Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21170

Hankkeen nimi: Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Toivola-Luotolan Setlementti ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0191024-1

Jakeluosoite: Särmääjänkatu 2 a

Puhelinnumero: 0405152743

Postinumero: 94200

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.toivola-luotola.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tytti Kumpulainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.kumpulainen(at)toivola-luotola.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401635123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen –hanke (vuodet 2018-2020). Toimintalinja 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen.
JOHDANTO
Toivola-Luotolan Setlementti ry:n Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen -ESR hanke toteutetaan yhteistyössä Setlementin laajan yhteistyöverkoston kanssa. Kotiäidit ovat ryhmä, jonka kotoutumisen tukemiseksi ei ole käytänteitä Meri-Lapissa eikä kotiäitien kotoutumista ole kehitetty valtakunnallisestikaan. Kotiäitien lisäksi kohteena ovat heikossa asemassa olevat äidit (luku- ja kirjoitustaidottomat, perusasteen koulutus puuttuu), joilla ei ole edellytyksiä siirtyä työmarkkinoille eivätkä etene koulutuksessa. Kotoutumista ei tueta systemaattisesti äitiysloman ja kotihoidon tuen aikana ja kotonaolo voi pitkittyä huomattavasti jos perheeseen syntyy useita lapsia. Äitien osallisuus ja osaaminen vastuullisena vanhempana osana suomalaista yhteiskuntaa jää puutteelliseksi. Hankkeen aikana rakennetaan alueelliset toiminta- ja yhteistyömallit sekä osallistetaan osapuolet aktiiviseen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen -hankkeen toimijat sitoutetaan yhteiseen tahtotilaan äitien aseman ja kotoutumisen kehittämiseksi hyödyntäen Toivola-Luotolan yhteistyöverkostoa. Hankkeen aikana otetaan käyttöön yhdessä luodut toiminta- ja yhteistyömallit maahanmuuttajataustaisten äitien ja koko perheen kotoutumisen tukemiseksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda pysyvää toimintaa yhdessä luotujen mallien kautta.
Hanke sisältää kohderyhmälle suunnatun hyvän peruspaketin kotoutumistietoutta Suomessa asumiseen, elämiseen, asioimiseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyen. Työ- ja toimintakykyä pyritään kehittämään käytännönläheisesti ja tekemällä opettaen huomioiden äitien elämäntilanteen ja kielitaidon. Hankkeessa järjestetään Kemissä ryhmätapaamisiaiikossa, muina päivinä tehdään kotikäyntejä ja toteutetaan lähipäivinä saatuja tehtäviä kotona. Torniossa toiminta integroitaisiin osaksi Tornion Perheiden talon toimintaa projektihenkilökunnan ohjauksella. Muissa Meri-Lapin kunnissa (Simo, Tervola, Keminmaa), joissa kotoutettavia äitejä on vähän, toimintaa pyritään toteuttamaan henkilökohtaisella ohjauksella ja hyödyntämällä enemmän vertaistukea ja ystävä/tukiperhetoimintaa. Osallistujien työ- ja toimintakykyä mitataan hankkeen aikana kyky-viisarilla.
Hankkeen aikana koulutetaan vertaistukihenkilöitä äitien kotoutumisen tueksi ja käynnistetään ystävä/tukiperhetoiminta.
Hankkeessa suunnitellaan erityinen Kotoudu kotona -opas, jota testataan ja kehitetään hankkeen aikana. Tavoitteena on levittää opas laajasti hankkeen lopulla maahanmuuttajatoimijoille ja kuntiin eri kielille käännettynä.

