|
|
|
Hankekoodi: S21169
Hankkeen nimi: Diagnoosina Nuoruus, sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminta nuorille
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Iisalmen Nuorison Tuki ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0643068-5
Jakeluosoite: Kivirannatie 32
Puhelinnumero: +358445210051
Postinumero: 74130
Postitoimipaikka: Iisalmi
WWW-osoite: http://www.intry.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirja Piitulainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirja.piitulainen(at)intry.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503210026
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Diagnoosina Nuoruus, nuorten työelämä- ja koulutusvalmiuksien vahvistamisen ryhmätoiminta
Hankkeen tavoitteena on nuorten ja nuorten aikuisten, alle 29-vuotiaiden, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien työelämä- ja koulutusvalmiuksien vahvistaminen.
Vertaisryhmätoiminnan avulla, sosiaalisen vahvistamisen keinoja käyttäen, tiiviissä yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa.
On suuri ja yhä kasvava joukko nuoria, joille ei löydy palvelua olemassa olevasta palveluverkostosta. Etsivän työn työntekijöille ohjataan jatkuvasti palveluista nuoria, koska ei kyetä löytämään heille sopivaa palvelua. Näin ei kuitenkaan saisi olla, vaan etsivän työn tehtävänä on ohjata nuoria palvelujen pariin, mutta usein etsivä työ on ainoa palvelu johon nämä nuoret voivat sitoutua. Useinkaan näillä nuorilla ei ole taustallaan päihdeongelmaa, eikä myöskään diagnosoitua mielenterveysongelmaa. Tämä ei tarkoita, etteikö ongelmaa taustalla voisi olla vaan, että nuorta ei ole syystä tai toisesta saatu esim. tutkimusajoille.
Etsivä työ toimiikin nyt haettavassa palvelussa tiiviissä yhteistyössä. Etsivä työ on mukana asiakasohjauksessa, yhdessä asikuissosiaalityön, tutkimus- ja kuntoutusyksikön sekä mielenterveyspalveluiden kanssa. Etsivä työ on myös mukana yksilöllisten asiakspolkujen suunnittelussa niiden asiakkaiden osalta, joilla on kenties jo pitkäkin asiakuus etsivään työhön. Asiakkuus on saattanut kestää useita vuosia, juuri siitä syystä, ettei heille ole kyetty löytämään sopivaa ja eteenpäin vievää palvelua.
Etsivät eivät kuitenkaan toimi ryhmätoiminnan varsinaisina ohjaajina, vaan hankerahoituksella onkin tarkoitus palkata ryhmtätoiminnan ohjaajat, muta he voivat olla tietyssä määrin mukana ryhmän toiminnassa, varmistaen näin nuoren kiinnittymisen palveluun. Palvelu on siis työkalu myös etsivälle työlle. Ryhmän ohjaajien tärkeimmät työkalut ovatkin kiireettömyys, nuorelle on riittävästi aikaa, oikeanlainen kohtaaminen (Minä ja Hän), nuoren tarpeisiin reagointi sekä tunnereaktioihin vastaaminen. Tärkeää on myös ryhmä ja ryhmän tuki toinen toisilleen, mutta myös yksilöllinen ohjaaminen. Ryhmä kokoontuu 3-4 päivänä viikossa. Ohjelma suunnitellaan ennakkoon suhteellisen tarkkaan, ryhmän koostumus, tarpeet ja jossakin määrin myös toiveet huomioon ottaen. Ohjelma on pitkälti strukturoitu ja se on myös ryhmäläisten tiedossa.
Hankkeen ja palvelun tuloksena siihen osallistuneiden nuorten työelämä- ja koulutusvalmiudet ovat parantuneet. Palvelujakson jälkeen nuoret ohjataan etsivän työn työntekijöiden sekä ryhmätoiminnanohjajjien toimesta siihen palveluun, koulutukseen tai työelämään, mikä kunkin nuoren kohdalla katsotaan parhaimmaksi. Koska hankkeeseen osallistuvat nuoret ovat suurelta osin nk. kovaa ydintä, ei työhön sijoittuminen suoraanhankejakson jälkeen ole kovinkaan monen kohdalla todennäköistä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, eivätkä syystä tai toisesta ole aiemmin kyenneet sitoutumaan kunnolla mihinkään palveluun. Joissakin tapauksissa nuorella saattaa olla vuosien asiakkus etsivään työhön. Hankkeen kohderyhmä on nk. kovaa ydintä, mitä tulee nuorten syrjäytymiseen.
Hankkeella tuetaan erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on vähäistä ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea uusien palvelumuotojen avulla, koska nykyiset palvelut eivät tavoita juuri näitä ryhmiä riittävän tehokkaasti. Kohderyhmään kuuluvat myös asiakkaat, joilla on selkeästi riski ajautua pitkittyvään sosiaalipalvelujen asiakkuuteen tai huono-osaisuuteen. Kohderyhmällä ongelmat ovat moninaisia ja usein kasautuneet eikä heidän motivaatiotekijöitä omien asioidensa kuntoon saattamiseksi ei vielä täysin tunneta. Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien määrää on vaikea arvioida tarkkaan. Kokonaismäärä on huomattavasti isompi kuin hankkeen osallistujamäärä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat muut nuorten palveluja tuottavat tahot. Nuoret pääsevät palveluissa eteenpäin, eivätkä esim. roiku vuodesta toiseen sosiaalityön asiakkaina, ilman että edistystä juurikaan tapahtuu.
Verkostojen mukana olo hankeessa lisää monialaisuutta, moniammatillisuutta sekä moniasiantuntijuutta. Hanke voi siis tuoda uusia näkökulmia tehtävään yhteistyöhön ja tiivistää sitä.
