Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21171

Hankkeen nimi: Paliskunnan kehittäminen verkosto-organisaationa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11C

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Väisänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.vaisanen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407751893

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Poronhoitajien työsuojelulliset haasteet liittyvät sosiaalisiin ihmissuhteisiin, yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja työilmapiiriin. Ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteita sukupolvien välille erilaisten toimintatapojen kautta. Paliskunnan yhteiset tavoitteet saattavat olla ristiriidassa poronhoitajien omien tavoitteiden kanssa. Ratkaisuna nähdään oman osaamisen kehittäminen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittäminen, avoin ja tasapuolinen viestintä sekä työnjohdollisten asioiden kehittäminen. Poronhoito on erittäin miehinen ja perinteinen ala, jolle eivät ole ominaista sosiaalisiin suhteisiin liittyvät, pehmeitä arvoja edustavat keskustelut. Nykyaikaiseen verkosto-organisaatioon kuuluvat kuitenkin vahvasti keskustelu- ja neuvottelutaitojen sekä vuorovaikutustaitojen hallinta ja niiden sisäistäminen. Myös konkreettisissa työsuojelun välineistössä saattaa olla vajausta poronhoitotyössä, sillä työnteko tapahtuu monenlaisissa haasteellisissa ympäristöissä.

Haasteiden ratkaisemiseksi on kehitetty toimintamalleja yhteistyössä poronhoitajien kanssa, mutta niitä ei ole viety käytännön tasolle asti. Myös kirjalliset ohjeistukset ja oppaat puuttuvat tai ovat vanhentuneita. Muuttunut aika ja moderni yhteiskunta vaativat uudistumista ja uudenlaisten työntekotapojen ja yhteistoiminnan mallien rakentamista myös perinteisiltä elinkeinoilta.

Hankkeen kehitystavoittena on:
• löytää yhteistyössä poronhoitajien kanssa uudistumisen kohteita poronhoitotyöstä ja kehittää työlähtöisiä malleja työnteon ja yhteistoiminnan uudistumiseen
• löytää uudenlaisia työkaluja ryhmäytymiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen
• lisätä keskustelu- ja neuvottelutaitojen osaamista (keskusteluyhteyden rakentaminen ja haasteiden ratkaiseminen, vuorovaikutustaitojen lisääminen)
• lisätä poronhoitajien verkostoitumista: vertaistuki, hyvien käytänteiden siirto
• lisätä osaamista johtamiseen, alaistaitoihin sekä yhteistyöhön
• lisätä keinoja ja työvälineitä konkreettisten työsuojeluasioiden huomioimiseen
• löytää malleja työssä jaksamiseen, työurien pidentämiseen, tasa-arvon toteutumiseen sekä kestävän kehityksen huomioimiseen poronhoitotyössä.

Tavoitteet on valittu hankkeen tavoitteiksi aikaisempiin hankkeisiin, poronhoitajien haastatteluihin sekä Paliskuntain yhdistyksen näkemyksiin perustuen. Tarve ja tavoite ovat lähtöisin kohderyhmältä itseltään. Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa poronhoitotyön tuottavuutta uudenlaisten työn organisoinnin mallien sekä kehittyneen työsuojelun ja -hyvinvoinnin kautta.

Toimenpiteinä ovat paliskuntien toimintaan osallistuminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen sekä paliskuntien uudistumista edistävien, työn organisoinnin ja johtamisen toimintamallien kehittäminen. Havainnoinnin, haastattelujen ja tapahtumien järjestämisen kautta tutustutaan pilottipaliskuntien toimintaan sekä löydetään hyviä käytänteitä ja kehittämisen kohteita. Havaittuihin haasteisiin pureudutaan paliskuntien sisäisissä sekä paliskuntien välisissä kokoontumisissa. Muutosta ja sen tarvetta aletaan ymmärtää oman ja muiden työn havainnoin kautta. Lähtökohtana toimenpiteissä on työlähtöinen työhyvinvointiajattel, jossa työntekijät itse kehittävät omaa työtään projektihenkilöstön tuella. Toimenpiteillä tutkitaan ja kehitetään paliskunnan rakenteita, päätöksentekotapoja sekä työn kehittämisen välineitä. Yhteisen mietinnän ja haasteiden huomaamisen sekä uudenlaisen toiminnan kautta paranevat poronhoitajien taidot toimia työssään. Poronhoitajat oppivat näkemään ja hyödyntämään hyviä käytänteitä ja mahdollisuuksia muista paliskunnista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Poronhoitajat ja paliskunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on Paliskuntain yhdistys, joka saa uusia työkaluja poronhoitajien sekä paliskuntien neuvontaan ja koulutukseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 597

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 191 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 247