HANKKEEN TARVE
Meri-Lapin alueella ei ole käytänteitä eikä systemaattista toimintamallia kotiäitien eikä erityistä tukea tarvitsevien äitien kotouttamiseen. Maahanmuuttajille suunnatut palvelut eivät vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja kynnys osallistua itsenäisesti on korkea. He ovat kohderyhmä, jonka tietoisuutta ja osallistumista on lisättävä, koska heiltä puuttuu taitoa hakeutua palvelujen piiriin tai hakea tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kohderyhmän työ- ja toimintakyky on usein heikkoa. Kotoutumista ei tueta äitiysloman ja kotihoidon tuen aikana ja kotoutumisaika voi loppua, jos perheeseen syntyy useita lapsia. Lasten mennessä kouluun äiti ei ole ehkä lainkaan opiskellut kieltä, osallisuus yhteiskuntaan ja osaaminen siinä toimimisesta voi olla olematonta. Äiti ei pysty näin ollen tukemaan lasta mm. koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai harrastuksissa. Asetelma vääristyy, kun lapsi oppii kielen ja aikuinen jää lapsen arjen ulkopuolelle. Etenkin äiti on vaarassa syrjäytyä omassa perheessään vanhempien eläessä oman kulttuurinsa arkea. Lapsi voi käyttää tilannetta hyväkseen, ajautua huonoon seuraan tai tulla hyväksikäytetyksi. Lasten oman kielen taito voi heikentyä ja kodin sisäinen kommunikaatio heikkenee. Maahanmuuttajaperheissä usein äiti jää autettavan rooliin, jolloin lapset kielen ja kulttuurin oppiessaan jäävät tukemaan vanhempiaan. Mm. nämä asiat lisäävät huono-osaisuutta ja vaarana on sen periytyminen seuraaviin sukupolviin. Saatujen kokemusten mukaan kohderyhmää tulee ohjata arjessa, luotettavassa oppimisympäristössä käytännön läheisesti opettaen. Tarvitaan aikaa yksilöohjauksella tuoda opittu käytäntöön. Hankkeen tarpeellisuuteen yhtyvät Meri-Lapissa mm. pakolaistyö, TE-toimisto, perhetyö ja aikuissosiaalityö. Kohtaamispaikka Mikserissä vierailee Suomessa elämiseen ja asumiseen liittyviä tahoja kuten vuokranantajat ja sähkö-, vesi-, jäte- sekä liikenneasioista tiedottavat. Mikserissä hoidetaan paljon Suomessa elämiseen, asumiseen, asioimiseen, kulttuuriin ja palveluihin liittyviä ongelmia, joten voidaan todeta, että hankkeen toiminta on tarpeellista.
Mikseri-projekti käynnistyi tammikuussa 2014 ja loppui joulukuussa 2016, jonka jälkeen sen toiminta on jatkunut vuodesta 2017 alkaen pysyväisluonteisesti kohdennetulla STEA:n Ak-avustuksella. Kohtaamispaikka Mikserin toiminta on avointa kaikille maahanmuuttajille ja sen tehtävä on lisätä heidän tietoa ja osaamista yhteiskunnallisista/alueellisista asioista sekä kulttuurista ja tarjota mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä. Mikserissä tarjotaan neuvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueilta, siellä kokoontuu ryhmiä, järjestetään teemailtoja, tutustutaan alueen toimintoihin ja mahdollisuuksiin. Palveluihin ja kohtaamispaikkatoiminnan olohuoneeseen tullaan oppimaan ja viettämään aikaa. Tavoite on, että maahanmuuttaja kykenee hoitamaan asiansa ja ottamaan vastuun omasta kehittymisestään ja kotoutumisestaan. Toiminnalla edesautetaan aitoa kaksisuuntaista kotoutumista ja tuetaan asiakkaita elämässä eteenpäin ohjaten muiden toimijoiden palveluihin ja toimintaan. Tulosten mukaan koetun toiminnan, tilastojen ja saadun palautteen perusteella maahanmuuttajat tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa he tutustuvat yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin. Oppiminen tapahtuu käytännönläheisesti henkilökunnan, vapaaehtoisten, opiskelijoiden, muiden asiakkaiden ja vertaistuen avulla. Yhdessä tekeminen ja oleminen lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Maahanmuuttajat tarvitsevat selkeää tietoa mm. elämisestä, asumisesta, palveluista ja harrastuksista. Toiminnan alkuvaiheessa miehet olivat Mikserin suurin asiakasryhmä, nykyisin toimintaan osallistuu myös koko ajan enemmän naisia ja lapsia. Erityisesti äidit ovat laaja-alaisemman ja yksilön näkökulmasta tavoitteellisen neuvonnan ja ohjauksen tarpeessa, jota perustoiminnan yhteydessä ei ole mahdollisuutta antaa. Mikserin toimintaa ei ole mahdollisuutta jalkauttaa koteihin ja siellä tapahtuvaan yksilöneuvontaan. Matalan kynnyksen toimintatapa rajaa pois mahdollisuuden tarjota tavoitteellista kotouttavaa toimintaa erikseen äideille, koska toiminta on avointa kaikille. Tällä hetkellä äitejä osallistuu Mikserin toimintaan yhdessä muiden asiakkaiden kanssa, tarvetta olisi selkeästi yksilöidympään ohjaukseen.
Hankkeen tarpeellisuus alueella on noussut esiin useissa projekteissa, joissa Toivola-Luotolan Setlementti on ollut mukana tai toteuttajana. Kohderyhmän kotoutumista tukevia hankkeita on toteutettu muualla Suomessa. Näiden hankkeiden tulokset ja toiminta vahvistavat haettavan projektin uutuusarvoa ja tarpeellisuutta. Haettavan hankkeen tulokset ja materiaalit tulisivat valtakunnallisesti hyödynnettäväksi.

