Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21168

Hankkeen nimi: Hyvinvoinnin tilat

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1

Puhelinnumero: 0974245000

Postinumero: 00920

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irene Alsti-Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.alsti-lehtonen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 5643178

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa hyödynnetään vuosina 2014-2016 kehitettyä Lapinlahden Lähteen (www.lapinlahdenlahde.fi) toimintamallia tyhjien tilojen valjastamisseksi hyvinvoinnin käyttöön. Se rohkaisee tarttumaan huono-osaisuutta vähentäviin asioihin yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Tavoitteena on
1. Hankkeen aikana on kehitetty Hyvinvoinnin tilat -konsepti, jota sovelletaan eri puolella Suomea.
2. Suomessa on Hyvinvoinnit tilat -verkosto, jonka jäsentahojen toiminnan tuloksena huono-osaisuutta kokeneiden ihmisten hyvinvointi vahvistuu.
3. Hyvinvoinnit tilat -verkosto on kasvava, osaamista jakava, aktiivinen ja houkutteleva tahoille, jotka haluavat kehittää tyhjiä tiloja ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia edistävään toimintaan.
4. Hyvinvoinnin tilat -verkostolla on kansainväliset yhteistyökontaktit tahoihin, jotka toimivat muissa maissa vastaavan kaltaisesti.
5. Eri puolilla Suomea Hyvinvoinnin tilojen toiminnassa on mukana kasvava määrä ihmisiä, joiden hyvinvointi vahvistuu ja sosiaalinen osallisuus lisääntyy.

Paikallinen kehitystyö - Hyvinvoinnin tilat:

1. Annalan huvila (vastuu Hyötykasviyhdistys). Annalan huvilasta kehitetään Hyvinvoinnin tila, joka on puutarhakulttuurin keskus. Se tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia kaikille ja jossa järjestetään erilaisia osallistavia kaupunki- ja puutarhakulttuuriin liittyviä tapahtumia. Toiminnan keskeisen sisällön muodostavat kiinteistönhuolto- ja korjaus-, tapahtuma-, puutarha- ja kahvilatoimintapajat, jotka osallistavat ihmisiä yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti vapaaehtoistoiminnan, työkokeilujen ja harjoitteluiden muodossa.
2. Seinäjoen kansalaiskampus (vastuu Seinäjoen kansalaisopisto). Seinäjoen vanhan lääninsairaalan saneerattavat tilat ja kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö luovat puitteet yhdistää ympäristön ja toiminnan hyvinvointivaikutukset. Toiminta arvokkaassa kulttuuriympäristössä tuo alueen todellisen potentiaalin esille mielen hyvinvoinnin lähteenä.
3. Lapinjärven Perinnetalkoot (vastuu Lapinjärven kunta). Kirjaston yläkertaan avattava Hyvinvoinnin tila tarjoaa puitteet talkootyölle, suunnitelmille, unelmatyöpajoille ja perinnerakennuskursseille. Perinnetalkoot antaa osallistumisen mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan ja työkokeilujen kautta heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville.
4. Arjen olohuone Sammonlahti (vastuu Saimaan ammattikorkeakoulu). Luodaan Arjen Olohuone Sammonlahti moniammatilliseksi ennakoivan osaamisen asiakas- ja työelämälähtöiseksi oppimisympäristöksi yhteistyössä Eksoten ja alueellisen toimijaverkoston kanssa.


Hyvinvoinnin tilojen sisällöllisen kehittämisen tueksi Metropolia ja Saimaan amkt vastaavat niiden kehittämisestä palvelumuotoilulla. Sisältöjä ovat mm. mediatyöpajat, Hyvinvoinnin tilan johtamisen työpajat, taide- ja hyvinvointilähtöiset työpajat. Hyvinvoinnin tilat -käytäntöjen ja sisältöjen toimintamalli on kaikkien käytettävissä eri puolella Suomea tuottamaan hyvinvointia.
Rakennetaan Hyvinvoinnin tilat -verkosto. Järjestetään Hyvinvoinnin tila -työpajoja, joihin voivat osallistua kaikki tahot, jotka haluavat ottaa tyhjät tilat käyttöön edistämään hyvinvointia. Kansainvälistä yhteistyötä varten kartoitetaan vastaavia toimijoita muissa maissa. Hanketta hallinnoi Hyötykasviyhdistys ry. Yhteystiedot löytyvät www.annalanhuvila.fi, kunnes hankkeella on omat nettisivut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat huono-osaisuutta kokeneet ihmiset, jotka voivat hyötyä Hyvinvoinnin tilojen tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvinvoinnin tila tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia kenelle tahansa. On oleellista, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset (huonosti ja paremmin voivat ihmiset) toimivat yhdessä. Hankkeen jokaisella osatoteuttajalla on toiminta-alueesta ja -kokonaisuudesta riippuen hieman erilaiset kohderyhmät omissa Hyvinvoinnin tiloissaan.

