Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21172

Hankkeen nimi: Esiselvitys autoalan osaamisenkehittämisen uudesta toimintamallista ja verkko-osaamiskeskuksen toteutuksesta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Autoteknillinen Liitto ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202100-8

Jakeluosoite: Köydenpunojankatu 8

Puhelinnumero: (09) 694 4724

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.satl.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarkko Nuutinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektin valmistelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarkko(at)atatar.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 045 1966 077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Autoalan murroksen ongelmat

Autoalan osaamistarve on muuttunut ja kasvanut viimeisien vuosien kuluessa merkittävästi digitalisaation ja automaation lisääntymisen myötä. Esimerkkejä uusista osaamisvaateista ovat mm. erilaisten tutkalaitteiden ja kameroiden anturit ja optiikat sekä voimavirtalähteiden latauksen ja voiman hallinta. Perinteisten työkalujen käyttö ei ole hävinnyt, mutta niiden seuraksi on tullut paljon uusia moderneja työkaluja, ja näiden kaikkien hallinta on välttämätöntä.

Katso liitteenä oleva kuva: "Autoala ja jälkimarkkinointi on aidossa murrostilanteessa ja omaa suuret kasvumahdollisuudet"

Osaamistarpeen lisäksi myös erilaiset lainsäädännölliset, ja merkkikohtaiset, pätevyydet ja kelpoisuudet ovat lisääntyneet. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi on autohuollossa oltava riittävä pätevyys yhä monimutkaisempien laitteistojen turvalliseen huoltamiseen ja säätämiseen.

Toisaalta, vaikka osaamistarve ja osaamisen varmistaminen on lisääntynyt merkittävästi, ovat koulutuksen kokemat leikkaukset vaikuttaneet siihen, että koulutusta järjestetään entistä harvemmilla paikkakunnilla, ja että uudet työntekijät tulevat työmarkkinoille yhä ”raakileempina”.

Muutos on asettanut alan työntekijät eriarvoiseen asemaan myös mm. iän ja asuinpaikan suhteen. Nuorten alalle astuvien sekä työttömien on entistä vaikeampi hallita työllistymisen esteeksi muodostuvia kelpoisuusvaatimuksia. Alalla työskentelevät ammattilaiset joutuvat päivittämään osaamistaan entistä taajempaan. Silti, erityisesti Lapissa, yritysten mahdollisuudet päästää henkilöstöään koulutuspaikkakunnille ovat heikot, sillä osaavan sijaisen palkkaaminen voi olla hyvin vaikeaa. Myös mm. merkkiketjuihin kuulumattomille sekä työkone- ja hyötyajoneuvosektorille täydennyskoulutus aiheuttaa tällä hetkellä suuria haasteita.

Lisäksi autoala on edelleen varsin miesvaltainen. Sukupuolten tasa-arvo on jostain syystä jäänyt alalla toteutumatta. Mitään selkeää syytä epätasa-arvoon ei kuitenkaan ole tiedossa. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan myös autoalalla tasaisempi jakauma naisten ja miesten suhteen tuottaisi koko alalle lisääntynyttä kannattavuutta ja edistäisi alan kehittymistä.

Ratkaisu

Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n (SATL) jäsenistöltään tulleen viestin mukaan nykyinen oppimis- ja koulutusympäristö palvelee vanhoja osaamisvaateita ja vanhaa oppimis- ja koulutusmallia, mutta alan kasvun ja kehityksen sekä ammattilaisten yhdenvertaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää kehittää uusi moderni, joustava malli ylläpitää ja kasvattaa alan ammattilaisten osaamista. Alan tasa-arvoisen kehittymisen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan verkossa toimiva koko alaa palveleva uuden toimintamallin mukainen osaamiskeskus.

Uuden toimintamallin pitäisi palvella koko alan osaamisen kehittämistä. Sen pitäisi tukea moderneja joustavia oppimistapoja sekä motivoida alan ammattilaisia elinikäiseen oppimiseen. Uuden toimintamallin pitäisi myös kannustaa koulutuksen tarjoajia kehittämään verkkopedagogisia menetelmiä ja koulutusohjelmia.

Verkko-osaamiskeskus toimisi ammattilaisten opintopolun suunnitteluympäristönä sekä autoalalla kiihtyvästi lisääntyvien pätevyysvaatimusten hallinnassa apuna alan ammattilaisille, myös työttömille ja alalle pyrkiville. Verkossa tarjottava täydennys-, jatko- ja erikoistumiskoulutus alentaisi alan ammattilaisten kynnystä kehittää osaamistaan, ja näin parantaa omia mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Osaamiskeskuksella voidaan myös lisätä vahvasti erikoistuneiden ammattilaisten tietoa ja taitoa yrittäjyydestä työllistymisen välineenä. Osa-aika- ja edustusyritysten työskentelyn kautta voidaan jatkaa myös ikääntyvien työntekijöiden työuraa.