KOHDERYHMÄ
Hankkeen kohderyhmänä ovat kotona äitiyspäivärahalla tai kotihoidontuella Meri-Lapin alueella asuvat kaiken ikäiset maahanmuuttajataustaiset kotiäidit perheineen sekä muut heikommassa asemassa olevat äidit perheineen, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä koulutuksessa eteenpäin tai työmarkkinoille. Suurimmat ryhmät ovat mm. burmalaiset, somalialaiset, afganistanilaiset, thaimaalaiset ja venäläiset äidit. Hankkeella tavoitellaan kaikenlaisia äitejä; mm. pitkään kotona olleita, vasta kuntaan muuttaneita sekä heikoimmassa asemassa olevia suurperheiden äitejä. Yksi heikossa asemassa oleva maahanmuuttajanaisten ryhmä ovat avioliiton kautta Suomeen tulleet naiset (mm. venäläisiä, thaimaalaisia ja filippiiniläisiä), etenkin, jos puolisosta on sittemmin erottu. Nämä äidit eivät välttämättä ole oppineet kieltä laisinkaan, tiedä oikeuksiaan, osaa asioida tai edes hakeutua palveluiden piiriin. Kemin kaupungin pakolaistyöllä on asiakkaana noin 10 yksinhuoltajaäidin perhettä ja useita uusia suuria perheitä, useiden näiden perheiden tilanne on monella tapaa hyvin haastava.
Kohtaamispaikka Mikserin (esitellään myöhemmin) toiminta tavoittaa osittain samoja perheitä pakolaistyön kanssa, mutta toiminnassa on myös pakolaistyön ulkopuolelle kotoutumisajan loputtua jääneitä perheitä tai perheitä jotka eivät ole kotopolkua koskaan aloittaneetkaan esim. avioliiton kautta tulleita äitejä. Mikserissä on havaittu valtavan tuen tarve, joka kohderyhmällä on.
Kemi-Tornion alueella on (3/2017) Lapin TE-palveluiden mukaan noin 20 maahanmuuttajaäitiä, joiden koulutus (luku- ja kirjoitustaidon koulutus/kotoutumiskoulutus) on keskeytynyt esim. sairastelun vuoksi tai koska opinnot eivät ole edenneet. Työttömänä työnhakijana olevia äitejä tavoitetaan myös Kemin kaupungin työllistämisyksikön kautta. Suositus on, että heidän palvelutarpeensa kartoitetaan uudelleen koska suurin osa heistä on työikäisiä naisia vaikka kokevatkin olevansa liian iäkkäitä työntekoon. Osa heistä kuuluu hankkeen kohderyhmään.
Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen myös kuntien sosiaalityön palveluiden kautta, Kohtaamispaikka Mikseristä, TE-palveluista, järjestöistä ja oppilaitoksista. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja toteutetaan etsivää perhetyötä, jolla pyritään tavoittamaan palveluiden ulkopuolella olevia äitejä. Hankkeen asiakasmääräksi em. kohderyhmistä on arvioitu aloitusvuonna 20 henkilöä Kemistä, 20 henkilöä Torniosta ja 1 Tervolasta. Kemistä ja Torniosta on molemmista arvioitu tulevan 8 asiakasta lisää hankkeelle vuosittain. Lisäksi tulee etsivän perhetyön kautta sekä pienten kuntien yksittäiset asiakkaat. Välillisenä kohderyhmänä on varsinaisen kohderyhmän perheenjäsenet ja muu lähipiiri, joiden määrää ei ole arvioitu erikseen. Hankkeen vaikutuspiirissä on kohderyhmään verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä.
MIKSI KEHITTÄMISHANKE?
Kotiäitien kotouttamiseen ei ole olemassa alueellamme malleja eikä säännöllistä kotoutumistoimintaa. Viranomaiset eivät voi velvoittaa äitejä osallistumaan, koska heillä on oikeus olla kotona äitiys-, vanhempainvapaa ja kotihoidon tuen ajan. Toinen kohderyhmämme, heikommassa asemassa olevat äidit (luku- ja kirjoitustaidottomat ja ilman tai vähäisellä perusasteen opinnoilla olevat), ovat suuressa syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta alueellamme. Yhdistyksemme ylläpitämä kohtaamispaikka Mikseri tarjoaa toimintaa kaikille alueen maahanmuuttajille, mutta toimintamuotomme on matalan kynnyksen toimintatapa. Mikserissä ei tarjota siten tavoitteellista kotouttavaa toimintaa vaan kaikkiin ryhmiin ja kaikkeen toimintaan voi tulla mukaan aina ilman erillistä ilmoittautumista tai sitoutumista. Mikserissä henkilökuntamme on huomannut selkeästi äideillä tavoitteellisen kotoutumistoiminnan ja tiedon tarpeen. Äidit myös toivoisivat hyväksyvää yhteisöllistä ympäristöä, jossa olisi turvallista käydä ja myös tulla lasten kanssa. Kehittämishankkeena Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotouttaminen -hanke pystyy luomaan tarvittavat ja innovatiiviset toimintamallit kotiäitien ja äitien yhteisöllistämiseksi ja heidän tavoitteelliseksi kotouttavaksi toiminnaksi.
HANKKEEN TAVOITTEET
1. Alueellisten järjestölähtöisten toiminta- ja yhteistyömallien rakentaminen ja niiden käyttöön ottaminen äitien ja koko perheen kotoutumisen tukemiseksi hyvään elämään, osallisuuteen sekä olemiseen osana suomalaista yhteiskuntaa.
2. Äitien osallisuuden ja osallistumisen lisääminen; äiti oppii ja uskaltaa käyttää palveluita sekä osallistuu toimintoihin kodin ulkopuolella itsenäisesti.
2.1 Äitien osaaminen, itsevarmuus ja itsenäisyys naisena lisääntyy heidän oppiessa Suomen yhteiskuntaan liittyviä asioita kielitaidon kohentuessa ja arjen/elämänhallinnan lisääntyessä. Äiti oppii ja kykenee vastaamaan omista sekä perheensä asioista.
2.2 Äidit tuntevat ja ymmärtävät suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteita, suomalaista kulttuuria, toimintatapoja ja käsitteitä sekä omat oikeutensa. Kieli- ja opiskelutaito paranevat.
2.3 Äidit tuntevat itsensä enemmän osalliseksi ja osaksi suomalaisten yhteiskuntaa.
2.3 Äidit tuntevat järjestökentän toimijoita ja uskaltaa osallistua toimintoihin.
2.4 Äidit verkostoituvat keskenään, jolloin kynnys osallistumiseen ja aktiivisuuteen madaltuu. Eri kansalaisuuksien väliset ennakkoluulot vähenevät, syntyy ystävyyssuhteita.
3. Äitien kotoutumista vahvistamalla tuetaan koko perheen kotoutumista. Hankkeessa osallistetaan kaikkia perheenjäseniä.
4. Kaksisuuntaisen kotoutumisen vahvistaminen
4.1 Palveluntuottajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden osaamisen vahvistaminen huomioimaan äitien tarpeet ja oikeudet.
4.2 Tukihenkilöiden/vertaistukihenkilöiden äideille/perheille kouluttaminen.
5. Löydetään palveluiden ulkopuolella olevia äitejä etsivän perhetyön avulla

1. HANKKEEN TOTEUTTAMIS- JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT SEKÄ -PERIAATTEET
Hankkeen toimintamuodot toteutetaan lähitapaamisiin hyödyntäen monimuotoisesti erilaisia kulloinkin tarkasteltavaan aiheeseen sopivia toiminnallisia työskentely- ja ohjausmenetelmiä.
Ryhmäohjauksessa otetaan huomioon osallistujien yksilölliset taidot ja tarpeet sekä ryhmien rakenne ja koko. Käytettäviä työtapoja ovat:
- oppijalähtöiset aktivoivat työtavat: henkilökohtainen ohjaus, toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen, yksilöllinen työskentely, oppimispäiväkirja, muistitekniikat, keskustelu, tietopohjan kokoaminen (esim. sanastot), projektityöskentely, työpajat, tutustumiskäynnit ja vierailut, järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin edustajien tapaamiset, harjoitukset, asiointituokiot simuloituna ja autenttisena.
- ohjaajalähtöiset työtavat: opettavaiset keskustelut, kyselevä opetus, yhteenvedot, demonstraatiot, tietotekniikka sekä internet.
- ryhmätyötavat: yhteistoiminnalliset ryhmätehtävät, yhteistoiminta eri ryhmien kanssa, aivoriihi, keskusteluryhmät, roolipelit, teemapäivät, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, musiikki.
Tilamme ja välineemme mahdollistavat monipuolisten menetelmien ja työtapojen käytön. Hankkeemme käytössä ovat av-välinein ja tietokonein varustetut tilat. Hankkeen aikana osallistuja saa kotoutumista tukevia materiaaleja, jotka jäävät hänen käyttöönsä. Hankkeessa kehitetään samalla KOTOUDU KOTONA -opasta.
Hankkeeseen osallistuminen on opiskelijalle maksutonta.