Esimerkkejä erilaisten kohderyhmien huomioimisesta:

Hankkeen toiminnoissa ja fyysisiä Hyvinvoinnin tiloja luotaessa erityistä huomiota kohdennetaan esteettömyyteen. Hyvinvoinnin tiloihin ovat vammaiset ja muut liikuntarajoitteiset ihmiset yhtä tervetulleita kuin kuka tahansa muukin henkilö vaikka vanhojen rakennusten haasteena voi olla rajoitukset liikuntavammaisille. Tätä haastetta ratkotaan yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.

Hyvinvoinnin tila soveltuu myös yhteiskuntapalvelua suorittavien tai vapautumassa olevien vankien osallisuutta lisääväksi menetelmäksi. Hyvinvoinnin tila voi tarjota vaihtoehdon hyvään arkeen ja olla mukana luomassa elämään mielekkyyttä ja rytmiä, mikä antaa elämänhallinnan tunnetta ja lisää kykyä ottaa vastuuta itsestään ja yhteisöstään.

Osallistu Lapinlahden lähteellä -hankkeessa kokeiltiin toimintamallin soveltuvuutta suomen kielen harjoitteluun ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kanssa. He ovat kokeneet toimintaympäristö kannustavaksi ja työ- ja toimintakykyä vahvistavaksi. Maahanmuuttajille kohdennettujen kurssien ja pienryhmien tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan uusia asioita tai jatkaa vanhaa harrastusta. Tämä onnistuu maahanmuuttajien omassa ”vertaisryhmässä”, jonka jäsenet tulevat eri konteksteista ja heillä on erilainen tausta eikä suomen lisäksi ole yhteistä kieltäkään. Näissä ryhmissä voidaan jakaa asioita, joita kantaväestön edustajat eivät omassa arjessaan näe ja koe samalla tavalla kuin maahanmuuttajat. Pyrkimyksenä on, että näiden kurssien kautta rohkaistutaan osallistumaan myös samoille kursseille valtaväestön kanssa.

Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus tavoittaa kaikki rahoitusohjelmassa mainitut kohderyhmät. Kaikkia kohderyhmiä yhdistää ihmisten kuuluminen sellaisiin ryhmiin, joissa arkipäivään kuuluvat syrjintä, yksinäisyys tai ennakkoluulot. Huomioitavaa kuitenkin on, että kaikki hyvinvointikonseptiin liittyvä toiminta on kaikille avointa eikä ihmisten taustoja tuoda ilmi. Annalan huvilalla kaikki kansalaiset yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, jotka nauttivat luonnosta, puutarhaviljelystä, -kulttuurista ja yhteisöllisestä tekemisestä, voivat tulla mukaan. Annalan huvila toimii kokoontumispaikkana ja toimintakeskuksena kaikenikäisille ihmisille.

Lapinlahteen lähteellä toimintaan osallistujat löysivät Lähteen joko itse erilaisten tapahtumien kautta, sukulainen tai ystävä on suositellut tai heitä auttavien järjestöjen tai julkisen sektorin toimijoiden (sairaala, sosiaalitoimi, työvoimaviranomaiset) avulla. Tätä hyväksi havaittua monipuolista “rekrytointia” on tarkoitus jatkaa myös Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa.

Metropolian toiminnan kohderyhmänä ovat sekä suoraan että välillisesti kaikkien Hyvinvoinnin tilojen osallistujat (temaattiset sisällöt, välillisesti Toimenpide 8). Lisäksi Metropolian toiminnan kohteena on muiden osatoteuttajien tukeminen Hyvinvointikonseptin soveltamisessa ja verkostotoiminnan rakentamisessa.