Autoalan yritykset pystyisivät osaamiskeskuksen kautta tehostamaan osaamisen johtamista, erilaisten pätevyyksien sekä myös erityisosaamisten hallinta olisi toimivampaa, ja erityisesti pienet toimijat voisivat parantaa mahdollisuuksiaan kilpailla mm. yhä vaativammalla autohuoltoalalla. Lisäksi koulutuksen tapahtuessa yhä enemmän verkossa, työnantajien kynnys tarjota työntekijöilleen täydentävää ja erikoistavaa koulutusta pienenisi. Tästä hyötyisi koko alan kilpailukyky, ja valmistavan teollisuuden osalta tämä parantaisi asetelmia myös kansainvälisessä kilpailussa.

Osaamiskeskus edistäisi virtuaalitekniikan, verkkopedagogiikan ja verkko-opetusta hyödyntävien opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittymistä autoalalla. Verkossa toimiva avoin ja yhteinen oppimisympäristö myös hyödyntäisi jo valmiita, mutta vielä hajanaisesti löytyviä, oppimisympäristöjä. Koko alalle avoin osaamiskeskus mahdollistaisi joustavan koulutusjärjestelmän, joka soveltuu autoalan ammattilaisten erikoistumiskouluttautumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Osaamiskeskus toimisi myös nopeana tiedotusväylänä työelämästä koulutuksen tarjoajille, jotta osaamisen tuottaminen saataisiin paremmin vastaamaan työelämän osaamistarpeita. Hankkeen avulla kehitetään pohjaa myös uudentyyppiselle tutkintomallille.

Oleellista on myös selvittää syitä autoalan miesvaltaisuuteen, ja tämän seurauksia: Onko sukupuolten välillä eroja työmarkkinakelpoisuudessa sekä työllistymisen haasteissa tai esteissä? Miksi naiset eivät hakeudu autoalalle? Kuinka autoalan kiinnostavuutta voitaisiin lisätä naisten parissa? Miten autoala hyötyisi, jos sukupuolijakauma olisi tasaisempi?

Esiselvityksen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset

Esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää ja kuvata, mitä osaamiseen liittyviä haasteita alan ammattilaiset kohtaavat työmarkkinoilla, sekä millainen uusi toimintamalli parhaiten tukisi alan osaamisen kehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa alalla, lisäksi kirjoittaa suunnitelma uutta toimintamallia tukevan verkko-osaamiskeskuksen toteuttamista varten sekä kartoittaa ja analysoida mahdolliset riskit, jotka saattaisivat vaarantaa uuden toimintamalli sekä osaamiskeskuksen toteutuksen ja toimivuuden.

Esiselvitys tehdään kyselyin, haastatteluin, asiantuntijaryhmätyöpajoina sekä pienimuotoisena verkkokoulutuksen pilotointina. Vaikka lopullisen osaamiskeskuksen on tarkoitus palvella koko maata, kohdistetaan esiselvitys sekä osaamiskeskuksen tuleva pilotointi Pohjoiseen, koska erityisesti Lapissa nykyinen toimintamalli eriarvostaa ihmisiä räikeimmin osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Esiselvityksen tuloksena saadaan:

1) SELVITYS: Työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ja yritysten pätevyyksien ylläpitämisen haasteet erityisesti Lapissa
2) SELVITYS: Työn ohessa tapahtuvan täydennys-, jatko- ja erikoistumiskoulutuksen haasteet erityisesti Lapissa
3) TOIMENPIDE-EHDOTUS: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen autoalalla
4) MUISTIO: Kuvaus uudesta toimintamallista
5) MUISTIO: Toimintamallin ja osaamiskeskuksen riskianalyysi
6) MUISTIO: Määrittelyt verkko-osaamiskeskukselle.