KOHDERYHMÄLLE SUUNNITELTU KONKREETTINEN TOIMINTA:
Hankkeen alussa toiminta pyritään käynnistämään isommalla ryhmällä. Osallistujat tavataan ja sovitaan heidän kanssaan hankkeeseen osallistumisesta ja sitoutumisesta. Osallistujat tapaavat toisensa jo heti hankkeen alkuvaiheessa ennen varsinaisen toiminnan alkamista ryhmän yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Osallistujille tehdään hankkeen alussa, välissä ja lopussa työ- ja toimintakyvyn mittaaminen Kykyviisari -mittaria hyödyntäen, tarvittaessa mittaus voidaan tehdä useamminkin. Toimintaan on mahdollisuus tulla mukaan non stop -periaatteella.
Osallistujille tehdään alkukartoituslomakkeen avulla yksilöhaastattelut tarpeista, taidoista ja toiveista sekä kartoitetaan mm. yksilön sosiaalista verkostoa, harrastuksia, asioiden ja kodin hoitamisen taitoja. Haastatteluissa hyödynnetään jo olemassa olevia ja saatavilla olevia kartoituksia, haastatteluja ja kotoutumissuunnitelmia. Laaditulla lomakkeella seurataan taitojen kohentuminen/saavutettu tavoite. Mukaan pääsee yksilöhaastattelussa tehdyn tarpeen kartoituksen perusteella missä tahansa hankkeen vaiheessa. Arjen jäsentämiseen ja tukemiseen laaditaan perhekohtainen ”arjen lukujärjestys” sekä tarvittaessa vuosikello.
Järjestettävä toiminta sisältää äideille suunnatun hyvän peruspaketin kotoutumistietoutta terveyteen, Suomessa elämiseen ja asumiseen, asioimiseen, kodinhoitoon, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyen. Työ- ja toimintakykyä pyritään kehittämään tavalla, joka on käytännönläheistä, tekemällä oppimista ja huomioi äitien elämäntilanteen ja kielitaidon.
Viikoittaisesta toiminnasta malliesimerkkinä seuraava:
Maanantaina aiheina esim. talousneuvonta, asunnon/kodin huoltaminen, lasten hoito, oikeudet ja velvollisuudet, terveys, hyvinvointi, mielenterveys, ravitsemus, ehkäisy, koulutusesittelyjä, tutustumiskäyntejä, tuote-esittelyjä. Tapaamisissa mukana tiiviisti yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita. Kaikista teemoista tuotetaan ja jaetaan selkeät materiaalikokonaisuudet. Teematapaamisien aikana järjestetään lastenhoito, jolloin äidit saavat myös pienen hengähdystauon ja voivat keskittyä oppimiseen. Osallistumisen tulee olla mukavaa myös lasten näkökulmasta, jolloin äideille on mielekästä tulla mukaan toimintaan. Tapaamisten aikana valmistetaan välipala äideille ja lapsille yhdessä heidän kanssaan (osittain helposti toteutettavia, äideille vieraita välipaloja). Myös lapsille laaditaan toimintasuunnitelma, joka soveltuvilta osin sopisi samaan päivän teema kuin äideillä (esim. kierrättäminen, lelujen järjestely, välipalan valmistaminen).
Tiistaista torstaihin on arjessa ohjaaminen kotona. Asiakasperheiden luokse tehdään säännöllisiä kotikäyntejä viikon teematapaamisen aiheeseen liittyen. Teoriassa opittu opetellaan käytännössä, esim. lattiakaivon puhdistus, taloussuunnitelman laatiminen talousongelmissa olevalle perheelle, kierrättämisen tekeminen sujuvaksi, EU -ruokakassin sisällön hyödyntäminen, ravitsemusneuvonta, vitamiinit, kauppatavarat tutuksi. Kotikäynneille otetaan tarvittaessa mukaan teeman mukaisia yhteistyökumppaneita. Kotona tapahtuvaan ohjaukseen pyydetään myös isät mukaan ja lapset soveltuvilta osin, näin osallistetaan heitä kodin hoitamiseen. Kodinhoidon tarpeiden ja puutteiden kartoittamisessa ovat mukana aktiivisesti ne tahot (vuokranantajat, isännöitsijät), joilla on käytännön kokemus niistä asioista, joita maahanmuuttajaperheissä ei kodinhoitoon liittyen hallita. Samalla ennaltaehkäistään ongelmia, joita vuokranantajille ja taloyhtiöille koituu virheellisistä toimintatavoista.
Itsenäinen työskentely on osa toimintaviikkoa. Viikon aikana äiti tekee suunniteltuja tehtäviä, jotka osittain ovat myös perhettä osallistavia. Äiti noudattaa ja täydentää arjen lukujärjestystä yhdessä muun perheen kanssa.
Perjantaisin käydään yhdessä läpi viikon aikana opittu ja koettu. Mietitään, mitä vielä pitäisi oppia ja miten tai millä tavoin opittu jää osaksi arkea. Kootaan materiaalia ja kokemuksia portfolio -tyylisesti. Lasten hoito järjestetään kuten maanantaisin.
Perheen osallistaminen:
On tärkeää osallistaa myös perheen isät hankkeeseen koska heidän sitoutumisensa tukee äitien osallistumista.
Myös iseille ja lapsille tuotetaan kotona toteutettava tehtäväpaketti joka voi sisältää yksinkertaisia asioita, esim. käykää eväsretkellä, lainatkaa kirjastosta kirja ja lukekaa se yhdessä, leipokaa pikkuleipiä ohjeen mukaan. Isä voi olla lasten kanssa kun äiti osallistuu hankkeen toimintaan. Myös viikon teemaan liittyviä tehtäviä (kierrätys, pyykin lajittelu, kodin järjestäminen ym.) sekä esim. urheiluseuran ohjaamaa yhteistä toimintaa hankeperheiden iseille ja lapsille.
Tukiperhe-/kummitoiminta:
Yhteistyöjärjestöistä ja tavallisista suomalaisista perheistä koulutetaan perhekummeja / tukiperheitä, jotka 1krt/kk vierailevat kodeissa. Osa vierailuista tapahtuu vastavuoroisesti suomalaisessa kodissa.
Hankkeen vaikutusten arviointia
Toimintasuunnitelma/vuosikello ja seurantalomakkeet etenemisestä ja oppimisesta tehdään äideille, lapsille+hoitajille ja iseille+lapsille. Kykyviisari -mittarin tuottamaa tietoa hyödynnetään.