Lapinjärvellä toimintakokonaisuutena on heikommassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen eli sitä kautta kohderyhminä erityisesti pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työttömät, osatyökykyiset henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat ja pakolaiset, sekä (osa)eläkkeelle jääneet osattomuutta kokevat ikäihmiset.

Saimaan ammattikorkeakoulun ja Eksoten yhteisessä osahankkeessa kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Sammonlahdessa ja lähialueilla asuvat ihmiset, joilla on erilaisista syistä aiheutuvaa huono-osaisuutta sekä syrjäytymistä tai sen riskiä. Alueen asujaimisto on monimuotoinen, mutta Sammonlahdessa ja lähialueilla on varsin paljon työttömiä, maahanmuuttajia ja vähätuloisia perheitä, joskin myös erittäin hyvätuloisia asukkaita.

Seinäjoen kansalaisopisto haluaa tavoittaa ne kohderyhmät, jotka eivät sosiokulttuurisen aseman, fyysisten tai psyykkisten rajoitusten vuoksi löydä mukaan kansalaisopiston toimintaan. Kansalaisopiston kehittämisohjelmassa toimenpiteenä on kartoittaa alueen erityisryhmät toimijoineen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että luotavan toimintamallin avulla tiedostetaan ja ennakoidaan mahdollisimman tarkasti myös erilaiset ihmisten osallistumisen esteet, mikä auttaa löytämään myös keinoja osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen niissä ihmisryhmissä, jotka eniten kansalaisopiston toiminnasta hyötyisivät, mutta jotka eivät tällä hetkellä jostain syystä osallistu lainkaan ja joiden sosiaalinen osallisuus on uhattuna. Näitä ovat mm. syrjäytyneet nuoret, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset, maahanmuuttajat tai henkilöt, jotka kuuluvat vähemmistöryhmiin. Kansalaisopiston toiminta on laajaa ja ulottuu jopa viimeisenä toimijana laajan alueen pienimpiin kyliin saakka. Näin mahdollisuudet kohderyhmien saavutettavuuteen ja tavoitettavuuteen ovat jo lähtökohtaisesti hyvät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tahot, jotka ovat kiinnostuneita tai ovat aloittaneet tyhjien rakennuksen käyttöönoton vähentämään huono-osaisuutta. Lisäksi kohteina ovat eri alojen ammattilaiset ja vapaaehtoiset, jotka tekevät työtä hankkeen kohderyhmien kanssa suoraan tai välillisesti eri organisaatioissa ja eri toimialoilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 321 041

