutukseen ja työvoimapalveluiden nivelvaiheen kehittämiseen ja palvelupolkujen mallintamiseen tähtäävää, palveluiden asiakkaita ja järjestäjiä osallistavaa yhteiskehittämistä ja sekä kohderyhmän asiakkaiden toimintakykyä kannattelevaa ja edistävää toimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Kuopion kaupunkialueella (Matkus-Sorsasalo) alueella asuvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset henkilöt, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei terveydellisten tai elämäntilanteesta johtuvien syiden vuoksi ole vielä realistista, mutta jotka hyötyisivät osallistumisesta yhteisölliseen toimintaan ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn matkallaan kohti avoimia työmarkkinoita. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt tarvitsevat tukea pystyäkseen rakentamaan osallisuuttaan ja aktiivisuuttaan ylläpitäviä toimintamalleja ja hakeutumaan näitä ylläpitäviin toimintaympäristöihin. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt jotka:

- Ovat päättäneen jaksonsa terveydenhuollon- ja Kelan palveluissa tapahtuneessa kuntoutuksessa ja haluavat suuntautua kohti avoimia työmarkkinoita, mutta tarvitsevat vielä tehostettua tukea ennen työllistymispalveluihin siirtymistään.

- Ovat sairauslomalla tai määräaikaisella eläkkeellä/kuntoutustuella, mutta joille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan intensiivisiä kuntoutuspalveluja siirtyessään esim. erikoissairaanhoidon piiristä perusterveydenhuollon asiakkuuteen tai päättäessään asiakkuuttaan näissä.

- Ovat työttömänä työnhakijana, mutta joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai osallistuminen olemassa oleviin työllistämistä tukeviin toimenpiteisiin ei elämäntilanteen vaikeuksien tai muiden henkilökohtaisen syiden vuoksi ole vielä ajankohtaista . Henkilöillä voi olla vaikeuksia erimerkiksi palveluihin sitoutumisessa johtuen kokonaisvaltaisesta elämäntilanteestaan tai sosiaalisesta ympäristöstään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyön kautta hankkeen kohderyhmiksi muodostuvat työvoimahallinnon, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden sekä yhdistysten- ja järjestöjen työntekijät, kaupungin eri hallintokuntien edustajat, muiden yhteistyökumppaneiden edustajat sekä, kohderyhmään kuuluvien henkiöiden ympärillä vaikuttavat muut verkostot ja lähipiiri. Hankkeen asiakkaiden prosesseihin liitteyn hankkeen kohderyhmäksi muotiutuvat Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut, Kuopion kaupungin sosiaalitoimi, Kuopion psykiatrian keskus, Päihdepalvelusäätiö sekä muut ammatillisen ja sosiaalisenkin kuntoutuksen parissa työskentelevät tahot sekä julisella että kolmennella sektorilla. Näiden toimijoiden parista haetaan myös kumppanit yhteiskehittämiseen. Hankkeen tuottaman tiedotuksen kautta välilliseksi kohderyhmäksi muodostuu myös laajemmin työpajaverkosto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 426

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 56 426

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 67 006

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 006

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Teollisuuskatu 1

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pohjois-Savon alueen työttömistä työnhakijoista miehiä on noin neljännes enemmän kuin naisia. Tukevassa seurataan valmentautujien sukupuolijakaumaa.Tällä miesten osuus valmentautujista on hieman suurempi (noin 62%valmentautujista on miehiä) kuin naisten, mikä vastaa alueen työttömien henkilöiden sukupuolijakaumaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeorganisaation eri työpajat tarjoavat valmennuspaikkoja niin mies- kuin naisvoittoisillekin aloille. Hankkeen toimintaympäristö ei näin ollen ole leimautunut selkeästi jommankumman sukupuolen toiminta-areenaksi. Työn- ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille perinteisesti suunnatusta toiminnasta suuri osa keskittyy kuitenkin perinteisesti naisten tehtäväkenttään lukeutuvista aktiviteettien ja ryhmätoiminnan tarjoamiseen. Tukevalla järjestettävään toiminnallisen kuntoutukseen liittyen pystytään tarjoamaan myös perinteisesti miesten tehtäväkenttään lukeutuvia aktiviteetteja. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa kohderyhmään osallistuvat pääsevät kuitenkin itse vaikuttamaan toiminnan muotoutumiseen parhaiten heitä itseään palvelevaksi. Tässä yhteydessä ei pyritä ulkoapäin määrittämään toimintapaikkoja tai toimintoja kullekin sukupuolelle erikseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, pyrkien tukemaan myös heikompaan työllisyystilanteeseen joutuneita henkilöitä, joissa miesten osuus on yliedustettuna. Hankkeen varsinaiset tavoitteet eivät kuitenkaan liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hanke toteutetaan kierrätystoimintaan kytkeytyvän organisaation toimesta. Toimiminen tämänkaltaisessa ympäristössä auttaa sitoutumaan myös muussa arjessa ympäristöä ja luontoa kunnioittavaan elämäntapaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hanke toteutetaan kierrätystoimintaan kytkeytyvässä organisaatiossa. Organisaation toiminta pyrkii vähentämään kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Hanke tukee työelämästä syrjässä olevien ihmisten palaamista työmarkkinoille. Tämä tukee alueella asetettuja tavoitteita työurien pidentämisestä ja esittää tämän kautta taloudellisen kestävän kehityksen toteutumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hake liittyy palvelujen laadun kehittämiseen. Sen aikana kehitetään toimintamalli ja pyritän vaikuttamaan työllisyydenhoidon sekä sosiaalisen kuntoutuksen kentän toimijoiden yhteistyön käytänteisiin siten, että hankkeen kohderyhmälle pystyttäisiin tarjoamaan heille sopivia ja laadukkaita palveluja joustavasti ja oikea-aikaisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen aikana keskitytään toteuttamaan ja myös palvelun asiakkaita osallistuen kehittämään palvelumallia, joka kautta pystyttäisiin tarjoamaan alueella tällä hetkellä ilman itselleen sopivaa palvelua ja tukea jäävälle kohderyhmälle nimenomaisesti heidän hyvinvointiinsa lisäämiseensä tähtääviä palveluja ja palvelupolkuja. Paremmin toisiinsa niveltyvien palvelujen tarjoaminen estää osattomuuden kokemuksen syntymistä ja pystyy katkaisemaan mahdollisesti jo alkanutta syrjäytymiskehitystä.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke edistää kohderyhmänsä sosiaalista osallisuutta ja tasa-arvoa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edesauttaa yhteiskunnan marginaaleihin ajautumisvaarassa olevien sekä niihin jo ajautuneiden henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa sekä oman elinpiirinsä, että ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen. Sen lisäksi että hanke edistää kohderyhmäänsä kuuluvien henkiöiden palaamista työmarkkinoille, se luo heille edellytyksiä hakeutua myös muutoin osallisuuden kokemuksia tarjoavaan toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