Autoalasta

Uuden toimintamallin ja verkko-osaamiskeskuksen kohderyhmä ovat autoalan teknilliset ammattilaiset (valmistus, kauppa, huolto), viranomaiset, koulutusorganisaatiot ja opettajat sekä muut autoalaan liittyvät toimijat. Autokaupan, huollon, korjauksen ja autonvalmistuksen muodostama klusteri työllistää Suomessa välittömästi yli 45 000 henkilöä (2015). Autokauppa sekä autojen huolto- ja korjaamotoiminnot työllistävät noin 26 000 henkilöä. Ajoneuvojen ja niiden osien valmistus työllistää noin 7 000 henkilöä sekä ajoneuvojen osien ja renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa lähes 10 000 henkilöä. Lisäksi autojen katsastustoiminta työllistää noin 1 800 henkilöä ja ajoneuvojen vuokraus- ja leasingtoiminta noin 1 100 henkilöä.

Autoalan työllistävä vaikutus on verrattain suuri. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimiala työllistää Suomessa reilut 60 000 henkilöä, talonrakentaminen lähes 60 000 henkilöä, paperi- ja puunjalostusteollisuus noin 40 000 henkilöä. Alan merkitys on alueellisestikin tärkeä, sillä ala tarjoaa työpaikkoja myös harvaan asutuilla sekä taantuvilla alueilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat selvityksen kyselyihin, haastatteluihin ja työpajoihin sekä pilotointiin osallistuvat alan ammattilaiset, jotka saavat oman osaamisen kehittämisen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisen kannalta merkittävää uutta tietoa.

Nämä ammattilaiset edustavat koko toimialaa tuotannosta kauppaan ja jälkimarkkinointiin sekä koulutukseen.

Selvitys tehdään ensisijaisesti Lapissa. Vertailutiedon osalta tehdään selvitystä myös muualla Suomessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset hyötyjät hankkeessa ovat laajemmin alan ammattilaiset, työssäkäyvät ja työttömät, joiden osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden kehittäminen on hankkeen todellinen tavoite. Lisäksi hankkeen ja sitä seuraavan toteutushankkeen hyötyjiä olisivat autoalan yritykset sekä koulutuksen tarjoajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 61 046