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 278 669

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 514 703

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 464 122

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 312

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimus- ja tilastotietoja on analysoitu hankkeen osallistujatarpeen kartoittamiseksi. Varsinaista raporttia ei ole tehty. Hankkeessa pystytään vaikuttamaan kohderyhmän lisäksi myös muiden osallistujien sukupuolieroihin esim. elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksissa on todettu, että iäkkäillä, yli 70-vuotiailla vähävaraisilla naisilla on muuta väestöä heikompi elämänlaatu. Iäkkäillä miehillä on puolestaan vähäisemmät sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus sosiaaliseen tukeen. Kohdealueiden tilanne ei poikkea olennaisesti em. tilastotiedoista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Keskeisimmät osallistujat hankkeessa ovat heikommassa sosiaalisessa asemassa olevia ihmisiä. Erityisesti ikääntyvät naiset (yli 54v.), nuoret ja mielenterveyskuntoutujamiehet on huomioitu hankkeen toiminnassa. Miesten työttömyys on naisia suurempaa ja heillä on myös suurempi pitkäaikaistyöttömyyden riski. Erityisesti nuorilla miehillä ja pojilla sekä ikääntyneillä miehillä on tyttöjä ja naisia suurempi syrjäytymisen riski. He ovat tyttöjä ja naisia suuremmassa riskissä jäädä työelämän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, mikä heikentää heidän tulevaisuuden työllistymisen mahdollisuuksiaan. Myös EU on todennut, että suomalainen työelämä on liikaa eriytynyt sukupuolen näkökulmasta. Tästä hyvä esimerkki on se, että pojat ja miehet eivät hakeudu vanhustyöhön, sosiaali- ja terveysalalle. Sukupuolten välisiä eroja tulee kaventaa osallistumisen mahdollisuuksissa, niin työllistymisessä kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se edistää ikääntyneiden naisten ja mielenterveyskuntoutuja miesten osallisuutta ja asemaa työmarkkinoilla. Hankkeessa edistetään aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla eri sukupuolten tarpeet ja kehittämällä sekä miehiä ja naisia kiinnostavaa sekä alueen yhteisöllisyyttä vahvistavaa mielekästä toimintaa asuinalueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 7
Hankkeen yksi päätavoitteista on luonnonvarojen käytön kestävyys luomalla uutta elämää tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin. Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mukaan lukien luonnonvarojen käytön kestävyys. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeessa kehitetyt palvelut ja toiminnot perustuvat osin olemassa oleviin rakenteisiin ja ympäristöihin, jossa vanhaa tilaa / mallia ei hävitetä vaan parannetaan tai muutetaan sen muotoa. Hankkeessa keskitytään sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ja tekninen infra on jo olemassa. Hanke ei lisää luonnon monimuotoisuuden häviämistä, koska sen toimintaympäristö on jo olemassa olevaa ympäristöä. Luonnon monimuotoisuutta ja sen ekosysteemiä arvostetaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Aihe ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke tähtää toiminnassaan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisia palvelukokonaisuuksia siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen. Annalan huvilalla suunnitellaan osallistumisen mahdollistavia työpajoja, jotka liittyvät uusiutuviin energiamuotoihin, taidetta, tiedettä ja puutarhakulttuuria yhdistäen. Nämä lisäävät ihmisten tietoutta sekä osallistuvien osaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 7
Hankkeessa kehitetyt palvelut ja toiminnot perustuvat osin olemassa oleviin rakenteisiin ja ympäristöihin, jossa vanhaa tilaa ei hävitetä vaan sitä parannetaan tai muutetaan niiden muotoa luonnon monimuotoisuutta vaalien. Hyötykasvitietoisuutta ja puutarhakulttuuria edistetään. Luonnonmukaisesti viljeltyjen hyötykasvien käyttöä, puutarhakulttuuria sekä luonnon monimuotoisuutta edistetään.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole hankkeelle olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toiminta-alue ei kuulu varsinaisen Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeessa kehitettävissä ja kokeiltavissa toiminnoissa suositaan tarvittavien materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä huolehditaan jätteiden lajittelusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Ei ole hankkeelle olennainen, mutta hankkeen tavoitteena on arkisessa toiminnassaan ja valinnoissaan lisätä tietoisuutta uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Hankkeen kokeiltavissa ratkaisuissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiatehokkaita ratkaisuja. Annalan huvilan tulevaisuudessa on osa konseptia usealla tavalla mm. havainnollisia ja konkreettisia keinoja, joilla ihmiset itse kokevat miten itse