HANKKEESSA KÄSITELTÄVIÄ JA OPETELTAVIA AIHEALUEITA
Tavoitteena on tutustua alueeseemme tutustumiskäynneillä tai vierailijoiden avulla ja saada tietoa Meri-Lapin alueen toimijoista. Kokonaisuus sisältää hankehenkilöstön johdolla tutustumiskäyntejä järjestöihin, oppilaitoksiin, yrityksiin ja eri palveluihin.
Ohjausta vapaa-aikaan ja verkostoitumiseen;
Tavoitteena on tutustua alueen vapaa-ajan tapahtuma- ja harrastusmahdollisuuksiin, madaltaa kynnystä osallistua eri toimintoihin ja lisätä ymmärrystä ympäröivän alueen tarjoamista osallistumismahdollisuuksista. Tuetaan yksilön osallistumista omien mielenkiinnonkohteiden mukaiseen toimintaan.
- urheiluseurat ja muut harrastukset
- vapaa sivistystyö
- yhdistystoiminta
- vapaaehtoistyö
- tapahtumat ja tilaisuudet
- kohtaamispaikkatoiminta
Perhe, koti ja lähiympäristö;
Tavoitteena on, että osallistuja osaa kertoa itsestään, perheestään, sukulaisistaan ja ystävistään. Hän ymmärtää kellon ja kalenterin käytön sekä osaa mm. pukeutua sään vaatimalla tavalla. Osallistuja oppii myös kotiin ja asumiseen sekä kodin lähiympäristöön, Suomen luontoon ja ilmastoon liittyviä asioita. Osallistuja ymmärtää, mitä henkilö/perustietolomake tarkoittaa, mihin sitä käytetään ja osaa täyttää sen.
Arkielämä ja asiointi;
Tavoitteena on, että osallistuja selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä arjen toiminnoista. Asiointi virastoissa tulee tutuiksi mm. asiointiharjoitusten ja pienten projektitehtävien avulla. Kielitaidon karttuessa tutustutaan lähiympäristöön tekemällä tutustumiskäyntejä eri virastoihin ja laitoksiin.
- päivärytmi, ostosten teko ja palvelujen käyttäminen, pankki, posti jne., ruoka, vaatteet, liikenne
- peruspalvelut, päiväkoti ja koulu, viranomaisasiointi, kirjasto
- osaa kirjoittaa lyhyen viestin tai kirjeen, muistilapun ja/tai sähköpostin
Ruokaa puhtaasti;
Tavoitteena on, että osallistuja tutustuu Suomessa saatavina oleviin elintarvikkeisiin ja ruokakulttuuriin sekä osaa hyödyntää niitä omassa taloudessaan. Hän ymmärtää terveellisen ruokavalion merkityksen ja tuntee elintarvikehygienian ja terveellisen ruuanvalmistuksen perusteita.
- oman maan /suomalainen ruokakulttuuri
- elintarvikkeet, ruoka-aineiden tuntemus ja saatavuus
- terveellinen ruokavalio, ruokaohjeet ja ruuanvalmistus
- elintarvikehygienian peruskäsitteitä
Terveys ja hyvinvointi;
Tavoitteena on, että osallistuja tutustuu terveellisiin elämäntapoihin
- vointi, kehon rakenne, terveydestä huolehtiminen, sairastuminen ja tapaturmat
- hätätapauksissa toimiminen
- terveyspalvelut Suomessa
- turvallisuus kotona, tapaturmien ehkäisy
- arjessa jaksaminen, mielenterveys
Työ ja koulutus;
Tavoitteena on, että osallistuja saa näkemystä siitä, millaisia töitä Suomessa tehdään ja mitä aloja voi opiskella.
- työelämään tutustuminen
- oppilaitoksiin tutustuminen
- koulutusjärjestelmä vs. lähtömaan koulutusjärjestelmä
- työelämä vs. lähtömaan työelämä
- uratarinat

Kulttuuri;
Tavoitteena on, että osallistuja tutustuu asiantuntevien yhteistyökumppaneiden avulla suomalaiseen tapakulttuuriin, juhliin sekä asuinalueen kulttuuripalveluihin.
- suomalainen tapakulttuuri, perhejuhlat, juhlapyhät vs. oman kulttuurit juhlat
- alueemme kulttuuritarjonta
Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurinen vuorovaikutus;
Tavoitteena on, että osallistuja oppii havainnoimaan ja tulkitsemaan omaan kulttuuriinsa ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä tapoja, arvoja, normeja ja asenteita. Tavoitteena on myös kehittää vuorovaikutustaitoja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa ja oppia toimimaan rakentavasti monikulttuurisen yhteisön jäsenenä. Hankkeen aikana pyritään tunnistamaan ja käsittelemään sellaisia näkymättömiä kulttuurieroja, joihin törmääminen voi aiheuttaa eripuraa ja ristiriitoja.
Osallistuminen ja arjen lukujärjestys:
Tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien kannustava aktiivinen osallistuminen. Tilastoidaan osallistumiset toimintoihin, seurataan arjen lukujärjestyksen toteutumista ja hyödynnetään toiminnassa sosiaalikollegan kehittämää palvelua.