SUUNTO –hanke auttoi työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevia, hoidon ja kuntoutuksen piiristä kohti työllistymistä tukevia palveluja siirtymässä olevia henkilöitä löytämään tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, sekä pääsemään joustavammin eteenpäin työllistymispolullaan. Se tarjosi kohderyhmälleen heidän toimintakykyään kannattelevaa ja edistävää yksilö-ohjausta ja ryhmätoimintaa. Näiden kautta hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt pääsivät kehittämään toimijuuttaan oman tilanteensa selvittämisessä ja tähän liittyvän elämän nivelvaiheen ylittämisessä.

Hanke teki myös laajasti yhteistyötä hankkeen kohderyhmän kanssa toimivien tahojen, kuten viranomaisten, terveydenhuolloin henkilöstön, oppilaitosten edustajien sekä kolmannen settorin toimijoiden kanssa. Se organisoi myös asiantuntijatahoille suunnatun palvelumuotoilutyöpajakokonaisuuden, jonka fasilitaattoreina toimivat Savonia AMK:n palvelumuotoiluasiantuntijat. He vastasivat myös monialaisen osallistujajoukon työn yhteensovittamisesta.

Palvelumuotoiluun osallistuneet organisaatiot kehittivät prosessin kautta toimintaansa siten, että sen kautta pystyttäisiin jatkossa vastaamaan paremmin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien asiakkaiden palvelutarpeisiin. Samalla he tutustuivat toistensa asiakasohjausprosesseihin ja oppivat palvelumuotoilutyökalujen käyttöä. Osallistujia kannustettiin näiden hyödyntämiseen oman organisaationsa, asiakaspalvelupolkujen sekä verkostoyhteistyön laatutyön ja kehittämisen välineinä myös jatkossa.

Työpajojen kautta kehitettiin myös osallisuutta ja aktiivisuutta tukevan kuntoutuksen toimintamalli. Palvelumuotoilun periaatteita noudattaen tätä myös pilotoitiin hankkeen kohderyhmään kuuluvien osallistujien kanssa. Hankkeen kohderyhmään kuuluneet osallistujat pääsivät myös muutoin osallistumaan nivelvaiheen palvelumallin kehittämis- ja laatutyöhön. Heidän kanssaan mm. peilattiin hankkeen toimintaa osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereihin ja tuotettiin näin tietoa siitä, millaisia käytänteitä asiakkaat arvostavat nivelvaiheen palvelussa.

Hanke sai runsaasti kiitosta sekä kohderyhmältään, että asiantuntijatahoilta. SUUNTO ohjaukseen ja ryhmään osallistuneet kokivat toiminnan selkeyttäneen tulevaisuudenkuvaansa ja vieneen asioita eteenpäin. Osallistujat kertoivat saaneensa myös tietoa omaa prosessia tukevista palveluista ja toimijoista, sekä heränneensä pohtimaan omia voimavarojaan. Toiminnan vaikutuksina kuvattiin myös sosiaalisten taitojen kohentumista, hyvinvoinnin lisääntymistä, tulevaisuuden kokemista vähemmän ahdistavana ja kotoa pois lähtemisen tuomaa uskona itseen toimijana. Toiminalle myös toivottiin jatkoa.

Yhteiskehittämiseen osallistuneista asiantuntijatahoista useampi kertoi puolestaan hyödyntäneensä SUUNTO prosessin antia kehittäessään toimintaansa vastaamaan paremmin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien asiakkaidensa palvelutarpeita. Sen kerrottiin edesauttaneen mm. oman työn ja työyhteisön käytäntöjen kehittämisessä, hankesuunnittelussa sekä rahoituksen hakemisessa.


Myös hankeen kautta kehitetyn palvelumallin pohjalta rakennettiin uusia palveluita. Näiden kautta pystytään myös jatkossa vaikuttamaan siihen, että kohderyhmään kuuluvat henkilöt saisivat työllistymispolkuaan tukevia palveluja oikea-aikaisesti. SUUNTO toiminnan kaltaisen palvelun kautta he pystyisivät myös hyödyntämään palvelujen väliin jäävän odotusajan tietoisesti oman työkykynsä ja työllistymisen edellytyksiensä ylläpitämiseen. Tämä turvaisi heille työllistymispolun seuraavaan palveluun, työhön tai koulutukseen siirtymisen tapahtumisen mahdollisimman saumattomasti.