voivat tuottaa energiaa. Toinen esimerkki on kännyköiden latausmahdollisuus aurinko- ja polkuenergialla. Annalan huvilalla selvitetään yhteistyössä Helsingin energian kanssa aurinkoenergian käyttöönottomahdollisuuksia. Otetaan käyttöön Annalan toimivat tulisijat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Elinkeinorakenteen kehittäminen ei ole tämän hankeen olennainen osa. Hankkeen fokus on paikallisen sosiaalisen infrastruktuurin yhteiskehittämisessä käyttäjälähtöisestä sukupolvien yhteisestä näkökulmasta. Paikallisia resursseja, ympäristöä, rakenteita ja palveluja hyödynnetään uusien toimintamallien kehittämisen lähtökohtana. Paikallista kestävää kehittämistä tuotetaan toiminnalla, joka edistää kohderyhmään kuuluvien suuntautumista työelämään ja vastaa ikääntymisen tuomiin hyvinvoinnin haasteisiin. Hankkeeseen osallistuvat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja ikääntyneet ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia, jotka vaikuttavat arkipäivänsä ilmiöihin kehittämällä mielekästä toimintaa asuin- ja elinympäristöönsä yhdessä alueen ikäihmisten ja ammattilaisten kanssa. Kuluttamisen painoalueena ovat palvelut, eivät tuotteet. Kyse on pitkän aikavälin ajattelun mukaisesta toiminnasta siten, että hankkeen jälkeen kansalaisten osallistumisen mahdollistavat rakenteet jäävät paikallisesti toimimaan. Näin luodaan paikalliset puitteet jatkuvalle yhdessä oppimiselle ja kehittämiselle. Taloudellisen kestävyysvajeen vähentämiseksi hanketoiminta tukee kohderyhmään kuuluvien henkilöiden suuntautumista työelämään sekä aktivoi jo työelämästä pois siirtyneitä ikäihmisiä yhteistä hyvää rakentavaan toimintaan vapaaehtoistoiminnan kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa luodaan ja jatkokehitetään toimintamalli osallisuuden vahvistumiseen. Hankkeessa kehitetään palvelukokonaisuuksia ja hyviä käytäntöjä vapaaehtoistoimioiden, julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä, joka tuottaa synergiaetua ja tehokkuutta win-win -periaatteella.Taloudellinen näkökulma liittyy kilpailun ja voittojen maksimoinnin sijasta yhteistoimintaan, paremman hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tuottamiseen ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin tähtääviin asioihin. Vaikka raha tuo turvaa perustarpeiden tyydyttämiseen, rahaa ei nähdä onnellisuuden takeena. Sen sijaan mielekäs ajankäyttö ja vaikutusmahdollisuudet nähdään mahdollisuuksien lisääjänä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa kehittämistoiminta on paikallista, joten liikkuminen ei vaadi merkittäviä resursseja taloudellisesti tai ekologisesti. Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisia palvelukokonaisuuksia siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Hankkeen toiminnot keskitetään mahdollisuuksien mukaan teknologisiksi ratkaisuiksi, sähköisiksi verkkoon. Hyvinvoinnin tilojen käyttäjiä suositellaan käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen pääteema. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita ja viettämään aikaa yhdessä riippumatta ihmisten taustoista tai toimintakyvystä. Hankkeen osallistujille luodaan edellytyksiä vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Hankkeessa kehitettävä malli juurtuu osaksi osatoteuttajien toimintaa ja sitä voidaan levittää muille paikkakunnille. Kaikki hankkeen työpajat toteuttavat osaltaan hyvinvoinnin edistämistä. Hankkeen lähtökohtana on ihmissuhdekeskeinen näkemys (to be vs. to have), jolloin keskeistä on hyvinvoinnin sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa tässä hankkeessa kohderyhmään kuuluvien ja muiden toimijoiden yhdessä oppimista ja kehittämistä omassa elin- ja asuinympäristössään työ- ja toimintakykyä lisäävän mielekkään tekemisen mahdollistumiseksi. Hankkeen toiminnassa pyritään vaikuttamaan erityisesti kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn, osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden sekä toimintamahdollisuuksien ja tiedon saatavuuden lisääntymisen. Nuorten ja ikääntyneiden työttömien näkökulmasta keskeisiä hyvinvointitekijöitä ovat osallistumisen mahdollisuudet, yhteisöön kuuluminen, vaikutusmahdollisuus omiin asioihin ja työllistymisen polulle pääseminen. Vähän koulutetuilla nuorilla on suuri riski heikkoon elämänlaatuun. Nuorten ja ikääntyneiden sekä ikäihmisten yhteinen mielekäs toiminta lisää luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus erityisesti 18–24 -vuotiaiden nuorten hyvinvointiin ja työllistymisen tukemiseen (vrt. nuorisotakuu). Vastaavasti mielekäs toiminta edistää ikääntyneiden ja ikäihmisten hyvinvointia parantamalla toimintakykyä ja sosiaalista identiteettiä sekä lisäämällä arjen tarmokkuutta ja sosiaalisia suhteita.