JÄRJESTÖLÄHTÖISTEN TOIMINTAMALLIEN, KÄYTÄNTEIDEN JA PALVELUTARJONNAN KEHITTÄMINEN KOHDERYHMÄN KOTOUTUMISEN TUKEMISEKSI
Toivola-Luotolan Setlementti ry:llä on tahtotila kehittää monikulttuurisen työn toimintamuotoja Meri-Lapissa. Tällä haettavalla hankkeella Setlementti haluaa rakentaa tehokkaita yhteistoiminnallisia kotoutumispolkuja toimintojensa ja yhteistyökumppaneiden avulla ja tuella. Hanke toteutetaan yhteistyössä Setlementin laajan yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyössä rakennetaan alueelliset toiminta- ja yhteistyömallit sekä osallistetaan osapuolet aktiiviseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kotiäidit ja heikoimmassa asemassa olevat äidit ovat ryhmä, jonka kotoutumisen tukemiseksi ei ole käytänteitä eikä systemaattisia malleja Meri-Lapin alueella, joita voisi ottaa käyttöön.
Hankkeen toimijat sitoutetaan yhteiseen tahtotilaan kohderyhmän aseman ja kotoutumisen kehittämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda pysyvää toimintaa yhdessä luotujen mallien kautta.
Meri-Lapin maahanmuuttajatoimijoita ja Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen -hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit:
Yhteistyökumppanit :
KOHTAAMISPAIKKA MIKSERI, ELY-KESKUS, MAKO-VERKOSTO, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU, MERI-LAPIN MIELENTERVEYSSEURA JA KRIISIKESKUS TURVAPOIJU, MISTER’S RY, ARKTISET MAAHANMUUTTAJAT RY, MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, KEMIN PAIKALLISYHDISTYS, MERI-LAPIN TYÖHÖNVALMENNUSSÄÄTIÖ & KANSALAISTALO, SUOMEN PUNAINEN RISTI, KEMIN VASTAANOTTOKESKUS, POHJOISEN YHTEISÖJEN TUKI – MAJAKKA RY, KIVALO-OPISTO, KEMIN KAUPUNKI, PAKOLAISTYÖ, PERHETYÖ JA AIKUISSOSIAALITYÖ, TORNION KAUPUNKI, PAKOLAISTYÖ JA AIKUISSOSIAALITYÖ, TERVOLAN, SIMON JA KEMINMAAN KUNNAT, AIKUISSOSIAALITYÖ JA PAKOLAISTYÖ, TORNION KANSALAISOPISTO, TORNION PERHEIDEN TALO, MEÄN TALO, LUOTOLAN NUORET RY, LAPIN MARTAT, POHJANTÄHTI-OPISTON OPINTOLINJAT, AMMATTIOPISTO LAPPIA, AMMATTIOPISTO LUOVI, SETLEMENTTILIITTO JA PAIKALLISET SETLEMENTTIYHDISTYKSET, ETENKIN ROVALA RY JA VUOLLE SETLEMENTTI RY JA POHJOISTEN SETLEMENTTIEN MONIKULTTUURISEN TYÖN VERKOSTO.
POLUTUKSEN KATKEAMATTOMUUS, MERI-LAPIN YHTEISTYÖ
Kemin kaupungin järjestämässä Kotouttamalla kuntalaiseksi työpajassa 22.11-24.11.2016 rakennettiin yhdessä Kemiin tehokkaampi kotouttamisprosessi. Keskeiseksi työkaluksi sovittiin asiakkaalle koottava oma asiakaskansio, joka kootaan jatkossa SPR:llä (tp-hakijat) tai pakolaistyössä (kiintiöpakolaiset). Toivola-Luotolan Setlementin Kohtaamispaikka Mikseri ja tämä haettava hanke sitoutuvat ylläpitämään ja kehittämään asiakaskansiota edelleen niin Kemissä kuin koko Meri-Lapin alueella.
Hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä myös muiden järjestöjen, tahojen ja organisaatioiden kuin edelle mainittujen kanssa.

TULOKSET
Hankkeen toimintaan osallistumisen myötä maahanmuuttajataustaisten äitien osallisuus, tietoisuus ja osaaminen lisääntyy sekä jaksaminen ja elämänlaatu paranee. Heidän työ- ja toimintakykynsä on parempi, he osaavat toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja ovat perheen vastuullisia aikuisia. Seudun palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat tuttuja, perheenjäsenillä on harrastuksia. Äideillä on omaa aikaa harrastamiseen kun kodin töitä jaetaan, heidän kielitaito on parantunut ja tietotaito kehittää kielitaitoaan myös itsenäisesti. Äidit pystyvät huolehtimaan perheestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Isät viettävät enemmän aikaa lasten, perheen ja askareiden parissa.
Tehdyillä väli- ja loppukyselyillä todennetaan tulokset asiakkaille, Kykyviisari -mittaristoa hyödyntämällä. Kyselyt tehdään myös tukihenkilöille ja yhteistyökumppaneille, lomake-, ryhmä- ja/tai yksilöhaastatteluilla. Osa todentamisesta toteutetaan oppilaitostöinä.
Hankkeen päätyttyä osallistujien tietoisuus ja osaaminen opittavista aihealueista on siirtynyt osaksi perheiden arjen toimintaa. Sosiaalinen kanssakäyminen ja asioiden itsenäinen hoitaminen on rohkeampaa toimintaympäristön tultua tutuksi. Kielitaidon eri osa-alueet ja rohkeus käyttää kieltä arjessa ovat vahvistuneet. Äidit ja perheet ovat verkostoituneet ja luoneet pysyviä siteitä. Osallistuminen kodin ulkopuolisiin toimintoihin on tullut osaksi arkea. Kulttuurien välisiin ristiriitoihin osataan hakea ratkaisuja, jolloin päästään hiljalleen kohti yhtenäisempää suomalaista yhteiskuntaa. Pitkällä aikavälillä tämän vaikutuksen odotetaan toteutuvan erityisesti kasvavissa sukupolvissa, koska hankkeen myötä äidit ja perheet voimaantuvat suunnittelemaan perheidensä tulevaisuutta, osallisuutta ja mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa avoimesti ja aktiivisesti.
Kotoutumista edistävää toimintaa on hankkeen ansiosta tarjolla äideille etenkin järjestösektorilta. Hankkeen aikana luodut uudet palvelut jatkavat toimintaansa. Alueen yhteistyökumppanit osaavat hankkeen jälkeen tunnistaa äitien tarpeet ja huomioivat ne suunnitellessaan toimintaa. Yhteistyöverkosto tekee aktiivisesti työtä parantaakseen äitien kotoutumisen edellytyksiä.