Välillisesti kohderyhminä ovat Iisalmen Nuorison Tuki ry, Iisalmen Kaupungin palvelukeskukset Ylä-Savon alueen työnantajat ja koulutustahot, koska sosiaalisen kuntoutuksen kautta jatkopolulle lähtevät etenevät erilaisiin työllisyys- ja koulutuspolkuihin jatkossa. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen kunnat, koska hanke palvelee kuntalaisia ja vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja palveluihin sekä kuntien kustannuksiin ennaltaehkäisevästi. Hanke vaikuttaa välillisesti Ylä-Savon moniammatillisiin verkostoihin ja edistää niiden keskinäistä tuntemusta ja toimintaa. Välillisenä kohderyhmänä ovat siis työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat sekä 3.sektorin toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 775
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 435
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 219 123
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 171 597
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite: Kivirannantie 32
Postinumero: 74130
Postitoimipaikka: Iisalmi
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Kierrätys on olennainen osa yhdistyksen toimintaa ja se kuuluu myös sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää siihen osallistuvien hyvinvointia (sosiaalisuus, terveys, hyvinvointi ym.) | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Toiminta tasa-arvoistaa nitä nuoria, jotka ovat joutuneet syrjään yhteiskunnan tarjoamista palveluista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Toiminta on avointa kaikille sukupuoleen ja kulttuurisen tai etnisen taustaan katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 4 | 8 |
| Ympäristön kunnioittaminen ja kesktävä kehitys on osa ryhmätoiminnan sisältöä. | ||
Diagnoosina nuoruus-Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminta toteutettiin joulukuusta 2017 marraskuuhun 2019. Kohderyhmä oli työn ja opiskelun ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaille nuoret aikuiset. Toiminnan tavoite oli vahvistaa opiskelussa ja työelämässä tarvittavaa toimintakykyä. Ryhmätilanne vastaa opiskelu- tai työympäristöä enemmän kuin työntekijöiden yksilöajoilla käyminen.
Puolet ryhmään ohjautuneista nuorista oli etsivän nuorisotyön asiakkaita ja puolet ohjautui aikuissosiaalityöstä, TE- ja TYP-palveluista, jälkihuollon sosiaalityöstä sekä asumis- ja sijaishuoltoyksiköistä.
Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoiminta on ollut ryhmämuotoista sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, joihin edellä mainitut tahot ovat voineet ohjata asiakasnuoriaan. Sosiaalinen kuntoutus on nuorelle vapaaehtoista ja tähtää osallisuuden lisääntymiseen.
Ryhmään on ohjauduttu oman työntekijän saattamana ensimmäisellä kerralla, jolloin nuori ja jo hänelle tuttu työntekijä ovat kertoneet sen hetkisestä tilanteesta. Nuori on itse saanut arvioida, sopisiko ryhmätoiminta hänelle. Toiseen tutustumiseen nuori on tullut itsenäisesti.
Ryhmätoimintaa on järjestetty tiistaista torstaihin neljä tuntia päivässä ja se on ollut ryhmäläisten voimavaroihin suhteutettuna sopiva määrä tunteja viikossa. Ryhmissä on toiminut kahden ohjaajan lisäksi myös vertaisohjaaja, joka on osallistunut ryhmään aiemmin. Ryhmä on ollut suljettu ryhmä, jossa on korkeintaan 8 nuorta kerrallaan. Ryhmät ovat olleet täysiä. Viikossa on ollut rakenne, jonka sisällä ryhmälaisten on ollut mahdollisuus vaikuttaa sisältöön, esimerkiksi siihen mitä syödään, mitä liikunnassa tehdään ja mihin aiheeseen tai paikkaan ryhmä tutustuisi. Ryhmässä on ollut aikaa tutustua nuoriin ja heidän tilanteisiinsa ja antaa heille yksilöllistä tukea ja palautetta. Ryhmän ulkopuolella on ollut mahdollisuus yksilötyöhön.
Ryhmän teemoja ovat olleet itsetuntemus ja omat vahvuudet, tulevaisuustyöskentely, jännittäminen ja kehon ja mielen hyvinvointi, ravitsemus, lepo ja liikunta. Keskimäärin tiistait ovat olleet itsetuntemus- ja tulevaisuustyöskentelyä, keskiviikko kädentaitoja, ruoanvalmistamista ja omia projekteja. Torstain teemat liittyivät kehon ja mielen hyvinvointiin, esimerkiksi ohjatun liikunnan keinoin. Arjen toimintakykyyn vaikuttaa myös ravinto, joten ryhmäpäivinä on ollut tiistaisin aamupala, keskiviikkona lounas ja torstaina välipala ennen liikuntaa.
Yksilön toimintakykyä nuoret ovat itse arvioineet ryhmän alussa ja lopussa täytetyllä itsearviointi lomakkeella, jonka teemat ovat sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutustaidot, ihmissuhteet, arjen perustaidot, itsestä huolehtiminen ja vapaa-aika, terveys sekä tulevaisuus ja toiveet. Ryhmäläisiä on myös haastateltu puhelimitse puolen vuoden kuluttua ryhmästä. Havaintoja ovat, että kolmen ryhmäkuukauden aikana tapahtuu muutoksia nuorten itsearvioinneissa suuntaan ja toiseen. Yleisesti ryhmään osallistuminen vähentää sosiaalisten tilanteiden jännittämistä ja tukee päivärytmiä. Myös viranomaisasiat ym. tulee hoidettua, kun on jo hereillä ja liikkeellä ryhmään tulon myötä.