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Hankkeen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita ja viettämään aikaa yhdessä riippumatta ihmisten taustoista. Ihmiset oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja jokaisella on oikeus osallistua. Tämä vähentää stigmaa heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeen osallistujat ovat heikommassa asemassa olevia. Työ- ja toimintakyvyn perustekijöitä ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja arvokas elämä. Hanke edistää heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden, ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden keskinäistä tasa-arvoa rakentamalla siltaa sukupolvien välille ja ylittämällä palvelunkäyttäjien ja -tuottajien välisiä hierarkiarajoja mahdollistamalla tasa-arvoisen ja luottamuksellisen kumppanuuden yhteiskehittelyyn. Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien myönteistä asennoitumista ja valmiuksia. Hankkeen päämääränä on mielekäs yhdessä tekeminen arjessa työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi siten, että osallistuminen ei vaadi merkittävää taloudellista panosta yksilön näkökulmasta, mikä asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeessa mallinnettava hyvinvointikonsepti lähtee yhdenvertaisuuden periaatteesta siten, että kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien vahvistamiseen. Hankkeessa tuetaan hyvinvointia luomalla mahdollisuuksia työn tekemiseen ja osallisuuteen monilla erilaisilla mahdollisuuksilla, jotka lähtevät yksilöiden tarpeista. Hankkeessa yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ja ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä rikkautena ja vahvuutena. Ihminen kohdataan ainutkertaisena yksilönä. Lähtökohtana on edistää sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorten ja ikääntyneiden ja ikäihmisten osallistumista ja osallisuutta omassa elin- ja asuinympäristössään. Yhteinen toiminta ehkäisee syrjintää edistämällä monikulttuurisuutta, eri väestöryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja erilaisuuden suvaitsemista. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen onnistuu palvelujen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Tämä mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten keskinäistä ja toisiaan arvostavan asenneympäristön rakentumista, mikä ehkäisee syrjintää.
Kulttuuriympäristö 10 10
Annalan huvila: Hankkeen työpajat tutustuttavat osallistujat ja Annalan huvilalla vierailevat alueen rikkaaseen 190-vuotiseen huvila- ja puutarhakulttuuriperintöön,joka koostuu puistosta, rakennuksista ja alueen historiasta ja sen käyttöhistoriasta. Hyvinvoinnin tilat jatkaa Annalan alueen kulttuurihistoriallista historiallista traditiota ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä puutarhakulttuurin avulla. Seinäjoen kansalaiskampus: Seinäjoella otetaan käyttöön myös vanha sairaala, jolla on merkittävä historia alueellisena toimijana. Lapinjärvi: 100 vuotiaan, aikoinaan talkoilla rakennetun, kirjasto-talon osittainen käyttö hankkeessa kehitettävään sisältöön. Uusien palvelukokonaisuuksien, mielekkään tekemisen asuinympäristössä saavutettavuuden ja osallistumisen mahdollistumisessa painottuvat asenteellisten kynnysten madaltaminen fyysisten esteiden vähentämisen lisäksi. Hankkeessa kohderyhmään kuuluvat rakentavat paikallisesti kulttuurista ja aineetonta ympäristöä, mikä luo hyvän ja arvokkaan elämän perustaa ja siten kestävää kehitystä. Sukupolvien välisellä oppimisella vahvistetaan paikallisen kulttuuriympäristön jatkuvuutta ja muutoksessa tapahtuvaa dialogiaa. Hanketoimintojen yhteiskehittelyssä arvostetaan ja rikastetaan paikallista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen osallistujien kanssa laaditaan osaksi Hyvinvoinnit tilat -mallia kestävän kehitykseen perustuva toimintamalli. Toiminnot sopeutetaan olemassa oleviin puitteisiin ja sen hyväksymiseen, että tämä aiheuttaa paikoitellen rajoituksia tilojen käyttötarkoituksille. Hankkeen toimintaa ohjaa ympäristölainsäädäntö. Näiden ohella huomioidaan kaupunkien asettamat, paikalliset ympäristövaatimukset ja -tavoitteet mm. teknologiatuotteilta edellytettävät ympäristöominaisuudet. Hanketyöntekijöiden ekologinen ymmärrys, monialainen yhteistoiminta ja jaettu asiantuntijuus luovat perustaa kestävälle yhdessä oppimiselle ja toiminta ja -työkäytäntöjen tehostamiselle ja siten myös tuottavat ympäristöosaamista paikallisesti eri toimijoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin neljä hyvinvoinnin tilaa, joiden toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Tilojen kehitystyön tuloksena syntyi samalla neljä pavelumallia. Ne ovat siirrettävissä ja sovellettavissa eri puolille Suomea, kun uusia hyvinvoinnin tiloja perustetaan. Hankkeen myötä alkoi kehittyä alueellisia verkostoja. Hankkeen tuloksena syntyi myös laaja julkaisu Hyvinvointiaktivistin käsikirja, joka kokoaa hankkeessa kehitetyt hyvinvoinnin työkalut, palvelumallit ja taustamateriaalit- ja ajatukset.