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 045

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 046

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 61 045

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Tornio, Inari

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 15

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Autoala on hyvin miesvaltainen ala. Alustavaa selvitystä siitä, miksi autoala ei houkuta naisia ei ole tehty. Tämä on tarkoitus tehdä hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Autoala on hyvin miesvaltainen ala. Hankkeen aikana pyritään selvittämään alan miesvaltaisuuden syitä sekä myös naisten ja miesten välisiä eroja työmarkkinakelpoisuudessa sekä työllistymisen haasteissa tai esteissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta edistäminen huomioidaan hankkeen kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on myös löytää keinoja koulutuksen kautta saada enemmän naisia hakeutumaan autoalalle. Digitalisaation ja automaation lisääntymiseen liittyvä murros saattaa olla merkittävä mahdollisuus muuttaa autoala naisia houkuttelevammaksi. Samalla autoalan osaaminen varmasti laajenee.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Tavoitteena on edistää verkkokoulutusta ja vähentää matkoja liittyen osaamisen kehittämiseen ja pätevyyksien ylläpitämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Tavoitteena on edistää verkkokouluitusta ja vähentää matkoja liittyen osaamisen kehittämiseen ja pätevyyksien ylläpitämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Tavoitteena on edistää myös haja-asutusalueiden ja taantuvien alueiden mahdollisuuksia kehittää osaamista autoalalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Tavoitteena on kehittää koulutuspalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Tavoitteena on parantaa haja-asutusalueiden ja taantuvien alueiden autoalan ammattilaisten mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 6
Tavoitteena on edistää osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia iästä ja asuinpaikasta huolimatta sekä edistää myös sukupuolten tasa-arvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen alkusysäyksenä on ollut viesti, jonka Suomen Autoteknillinen Liitto ry on saanut jäseniltään: nykyinen koulutuksen toimintamalli ei pysty vastaamaan tehokkaasti alan osaamisen kehitystarpeeseen. Tavoitteena oli siis selvittää tarkemmin, mikä alan osaamisenkehittämisen tila on, ja voitaisiinko sitä parantaa verkkopohjaisella osaamiskeskuksella.
Hankkeen alussa toteutettiin kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden ja työnantajien näkemystä tilanteesta. Kysely kohdistettiin koko Suomeen, mutta tulosten analysoinnissa pyrittiin selvittämään erityisesti Lapin alueen haasteita, sillä Lapissa pitkät välimatkat ja harva väestön tiheys aiheuttavat erityisiä haasteita – varsinkin kun koulutus tapahtuu pääsääntöisesti etelässä, tai ainakin kasvukeskuksissa. Kyselyssä selvitettiin myös sukupuolten tasa-arvoa autoalalla.
Kyselyyn saatiin kiitettävästi vastauksia, muutama vaille 500. Ongelma oli kuitenkin se, että Lapin alueella vastauksia tuli hyvin vähän, vain 26, ja nämäkin suuren työn jälkeen.
Tulokset ovat koko Suomen vastaajilla monelta osin yhteneviä. Koulutustarjonta ei pysty vastaamaan tekniikan nopean uudistumisen tuomaan koulutustarpeeseen. Myös luvanvaraisten töiden pätevyyksien päivittäminen asettaa haasteita työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseen alan ammattilaisille. Lapin ja Pohjoisen Suomen alueella nousee korostuneesti esille pitkien etäisyyksien ja pienten toimintayksiköiden aiheuttamat haasteet, ja Lapissa alan ammattilaisten sekä alan yritysten on panostettava usein jopa merkittävästi enemmän rahallisesti ja ajallisesti osaamisen ylläpitämiseen. Lisäksi erikoisosaamisen keskittyminen harvoille lisää myös yritysten haavoittuvuutta esimerkiksi sairaustapauksissa.
On mahdollista, että varsinkin Lapissa osaamisen ja pätevyyksien puuttuminen on jo nyt aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä ja yritysten toimintakyvyn heikentymisiä tai lopettamisia.
Tasa-arvo toteutuu organisaatiossa parhaiten, jos naisten ja miesten jakauma on tasainen. Tasainen jakauma tuo mukanaan myös liiketoimintaa ja liikevaihtoa parantavan vaikutuksen. Autoalalla naisten osuus on kuitenkin erittäin pieni, siksi autoalan yrityksissä olisi kiinnitettävä jatkuvasti huomiota tasa-arvon toteutumiseen. Havaittuja mahdollisia toimenpiteitä tässä olisivat mm. syrjinnän ja häirinnän aktiivinen seuranta ja karsiminen, tasa-arvolain läpikäyminen määrävälein ja sen noudattaminen sekä yleinen asenne- ja tasa-arvokoulutus. Alan tasa-arvoa ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan ainoastaan työpaikalla tapahtuvin toimenpitein, vaan tasa-arvon edistämisen pitäisi tapahtua laajasti työelämän ja sen sidosryhmien lisäksi myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Jos alalle saataisiin enemmän naisia, asenteiden muutos tapahtuisi myös käytännön kokemusten ja ammatillisen arvostuksen kautta.
Kyselyn tulosten pohjalta hankkeessa kirjoitettiin selvitys työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ja yritysten pätevyyksien ylläpitämisen haasteista ja työn ohessa tapahtuvan täydennys-, jatko- ja erikoistumiskoulutuksen haasteista. Lisäksi kirjoitettiin toimenpide-ehdotus sukupuolten tasa-arvon edistäminen autoalalla. Hankkeessa kirjoitettiin myös kyselyn tulosten pohjalta muistiot: kuvaus uudesta toimintamallista, määrittelyt verkko-osaamiskeskukselle sekä toimintamallin ja osaamiskeskuksen riskianalyysi. Lisäksi hankkeessa toteutettiin Lapin alueella verkkokoulutuksen pilottikoulutus.
SATL:n kentältä saatujen kokemusten tuoman käsityksen, tämän kyselyn tulosten sekä Lapissa toteutetun pilottikoulutuksen tukemana voidaan sanoa, että autoalan keskitetty verkko-osaamiskeskus edesauttaisi alan osaamisenkehittämistä merkittävästi.
Koulutuksen saatavuuden ja oman osaamisen kehittämisen helpottuminen tuo mukanaan myös laajemmalle ulottuvia välillisiä positiivisia vaikutuksia, joita ovat mm. parantunut työtyytyväisyys, parantunut asiakastyytyväisyys, paremmat menestymismahdollisuudet yrityksille, palvelujen säilyminen, työpaikkojen pysyvyys ja työllistymismahdollisuudet nuorille. Näillä on merkitystä varsinkin pienillä paikkakunnilla.
Yllättävä tulos hankkeessa oli se, että Lapin alueelle tarvitaan autoalan ammattilaisten konkreettinen digiloikka, sillä erityisesti pienten yritysten henkilöstön digivalmiudet ovat täysin riittämättömät verkkopohjaisen koulutuksen omatoimiseen hyödyntämiseen. On oletettavaa, että samanlainen ongelma on olemassa myös muilla harvaanasutuilla alueilla mm. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Onneksi kyseessä on kuitenkin ongelma, joka on varsin kohtuullisin toimenpitein korjattavissa.