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin

Kunnat: Pelkosenniemi, Ylitornio, Muonio, Ranua, Sodankylä, Rovaniemi, Inari, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Arviointi tehdään osana hankkeen totetusta, mutta sukupuoliasiaan on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Sukupuolisen tasa-arvon ja erityisesti naisten osallisuuden ja mahdollisuuksien lisääminen ovat olennainen osa hankkeen toteutusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmilla sukupuolilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Myös hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä miehiä että naisia. Valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeen tarkempaa toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Hankkeessa tutkitaan naisten osallisuutta poronhoitotyössä: toteutuuko tasa-arvo, tuovatko naiset perinteiseen elinkeinoon ns. pehmeämpiä arvoja, muuttuvatko konkreettisesti esimerkiksi ruokailutottumukset, mitä kautta lisätään työssä jaksamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on työhyvinvoinnin ja työsuojelullisten asioiden parantaminen, mutta sukupouolten tasa-arvon edistäminen on olennainen osa hanketta ja näkyy hankkeen tavoitteissa, toimenpiteissä ja tuloksissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Ei suoraa vaikutusta, välillisesti poronhoitotyön uudenlaisella organisoinnilla ja uusilla työnteon malleilla voidaan vaikuttaa luonnonvarojen kestävyyteen muun muassa yhteiskuljetusten organisoinnin kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ei suoraa vaikutusta, mutta uudenlaisilla työnteon malleilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen mm. suosimalla yhteiskuljetuksia poronhoitotöisäs.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Ei suoraa vaikutusta, välillisesti poronhoitotyön tekemisen organisoinnilla ja uusilla työnteon malleilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Ei suoraa vaikutusta, välillisesti poronhoitotyön tekemisen organisoinnilla ja uusilla työnteon malleilla voidaan vaikuttaa ympäristön säilymiseen ja suojeluun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Ei suoraa vaikutusta, mutta havaintoihin perustuen voidaan tarvittaessa ohjeistaa huomioimaan materiaali- ja jäteasiat paremmin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei suoraa vaikutusta, mutta otetaan tarvittaessa esille keskusteluissa paliskunnissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hankkeen lähtökohta. Kehitetään poronhoitoelinkeinoa sen omista lähtökohdista. Hyödynnetään paikallisia resursseja, kunnioitetaan perinteitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Huomioidaan toimintasuunnitelmaa tehdessä
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Kehitetään uudenlaisia työnteon malleja sekä työkaluja yhteistoimintaan; näillä on positiivisia vaikutuksia myös liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Edistää työhyvinvointia ja työsuojelun toteutumista poroelinkeinossa
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 10
Hanke tukee yhdenvertaisuuden toteutumista (nuoret-iäkkäät, miehet-naiset) ja siten työhyvinvoinnin parantamista.
Kulttuuriympäristö 0 9
Edistää paikallisen kulttuurin työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Ympäristöosaaminen 0 2
Ei suoraa vaikutusta, mutta voidaan huomioida tarvittaessa poronhoitotyön uudenlaisessa organisoinnissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli poronhoitajien työhyvinvoinnin edistäminen paliskunnissa tehtävää työtä kehittämällä. Kehittämiskohteena hankkeessa olivat erityisesti paliskunnan sisäiset sosiaalisiin ihmissuhteisiin, yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja työilmapiiriin liittyvät haasteet. Ratkaisuna haasteisiin hankkeessa edistettiin poronhoitajien ja paliskuntien oman osaamisen kehittämistä, yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittämistä, avointa ja tasapuolista viestintää sekä työnjohdollisten asioiden kehittämistä.

Toimenpiteinä hankkeessa tuettiin poronhoitajia itse tarkastelemaan ja kehittämään työkäytäntöjään sekä vuorovaikutus- ja johtamistaitojaan. Hankkeen tukemana poronhoitajat kokeilivat erilaisia työkäytäntöjä ja yhteisöllisyyden toimintatapoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Paliskuntia ohjattiin tasa-arvon, työsuojelullisten näkökohtien sekä työpaikkojen pelisääntöjen tiedostamiseen ja käyttöönottoon tiedotuksen, koulutuksen, neuvonnan ja kokeilujen avulla. Hankkeessa pilotoitiin neljä paliskuntaa, joissa kartoitettiin työkäytäntöjä, arvioitiin yhteisesti toimintaa sekä etsittiin ja kokeiltiin vaihtoehtoisia toimintamalleja. Toimintamalleja ja hyviä käytänteitä levitettiin paliskuntiin.

Hankkeen tuloksena paliskunnissa on aloitettu käytössä olevien työkäytäntöjen oma-aloitteinen uudelleen tarkastelu. Työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä työkäytäntöjä on otettu käyttöön. Paliskuntien vuorovaikutus-, neuvottelu- ja johtamistaidot ovat lisääntyneet. Pilottipaliskunnissa koottuja ja kehitettyjä hyviä työkäytäntöjä on levitetty porotalouden toimijoille. Poroelinkeinon sisäistä verkostoitumista on lisätty.