Hyvinvoinnin tilat:
Annalan huvilasta kehitettiin Hyvinvoinnin tila, joka tarjosi osallistumisen mahdollisuuksia kaikille ja jossa järjestettiin erilaisia osallistavia kaupunki- ja puutarhakulttuuriin liittyviä tapahtumia. Toiminnan keskeisen sisällön muodostivat kiinteistönhuolto- ja korjaus-, tapahtuma-, puutarha- ja kahvilatoimintapajat, jotka osallistivat ihmisiä yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti vapaaehtoistoiminnan, työkokeilujen ja harjoitteluiden muodossa.

Seinäjoen kansalaiskampus: Seinäjoen vanhan lääninsairaalan saneerattavat tilat ja kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö loivat puitteet ympäristön ja toiminnan hyvinvointivaikutusten yhdistämiselle. Hankkeessa kehitettiin Nuorten Startti -toimintamalli. Toimintamallissa pysähdytään nuoren oman hyvinvoinnin pariin, suunnitellaan nuorten tulevaisuuden polkuja sekä vahvistetaan nuoren työhön suuntautumista. Voimauttava toiminnallinen tekeminen, yksilöllinen sekä yhteisöllinen tuki ja nuoren jatkopolkujen työstäminen ja ohjaaminen niin jakson aikana kuin sen päättymisen jälkeen ovat toiminnan keskiössä. Voimauttavaa tekemistä ovat esimerkiksi kädentaidot, valokuvaus, media, teatteri ja musiikki. Luotiin myös EtäStartti, joka oli innovatiivinen jatkumo Nuorten Startille. Se säilytti ja mahdollisti korona-aikana nuorille tunteen ryhmään kuulumisesta ja osallisuudesta.

Lapinjärven Perinnetalkoot. Kirjaston yläkertaan avattava Hyvinvoinnin tila tarjoaa puitteet talkootyölle, suunnitelmille, unelmatyöpajoille ja perinnerakennuskursseille. Perinnetalkoot antaa osallistumisen mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan ja työkokeilujen kautta heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Mallin avulla voidaan edistää työllistymisvalmiuksia. Muita uusia, hankkeessa luotuja palvelumalleja ovat Kirjakuoma, Kauppa-apu, Automies ja Talkoot. Näillä palveluilla saatiin yksilöt helposti mukaan tekemiseen, mikä torjui yksinäisyyttä.


Arjen olohuone Sammonlahti (vastuu Saimaan ammattikorkeakoulu). Luodaan Arjen Olohuone Sammonlahti moniammatilliseksi ennakoivan osaamisen asiakas- ja työelämälähtöiseksi oppimisympäristöksi yhteistyössä Eksoten ja alueellisen toimijaverkoston kanssa.
Soppi: Tilasta rakennettiin oppimisympäristö sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollisti kuntalaisille osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia, opiskelijoiden laaja-alaisen oppimisen sekä kehitti hankkeessa toimivien opettajien ammattitaitoa ja uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa. Toimintamalli on sovellettavissa ja siirrettävissä myös muualle Suomeen. Toimintaa tuotettiin alueen asukkaiden omien toiveiden pohjalta. Toiminnasta kehittyi vähitellen Soppi Sammonlahden Hyvinvoinnin tilat -toimintamalli

Lisää tuloksia:
Hyvinvoinnin tilat -palvelumallit: Hankkeessa kehitettiin neljä hyvinvoinnin tilan mallia, jotka ovat siirrettävissä ja sovellettavissa eri puolille Suomea uusissa hyvinvoinnin tiloissa.

Hyvinvointiaktivistin käsikirja: sisältää tietoa, taustateoriaa, hankkeessa kehitettyjä menetelmiä, koulutusmateriaalia ja työkaluja toimijoille, jotka ovat aikeissa luoda fyysisiä ja henkisiä tiloja osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tämä laaja tieto- ja työkalupaketti tukee osaltaan uusien hyvinvoinnin tilojen syntymistä.

Hyvinvoinnin tilat -verkostot: Hankkeessa syntyi alueellisia verkostoja osatoteuttajien hyvinvoinnin tilojen myötä. Verkostot osaltaan tukevat hankkeen palvelumallien ja hyvien käytäntöjen leviämistä ja uusien hyvinvoinnin tilojen syntymistä.