Hankkeen päätyttyä:
- Alueellinen toiminta- ja yhteistyömalli on valmis
- alueellisen toiminta- ja yhteistyömallin toimijat ovat aktiivisina mallin toteuttajina
- äidit käyvät aktiivisemmin vanhempainilloissa yksin tai yhdessä isän kanssa
- äidit tukevat lastensa harrastuksia
- äideillä on säännöllinen harrastus tai säännöllistä omaa aikaa
- äideillä on uusia ystäviä
- äidit kokevat oman hyvinvointinsa lisääntyneen vrt. alkukartoitus & Kykyviisari-mittarilla arviointi
- äidit kokevat osaamisensa toiminnan osa-alueilla (yhteiskunnan palvelurakenteet, toimintatavat ja –käsitteet, oikeudet ja velvollisuudet, kulttuurien tuntemus jne.) lisääntyneen vrt. alkukartoitus
- äidit kokevat perheenjäsenten osallistumisen arkeen lisääntyneen
- äideillä on lapsen kautta kontakteja suomalaisiin vanhempiin
- äideillä on toteutuskelpoinen jatkosuunnitelma kotiäitiyden jälkeiselle ajalle
- perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntynyt äidin osallistuttua hankkeeseen
- äidit kokevat itsensä enemmän osaksi ja osalliseksi suomalaista yhteiskuntaa kuin aikaisemmin
- äideillä/perheillä on suomalainen tukihenkilö hankkeen päätyttyä
- etsivä perhetyö on vakiintunut työmuoto ja sen kautta löydetään palveluiden ulkopuolella olevia äitejä

PITEMMÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET
Hankkeessa mukana olleita äitejä jatkaa tukihenkilöinä äideille ja uusille äideille.
Hankkeen jälkeen Meri-Lapin äidit ovat tiiviimpi yhteisö, jotka tukevat toisiaan.
Kotoutumista edistävää toimintaa on hankkeen myötävaikutuksen ansiosta tarjolla kohderyhmälle. Hankkeen aikana luodut uudet palvelut jäävät pysyvästi palvelutarjontaan. Alueen yhteistyökumppanit osaavat tunnistaa kohderyhmän tarpeet ja huomioivat ne suunnitellessaan toimintaa. Yhteistyöverkosto jatkaa toimintaansa.
Kohtaamispaikka Mikseri tukee eri tahoja palveluiden kehittämistyössä. Mahdollisuutena on lisätä Mikserin palvelutoimintaan myös erityisesti kohderyhmälle suunnattua toimintaa, jolloin ryhmätoiminnat jatkuisivat Mikserin alla. Ryhmiä voivat jatkaa myös muut toimijat osana omaa toimintaansa, esim. opistot ja järjestöt.
Kotoudu kotona -opasta levitetään laajasti (sähköinen versio saataville) ja hankkeen toimintamuotoja sekä hyviä käytänteitä levitetään ja tuetaan muita alueita, kuntia ja järjestöjä Suomessa ottamaan käyttöön vastaavaa toimintaa. Tehdään äitien kotoutumisesta Meri-Lapin case-esimerkki, jolla kannustetaan samanlaiseen toimintaan.
Kohtaamispaikka Mikserissä jatkaa hankkeen materiaalien hyödyntämistä ja käyttää niitä kohderyhmään suuntautuvissa toiminnoissaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä kuuluvat ovat pääsääntöisesti kotona äitiyspäivärahalla tai kotihoidontuella Meri-Lapin alueella asuvat kaiken ikäiset maahanmuuttajataustaiset kotiäidit sekä heidän perheensä. Kohderyhmään kuuluvat myös muut heikommassa asemassa olevat äidit, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä koulutuksessa eteenpäin tai työmarkkinoille sekä heidän perheensä. Suurimmat ryhmät ovat mm. burmalaiset, somalialaiset, afganistanilaiset, thaimaalaiset ja venäläiset äidit. Hankkeella tavoitellaan kaikenlaisia äitejä; äitejä, jotka ovat olleet pitkään kotona, vasta kuntaan tulleita äitejä sekä heikoimmassa asemassa olevia suurperheiden äitejä. Yksi heikossa asemassa oleva maahanmuuttajanaisten ryhmä ovat avioliiton kautta Suomeen tulleet naiset (mm. venäläisiä, thaimaalaisia ja filippiiniläisiä), etenkin, jos puolisosta on sittemmin erottu. Nämä äidit eivät välttämättä ole oppineet kieltä laisinkaan, tiedä oikeuksiaan, osaa asioida tai edes hakeutua palveluiden piiriin. Kemin kaupungin pakolaistyöllä on asiakkaana on noin 10 yksinhuoltajaäidin perhettä ja useita uusia suuria perheitä, useiden perheiden tilanne on monella tapaa hyvin haastava. Kohtaamispaikka Mikserin (esitellään myöhemmin) toiminta tavoittaa osittain samoja perheitä pakolaistyön kanssa, mutta toiminnassa on myös pakolaistyön ulkopuolelle kotoutumisajan loputtua jääneitä perheitä tai perheitä jotka eivät ole kotopolkua koskaan aloittaneetkaan esim. avioliiton kautta tulleita äitejä. Mikserissä on havaittu valtavan tuen tarve, joka kohderyhmällä on.

Kemi-Tornion alueella on (3/2017) Lapin TE-palveluiden mukaan noin 20 maahanmuuttajaa, joiden koulutus (luku- ja kirjoitustaidon koulutus/kotoutumiskoulutus) on keskeytynyt esim. sairastelun vuoksi tai koska opinnot eivät ole edenneet. Suositus on, että heidän palvelutarpeensa kartoitetaan uudelleen koska suurin osa heistä on työikäisiä naisia vaikka kokevatkin olevansa liian iäkkäitä työntekoon. Osa heistä kuuluu hankkeen kohderyhmään. Työttömänä työnhakijana olevia äitejä tavoitetaan myös Kemin kaupungin työllistämisyksikön kautta.

Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen kuntien sosiaalityön palveluiden kautta sekä Kohtaamispaikka Mikseristä, TE-palveluista, järjestöistä, oppilaitoksista. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja toteutetaan etsivää perhetyötä, jolla pyritään tavoittamaan palveluiden ulkopuolella olevia äitejä. Hankkeen asiakasmääräksi kohderyhmästä on arvioitu aloitusvuonna 20 henkilöä Kemistä, 20 henkilöä Torniosta, 1 Tervolasta. Vuosittain Kemistä ja Torniosta on molemmista arvioitu tulevan 8 asiakasta lisää hankkeelle. Kokonaismäärä on täten 73 henkilöä. Lisäksi tulee etsivän perhetyön kautta tulleet asiakkaat ja pienten kuntien yksittäiset asiakkaat. Välillisenä kohderyhmänä on varsinaisen kohderyhmän perheenjäsenet ja muu lähipiiri, joiden määrää ei ole arvioitu erikseen. Hankkeen vaikutuspiirissä on kohderyhmään verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat äitien lapset, puolisot ja koko perheen lähipiiri.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen järjestötoimijat, palveluntuottajat, työnantajat, viranomaiset, oppilaitokset ja muut toimijat, kuten asumiseen liittyvä vuokranantajat, isännöitsijät, vesi- ja sähkölaitos, jäteyhtiöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 248 861

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 653

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 627

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 173 316

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Simo, Keminmaa, Tornio, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset äidit. Tavoitteena on tarjota kotona olevalle äidille tasavertainen, sukupuolesta riippumaton mahdollisuus saada kotoutumispalveluja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Varsinaista analyysiä ei ole tehty, arvio perustuu alueen toimijoiden tilanteen tuntemukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa edistetään sukupuolen tasa-arvoa osallistamalla eri etnisen taustan omaavien, syrjäytymisuhan alla olevien kotiäitien osallisuutta yhteiskuntaan. Hankkeessa rakennetaan järjestölähtöisiä toiminta- ja yhteistyömalleja, joiden tavoitteena on sukupuolinen tasa-arvo yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Yhtenä hankkeen sekä lyhyen, että pitkän aikavälin tavoitteista on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Kohderyhmänä ovat eri etnisen taustan omaavat, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat äidit. Heidän yhteiskunnallisen asemansa vahvistaminen edistää tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Tiedon lisääminen ja käytännön harjoittelu kestävään kehitykseen ja ekologiseen elämäntapaan liittyen. Puhutaan mm. veden ja sähkön käytöstä, liikkumisesta, ruokahävikistä, kierrättämisestä, jätteiden lajittelusta, luonnontuotteiden hyödyntämisestä sekä näiden kaikkien vaikutuksesta ympäristöön ja perheen talouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Tiedon lisääminen ja käytännön harjoittelu kestävään kehitykseen ja ekologiseen elämäntapaan liittyen. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hankkeen toiminnot suunnitellaan luonnonvaroja säästäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Tiedon lisääminen ympäröivästä luonnosta, sen hyvinvoinnista, luonnosta liikkumisesta/harrastamisesta ja omista mahdollisuuksista pitää huolta luonnosta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Tiedon lisääminen ympäröivästä luonnosta ja sen hyvinvoinnista, luonnossa liikkumisesta/harrastamisesta ja omista mahdollisuuksista pitää huolta luonnosta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen keskeinen tavoite ei liity Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tiedon lisääminen ja käytännön harjoittelu kestävään kehitykseen ja ekologiseen elämäntapaan liittyen. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon käytettyjä kalusteita ym. Minimoidaan turhat hankinnat, tehdään hankinnat mahdollisuuksien mukaan paikallisilta toimijoilta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Kohderyhmälle annetaan tietoa energian säästämisen keinoista ja eri tavoista tuottaa energiaa. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan energia-asiat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Tehdään mahdollisimman paljon hankintoja/ostetaan palveluja paikallisilta toimijoilta. Tuetaan kohderyhmän tulevaisuuden suunnittelua siten, että työllistyminen alueelle on mahdollista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Järjestölähtöisten toiminta- ja yhteistyömallien kehittäminen, ohjaaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Opastetaan kohderyhmää julkisen liikenteen käyttöön, kannustetaan kohderyhmää liikkumaan jalan ja pyörällä tutustumalla reitteihin ja kertomalla suomalaisesta liikkumisen ja liikunnan kulttuurista. Hankkeen toiminnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia liikennevälineitä tai etätyöskentelyvälineitä. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, käytetään paikallista osaamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Sosiaalisuus, osallisuus, osallistuminen Kotoutumisen tukeminen lisää hyvinvointia ja pienentää syrjäytymisen riskiä. Kotoutuja saa tietoja ja taitoja vaikuttaa omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla asiakaslähtöistä, tarpeenmukaista kokonaisvaltaista tukea yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa parantamalla äitien mahdollisuutta kotoutumiseen. Puretaan lähtömaiden perinteisiä sukupuoliroolikäsityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Vahvistetaan kohderyhmän suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta oman kulttuuri-identiteetin kärsimättä. Tuodaan monikulttuurisuutta esille alueella myönteisessä merkityksessä, sekä lisätään tietoutta ja ymmärrystä eri kulttuureista. Eriarvoisuus vähenee ja suvaitsevaisuus lisääntyy.
Kulttuuriympäristö 9 9
Vaikutetaan kulttuuriympäristöön tuomalla monikulttuurisuutta esille myönteisessä merkityksessä alueella. Edistetään ajatusta yhteisestä yhteiskunnasta vähentämällä eriarvoisuutta ja lisäämällä suvaitsevaisuutta. Hankkeen kohderyhmä tutustuu oman asuinalueensa kulttuuritoimintaan ja saa mahdollisuuden jakaa tietoa omasta kulttuuristaan.
Ympäristöosaaminen 5 5
Vahvistetaan kohderyhmän ymmärrystä ympäristöstä välittämisen tärkeydestä ja omien valintojen vaikutuksesta ympäristöön. Opitaan mm. kierrättämisestä ja jätteiden lajittelusta, puhutaan kotimaisten tuotteiden merkityksestä. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hanke suunnitellaan luonnonvaroja säästäen. Tutustutaan lähiympäristöön ja luontoympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-